Tohloppi (järvi)

Tampereella sijaitseva järvi

Tohloppi[2][1] (myös Iso-Tohloppi) on Pirkanmaalla Tampereella Tohlopin, Ristimäen ja Epilänharjun kaupunginosissa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden-Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Tohloppi on osa Pyhäjärven lähialuetta.[2][1][4]

Tohloppi
Iso-Tohloppi
Tohloppia sen kaakkoisrannalta.
Tohloppia sen kaakkoisrannalta.
Valtiot Suomi
Maakunnat Pirkanmaa‎
Kunnat Tampere
Koordinaatit 61°30′38″N, 23°39′00″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Pyhäjärven alue‎ (35.21)
Laskujoki ei ole [1]
Järvinumero 35.211.1.004View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 104,5 m [1]
Rantaviiva 4,292 km [2]
Pinta-ala 0,63186 km² [2]
Tilavuus 0,0021 km³ [3]
Suurin syvyys 10 m [3]
Saaria 1
Tohlopinsaari
Kartta
Tohloppi
Iso-Tohloppi

Maantietoa

muokkaa

Järven pituus on 1,2 kilometriä, leveys 700 metriä ja sen pinta-ala on 63 hehtaaria. Se on syntynyt Epilänharjun ja Raholanharjun välissä kulkevan kannaksen taakse[3]. Järvessä on vain yksi saari Tohlopinsaari, joka tunnetaan myös nimellä Lammassaari[lähde? ], on 150 metriä pitkä ja 60 metriä leveä. Saaren kaakkoispuolella on matalikkoa ja saari on autio. Pikku-Tohlopin koneellisesti kaivettu laskuoja laskee järven pohjoispäähän. Koska valuma-alue on veden tilavuuteen verrattuna pieni, vaihtuu vesi erittäin hitaasti [3]. Rantaviivan pituus on 4,3 kilometriä. Rannan piirteistä silmiin pistää erityisesti 250 metriä pitkä ja 150 metriä leveä Mustikkaniemi. Itä- ja koillisrannat ovat jyrkkärinteisen Epilänharjun juurella tasaiset. Pohjoisrannat ovat ojitettua suota ja entinen peltoranta on nykyään puistoa ja uimarantaa. Toinen ja suurempi uimaranta sijaitsee järven länsirannalla. Epilänharjun juuri ja järven itäranta ovat kokonaan rakennettua aluetta, jota seuraa lisäksi Epilästä luoteeseen kulkeva tie. Toinen tie on rakennettu järveltä otetulle maakannakselle ja se johtaa Ristimäellä olevalle Yleisradion televisiokeskukselle. Tien ja viereisen Vaakkolammin välistä kulkee myös Tampere-Pori-junarata.[2][1][5]

Vedenlaatu

muokkaa

Tohlopin vedenlaatua on seurattu vuodesta 1980 säännöllisesti kolmen vuoden välein tehdyillä mittauksilla. Järvi on karu ja sen vesi on kirkasta, väritöntä, neutraalia ja järven puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä. Koska vesi vaihtuu hitaasti, on se herkkä ympäristön vaikutuksille. Vesi ei lämpene herkästi ja esimerkiksi vuosien 1990–2005 aikana ulapan vesi on harvoin ylittänyt 21 °C:n lämpötilan. Vedessä olevien fosforiravinteiden mukaan järvi on lievästi rehevöintynyt. Fosforipitoisuus on pysytellyt pinta- ja välivedessä arvon 20 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l) alapuolella. Uimarannat aiheuttavat hygieniaongelmia. Joitakin 1990-luvun mittausarvoja ovat ilmaiseet kolibakteerien määrän lievää lisääntymistä. Vuoden 1991 syksyllä Tohlopissa havaittiin runsas sinileväesiintymä. Järven vesi lämpötilakerrostuu ja silloin voidaan havaita happiongelmia. Pinta- ja välivesissä happipitoisuus on ollut hyvä, mutta alusvesissä on esiintynyt happivajausta. Pahimmillaankin hapen kylläisyysprosentti on kuitenkin pysynyt 1990-luvulla pohjan läheisyydessä yli 10% ja myöhemmin 2000-luvulla yli 20%. Järven vedenlaatua voidaan pitää erinomaisena. Koska järvellä on runsaasti virkistystoimintaa ja valuma-alueella on lievää hajakuormitusta, näkyy tämä alusveden laadussa. Tohloppi on eräs Tampereen parhaista virkistysjärvistä.[3]

Historiaa

muokkaa

Vuonna 1855 julkaistussa Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Tohloppijärvi”.[6]

Tohlopin rannassa toimi yleinen sauna vuosina 1928–79. Sixtus Syrjänen osti saunan vuonna 1931 ja vuokrasi saunanpidon eri henkilöille hoidettavaksi [7]. Vuonna 1953 julkaistussa peruskartassa Tohlopin rannat olivat joko peltomaata tai metsää. Pohjoispäässä sijaitsi suoalue, jota oli jo alettu ojittaa. Järven kaakkoisrannan editse kulki rautatie ja sen varrella sijaitsivat Winterin maalitehdas ja Epilän Nahkatehdas . Niiden välissä oli Epilän pysäkki. Epilänharjun juurella kulki tie Epilästä luoteeseen ja sen ylärinteeseen puolelle oli jo rakennettu taloja. Vuoden 1960 kartassa väritehtaan järven puolelle oli merkitty suunnitelma täyttää järven eteläinen lahdenpohjukka ja rakentaa siihen tie. Vuoden 1975 kartassa eteläpuolelle kohosi televisiokeskus, mutta vuoden 1980 kartoista oli poistettu maali- ja nahkatehtaan rakennuksia. Nahkatehtaan viereen oli rakennettu asuintaloja, jotka täyttävät nykyään koko itäpään.[8][9][10][11][12]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e Tohloppi, Tampere (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 15.10.2016.
  3. a b c d e Tohloppi 15.04.2015. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 15.10.2016.
  4. Tampere alueittain 2013 (PDF) (Sivu 216) 2013. Tampereen kaupunki. Viitattu 30.8.2016.
  5. Tohloppi, Tampere (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  6. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050734.jpg), 1855-56
  7. Kaarninen, Mervi: Epilän elämää Koskesta voimaa -verkkolehti. Tampereen yliopisto. Viitattu 31.3.2020.
  8. Peruskartta 1:20 000. 2123 09 Tampere. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1953. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.1.2017)
  9. Peruskartta 1:20 000. 2123 09 Tampere. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1960. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.1.2017)
  10. Peruskartta 1:20 000. 2123 09 Tampere. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1975. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.1.2017)
  11. Peruskartta 1:20 000. 2123 09 Tampere. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1980. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.1.2017)
  12. Peruskartta 1:20 000. 2123 09 Tampere. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1991. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.1.2017)

Aiheesta muualla

muokkaa