Avaa päävalikko

Kivijärvi (Urjala)

järvi Urjalassa Pirkanmaalla

Kivijärvi [1][2] on Pirkanmaalla Urjalan Leikkikankaan ja Raikonkulman välissä sijaitseva suojeltu järvi.[1][2]

Kivijärvi
Sijainti UrjalaView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 60°59′38″N, 23°26′13″E
Pinnankorkeus 111,1 mView and modify data on Wikidata
Pinta-ala 65,114 haView and modify data on Wikidata
Rantaviiva 4,668 km [1]
Laskujoki Postilanoja [2]
Saaria 1 [2]
Järvinumero 35.287.1.007
Kivijärvi

MaantietoaMuokkaa

Se sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Tarpianjoen valuma-alueella. Tämän sisällä järvi kuuluu Nuutajoen valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 65 hehtaaria ja sen vedenpinnan korkeus on 111,1 metriä meren pinnan yläpuolella. Järvellä on yksi saari Kissankallion edustalla. Kivijärvestä laskee Postilanoja kolme metriä alempana sijaitsevaan Vähäjärveen. Kivijärven laskevia tulo-ojia on seitsemän, joista huomattavimmat tuovat ojitettujen Kaita- ja Kaakkosuon kuivatusvesiä. Järvi on 1,7 kilometriä pitkä, 650 metriä leveä ja sen rantaviivan pituus on 4,7 kilometriä. Järven lähiympäristössä on sijainnut kolme maatilaa, mutta niiden tilojen viljely on vähentynyt oleelisesti. Järven rannoille on rakennettu yksi vapaa-ajan asunto. Valtatie 9 ohittaa järven kaakossa.[1][2][3]

VesistösuhteetMuokkaa

Nuutajoen valuma-alueen sisällä järvi kuuluu Nuutajärveen laskevan Ihanajoen valuma-alueeseen. Järvi on ylin järvi kolmen järven ketjussa, johon sen alapuolella kuuluvat vielä Vähäjärvi ja Matkunjärvi Urjalan ja Forssan, aiemmin Koijärven rajalla, ja jonka lasku-uomana Nuutajärveen on Ihanajoki. Ihanajokeen yhtyy vielä lähellä sen suuta idästä Särkijärven lasku-uoma.

LuonnonarvotMuokkaa

Järvi kuuluu konaisuudessan Kaakkosuon–Kivijärven Natura 2000 -suojelualueeseen.[4] Kaakkosuon ja Kivijärven yksityiset luonnonsuojelualueet perustettiin vuosina 1953 ja 1959, ja ne on omistanut vuodesta 1965 Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys, jonka perustajan ja ensimmäisen puheenjohtajan Torild Branderin omistamaan Raikon kartanoon ne kuuluivat sitä ennen.[5]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 16.2.2017.
  2. a b c d e Karttapaikka: Kivijärvi, Urjala (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  3. Karttapaikka: Kivijärvi, Urjala (sijainti ilmavalokuvassa) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  4. Kaakkosuo–Kivijärvi Ymparisto.fi. 15.8.2013. Pirkanmaan ely-keskus. Viitattu 16.2.2017.
  5. Brander, Torsten: Torild Brander – luonnonsuojelija vailla vertaa. Lounais-Hämeen Luonto, 1993, nro 80, s. 47, 55. Forssa: Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys. Lehden verkkoversio Lounaisluonto.net -verkkosivustolla (pdf) Viitattu 16.2.2017.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Brander, Torild: Urjalan Kivijärven seudusta. Ensimmäinen osa: Historiallinen katsaus. Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja XVIII: 86-120
  • Brander, Torild: Urjalan Kivijärven seudusta. Toinen osa: Metsästys ja kalastus. Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja XIX: 65-126
  • Brander, Torild: Urjalan Kivijärven seudusta. Kolmas osa: Putkilokasvit. Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja XX: 5–47.
  • Brander, Torild: Urjalan Kivijärven seudusta. Neljäs osa: Selkärankaiset. Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja XXI: 5–18