Hannu Aho

suomalainen kirjailija
Tämä artikkeli kertoo kirjailijasta. Hannu Aho on myös entinen kansanedustaja.

Hannu Ilmari Aho (23. helmikuuta 1948 Nokia20. lokakuuta 2012 Tampere) oli suomalainen kirjailija.[1] Aho kuvaa haltioituneen paisuttelevassa proosassaan usein sopeutumattomia tai epäonnistuneita ihmisiä.

Palkinnot ja tunnustukset

muokkaa

[2]

  • 1976: WSOY:n nuortenkirjakilpailun voitto, romaanilla Kaukana vihreä meri
  • 1978: Kalevi Jäntin palkinto
  • 1993: Alex Matson -palkinto
  • 1997: Runeberg-palkinto (kirjasta Kello 4.17)
  • 5 × Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto

Tuotanto

muokkaa

[3]

  • Kello 4.17 (1996, romaani)
  • Visto (1993, romaani)
  • Elokuun yössä (1991, kuunnelma)
  • Taju taivaitten takana (1991, runo)
  • Taivaan valuuttaa (1990, novelleja)
  • Haaveet (1987, kuunnelma)
  • Sininen talo (1985, romaani)
  • Tuulikki (1985, kuunnelma)
  • Miehen monologi (1982, kuunnelma)
  • Pelistä pois (1982, romaani)
  • Taivaan mitalla (1979, romaani)
  • Saara (1977, romaani)
  • Kaukana vihreä meri (1976, nuortenkirja)

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kirjailija Hannu Aho on kuollut 3.11.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.11.2012.
  2. [1]
  3. Aho, Hannu Kirjasampo. Viitattu 25.4.2013.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.