Avaa päävalikko

Näkösyvyys tarkoittaa veden läpinäkyvyyttä. Se on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön sameutta tai valon läpäisevyyttä. Näkysyvyydellä voidaan havainnollistaa esimerkiksi järven rehevöityneisyyttä, veden värin tummuutta taikka saven tai humuksen määrää. Näkösyvyyteen vaikuttavat monet asiat eikä edellä mainittujen ominaisuuksien todellinen määrä määräydy yksiselitteisesti näkösyvyydestä. Kuitenkin, mitä huonompi järven veden laatu on, sen pienempi on näkösyvyys.[1]

MittaaminenMuokkaa

Mittaväline on valkolevy tai secchilevy, joka on pyöreä ja halkaisijaltaan 20 senttimetriä. Se on usein kiinnitettynä pitkään varteen, jossa on valmiina syvyysasteikko. Kun mitataan kirkkaan järven näkösyvyyttä, on käytännöllisempää kiinnittää levy naruun, jossa on syvyysmerkinnät esimerkiksi solmuina.[1]

Levy painetaan veden pinnan alle esimerkiksi veneestä tai laiturilta. Eri syvyyksiä kokeilemalla huomataan kohta, jossa levy ei enää erotu pinnalta katsoen. Tämän kohdan syvyys on määritelmän mukaan näkösyvyys. Esimerkiksi plankton kykenee yhteyttämään auringon valossa noin kaksi kertaa näkösyvyyden verran.[1]

EsimerkkejäMuokkaa

Seuravassa on erityyppisten järvien arvioituja näkösyvyyksiä: [1]

  • rehevä järvi, jolla on voimakas planktonsamennus: 0,2–0,3 metriä
  • karu humusjärvi: 0,8–1,5 metriä
  • suuret suomalaiset järvet: 3–7 metriä
  • kirkkaat vähähumuksiset järvet: 10–15 metriä

Jos järvi on erittäin hapan, sakkautuvat humushiutaleet järven pohjalle ja vesi kirkastuu.

LähteetMuokkaa

  • Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry: Veden laatu, 2004

Aiheesta muuallaMuokkaa