Kolmiloikka
Kolmiloikka on yleisurheilulaji, jossa urheilija vauhdinoton jälkeen suorittaa hyppylaudalta peräjälkeen kolme loikkaa päätyen hiekkakasaan. Kolmiloikka on ollut kesäolympialaisten ja yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen ohjelmassa alusta lähtien.
Kolmiloikka | |
---|---|
Willie Banks vuoden 1988 olympialaisisten kolmiloikkakilpailussa. |
|
Miesten ennätykset |
|
Maailmanennätys |
Jonathan Edwards 18,29 m (1995) |
Olympiaennätys |
Kenny Harrison 18,09 m (1996) |
Naisten ennätykset |
|
Maailmanennätys |
Yulimar Rojas 15,74 m (2022) |
Olympiaennätys |
Yulimar Rojas 15,67 m (2021) |
Suorituspaikka ja välineet
muokkaaKolmiloikan vauhdinottorata on vähintään 40 metrin pituinen. Ponnistuslankku on valkoinen ja upotettu vauhdinottoradan ja alastuloalueen pinnan tasalle. Hypyn ponnistus on suoritettava ponnistuslankussa värin vaihtumisella merkityn ponnistusrajan takaa. Suorituksen hylkäykseen johtavaa yliastumista suositellaan valvottavan videotekniikalla. Vaihtoehtoisesti ponnistuslankun takana voi olla vahalankku, johon jääneestä jäljestä yliastuminen voidaan havaita.[1]
Kolmiloikan alastulopaikka täytetään pehmeällä ja kostealla hiekalla. Alastulopaikka on 2,75–3 metriä leveä. Kansainvälisissä kilpailuissa sen etureunan on oltava miehillä vähintään 13 metriä ja naisilla 11 metriä ponnistuslinjasta. Muissa kilpailuissa väli sovitetaan kilpailijoiden tason mukaan.[1]
Kolmiloikkaajan kengän pohja saa olla paksuudeltaan enintään 25 millimetriä, mikä on 5 millimetriä enemmän kuin muissa kenttälajeissa. Marraskuusta 2024 alkaen pohjan enimmäispaksuus on 20 millimetriä.[1]
Hyppy
muokkaaKolmiloikkasuoritus koostuu vauhdinotosta ja kolmesta erilaisesta loikasta.[2] Ensimmäisenä on suoritettava saman jalan loikka, toisena vuoroloikka ja kolmantena hyppy. Suoritusta ei hylätä, vaikka hyppääjä raapaisee radan pintaa hyppyjen aikana.[1]
Ensimmäisessä loikassa hyppääjä ponnistaa ja tulee alas samalla jalalla. Loikan keskivaiheessa hän heilauttaa ensin vapaan jalkansa reiden ylös vaakasuoraan asentoon, ja vetää sen loikan lopussa ponnistusjalan taakse. Hän nostaa sitten ponnistusjalan reiden ylös, jolloin hän on loikan keskivaiheessa pitkässä haara-asennossa. Alastulossa hyppääjä taivuttaa ponnistusjalkansa toista loikkaa varten. Käsivarsillaan hyppääjä tasapainottaa kehoaan ja auttaa suuntaamaan hypyn eteenpäin.[2]
Keskimmäinen loikka on yleensä lyhyempi kuin muut loikat. Hyppääjä taivuttaa vapaan jalkansa ja heilauttaa sen sitten voimakkaasti eteenpäin. Loikan puolivälissä hyppääjä on pitkässä haara-asennossa. Hän tulee alas vapaalla jalallaan.[2]
Kolmas loikka muistuttaa pituushypyn loikkaa. Hyppääjä heilauttaa vapaan jalkansa voimakkaasti eteenpäin ja vie sen jälkeen ponnistusjalkansa sen vierelle, jotta hänen jalkansa ovat alastulossa mahdollisimman edessä. Jotkut hyppääjät auttavat loikkaa käsivarsillaan.[2]
Hypyn mittaus suoritetaan alastulopaikalle jääneestä jäljestä kohtisuoraan ponnistuslinjaan. Tulos kirjataan yhden senttimetrin tarkkuudella, alaspäin pyöristäen.[1]
Kolmiloikka vaatii juoksunopeutta, vahvoja jalkoja ja ponnistusvoimaa. Hyppääjän täytyy myös osata jakaa voimansa oikein kolmen loikan kesken. Kolmiloikka on fyysisesti vaativa laji, jossa hyppääjän kantapäät, polvet, lantio ja jalkaterän nivelet ovat kovilla.[2]
Historia
muokkaaMoniloikka antiikin olympialaisissa
muokkaaNykymuotoinen kolmiloikka ei ollut lajina antiikin olympialaisissa, mutta on mahdollista, että jonkinlaisessa moniloikassa kilpailtiin. Antiikin viisiottelussa oli yhtenä lajina pituushyppy, mutta sen säännöistä ei ole tarkkaa tietoa. Komediakirjailija Aristofaneksen mukaan urheilija nimeltä Phayllos hyppäsi yli 16-metrisen hypyn, joka ylitti silloisen 15-metrisen hyppyradan. Tämä sai monet historioitsijat arvelemaan, että kyseessä olisi usean hypyn suoritus, ilmeisesti tasajalkaa hypätty viisiloikka. Antiikin pituushyppääjät pitivät käsissään halteres-käsipainoja, jotka todennäköisesti auttoivat tasajalkaa suoritetuissa hypyissä.[3]
Nykyaikaisissa arvokilpailuissa
muokkaa- Pääartikkeli: Kolmiloikka olympialaisissa
Kolmiloikka on yksi nykyaikaisten olympialaisten yleisurheilun alkuperäisiä kilpailutapahtumia. Se on ollut lajivalikoimassa vuodesta 1896. Naisten kolmiloikka tuli kisaohjelmaan vuonna 1996. Olympiahistorian alkuvuosina kilpailutapahtumia oli kaksi, kun olympiamitalit ratkaistiin myös vauhdittomassa kolmiloikassa. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa kolmiloikka on ollut ensimmäisistä MM-kilpailuista alkaen, vuodesta 1983.[4][5][6][7][8][9]
Ennätykset
muokkaaMiesten nykyisen maailmanennätyksen 18,29 hyppäsi brittiläinen Jonathan Edwards 7. elokuuta 1995 Göteborgin MM-kisoissa.[10] Naisten maailmanennätyksen 15,74 hyppäsi venezuelalainen Yulimar Rojas MM-hallikilpailuissa 20. maaliskuuta 2022.[11]
Suomen miesten ennätystä piti lähes 50 vuotta hallussaan Pertti Pousi, joka ponnisti vuonna 1968 tuloksen 17,00, vain kolmen sentin päähän maailmanennätyksestä. Pousin ennätyksen rikkoi Simo Lipsanen vuonna 2017 tuloksella 17,14.[12] Naisten Suomen ennätys on Kristiina Mäkelän 14,64 vuodelta 2022.
Miesten ennätykset maanosittain
muokkaa- Lähde: WA[13]
Maanosa | Haltija | Kansalaisuus | Tulos | Tuuli | Päivämäärä | Paikka |
---|---|---|---|---|---|---|
Aasia | Li Yanxi | Kiina | 17,59 | ±0,0 | 26.10.2009 | Jinan, Kiina |
Afrikka | Hugues Fabrice Zango | Burkina Faso | 18,07 | (hallissa) | 16.1.2021 | Aubiére, Ranska |
Etelä-Amerikka | Jadel Gregório | Brasilia | 17,90 | +0,4 | 20.5.2007 | Belem, Brasilia |
Eurooppa | Jonathan Edwards | Iso-Britannia | 18,29 | +1,3 | 7.8.1995 | Göteborg, Ruotsi |
Oseania | Ken Lorraway | Australia | 17,46 | +1,7 | 7.8.1982 | Lontoo, Iso-Britannia |
Pohjois- ja Keski-Amerikka | Christian Taylor | Yhdysvallat | 18,21 | +0,2 | 27.8.2015 | Peking, Kiina |
Naisten ennätykset maanosittain
muokkaa- Lähde: WA[14]
Maanosa | Haltija | Kansalaisuus | Tulos | Tuuli | Päivämäärä | Paikka |
---|---|---|---|---|---|---|
Aasia | Olga Rypakova | Kazakstan | 15,25 | +1,7 | 4.9.2010 | Split, Kroatia |
Afrikka | Françoise Mbango Etone | Kamerun | 15,39 | +0,5 | 17.8.2008 | Peking, Kiina |
Etelä-Amerikka | Yulimar Rojas | Venezuela | 15,74 | (hallissa) | 20.3.2022 | Belgrad, Serbia |
Eurooppa | Inesa Kravets | Ukraina | 15,50 | +0,9 | 10.8.1995 | Göteborg, Ruotsi |
Oseania | Nicole Mladenis | Australia | 14,04 | +2,0 | 9.3.2002 | Hobart, Australia |
+1,8 | 7.12.2003 | Perth, Australia | ||||
Pohjois- ja Keski-Amerikka | Yamilé Aldama | Kuuba | 15,29 | +0,3 | 11.7.2003 | Rooma, Italia |
Kaikkien aikojen pisimmät hypyt ulkoradoilla
muokkaaYksi tulos urheilijaa kohden. Päivitetty 20. heinäkuuta 2023.
Maailma
muokkaa
Miehet[15]
|
Naiset[16]
|
Suomi
muokkaa
Miehet[17]
|
Naiset[18]
|
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Yleisurheilun kansainväliset säännöt 2022, s. 79, 187–195. Suomen Urheiluliitto. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.12.2022).
- ↑ a b c d e Carr, Gerry: Fundamentals of Track and Field, s. 155–156. Human Kinetics, 1999. ISBN 978-0-7360-0008-9
- ↑ Long jump ancientolympics.arts.kuleuven.be. Viitattu 25.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Athletics Men's Triple Jump Medalists Sports-Reference. Arkistoitu 10.12.2008. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
- ↑ Athletics Men's Standing Triple Jump Medalists Sports-Reference. Arkistoitu 6.1.2009. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
- ↑ Athletics Women's Triple Jump Medalists Sports-Reference. Arkistoitu 6.1.2009. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
- ↑ Men Triple Jump olympics.sporting99.com. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
- ↑ Women Triple Jump olympics.sporting99.com. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
- ↑ Butler, Mark et al.: IAAF Statistics Book Moscow 2013 (pdf) iaaf-ebooks.s3.amazonaws.com. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
- ↑ Records by Event – Triple Jump www.worldathletics.org. Viitattu 29.9.2021.
- ↑ Records by Event – Triple Jump www.worldathletics.org. Viitattu 19.7.2022.
- ↑ Timo Uusitalo: Tätä on odotettu - Simo Lipsanen rikkoi yleisurheilun vanhimman Suomen ennätyksen Yle.fi. 16.7.2017. Viitattu 18.7.2017.
- ↑ Miesten kolmiloikan maanosien ennätykset, WA, viitattu 30.7.2021 (englanniksi)
- ↑ Naisten kolmiloikan maanosien ennätykset, WA, viitattu 19.7.2022 (englanniksi)
- ↑ Triple Jump All Time Men worldathletics.org
- ↑ Triple Jump All Time Women worldathletics.org
- ↑ Matti Koskimies: Yleisurheilun Suomen parhaat kautta aikojen, miehet, kolmiloikka
- ↑ Matti Koskimies: Yleisurheilun Suomen parhaat kautta aikojen, naiset, kolmiloikka
1896: James Connolly | 1900: Myer Prinstein | 1904: Myer Prinstein | 1908: Timothy Ahearne | 1912: Gustaf Lindblom | 1920: Vilho Tuulos | 1924: Nick Winter | 1928: Mikio Oda | 1932: Chūhei Nanbu | 1936: Naoto Tajima | 1948: Arne Åhman | 1952: Adhemar Ferreira da Silva | 1956: Adhemar Ferreira da Silva | 1960: Józef Szmidt | 1964: Józef Szmidt | 1968: Viktor Sanejev | 1972: Viktor Sanejev | 1976: Viktor Sanejev | 1980: Jaak Uudmäe | 1984: Al Joyner | 1988: Hristo Markov | 1992: Mike Conley | 1996: Kenny Harrison | 2000: Jonathan Edwards | 2004: Christian Olsson | 2008: Nelson Évora | 2012: Christian Taylor | 2016: Christian Taylor | 2020: Pedro Pichardo | 2024: Jordan Díaz |
1996: Inesa Kravets | 2000: Tereza Marinova | 2004: Françoise Mbango Etone | 2008: Françoise Mbango Etone | 2012: Olga Rypakova | 2016: Caterine Ibargüen | 2020: Yulimar Rojas | 2024: Thea LaFond |
1983: Zdzisław Hoffmann | 1987: Hristo Markov | 1991: Kenny Harrison | 1993: Mike Conley | 1995: Jonathan Edwards | 1997: Yoelbi Quesada | 1999: Charles Friedek | 2001: Jonathan Edwards | 2003: Christian Olsson | 2005: Walter Davis | 2007: Nelson Évora | 2009: Phillips Idowu | 2011: Christian Taylor | 2013: Teddy Tamgho | 2015: Christian Taylor | 2017: Christian Taylor | 2019: Christian Taylor | 2022: Pedro Pablo Pichardo | 2023: Hugues Fabrice Zango |
1993: Anna Birjukova | 1995: Inesa Kravets | 1997: Šárka Kašpárková | 1999: Paraskeví Tsiamíta | 2001: Tatjana Lebedeva | 2003: Tatjana Lebedeva | 2005: Trecia Smith | 2007: Yargelis Savigne | 2009: Yargelis Savigne | 2011: Olha Saladuh’a | 2013: Caterine Ibargüen | 2015: Caterine Ibargüen | 2017: Yulimar Rojas | 2019: Yulimar Rojas | 2022: Yulimar Rojas | 2023: Yulimar Rojas | |
- Lähteet
- IAAF Statistics Handbook Helsinki 2005. IAAF, 2005.
Tulos | Nimi | Maa | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
---|---|---|---|---|---|
14,54 | Li Huirong | Kiina | Sapporo, Japani | 25.8.1990 | Tuuli 1,1 m/s |
14,95 | Inessa Kravets | Neuvostoliitto | Moskova, Neuvostoliitto | 10.6.1991 | Tuuli -0,2 m/s |
14,97 | Jolanda Tšen | Venäjä | Moskova, Venäjä | 18.6.1993 | Tuuli 0,9 m/s |
15,09 | Anna Birjukova | Venäjä | Stuttgart, Saksa | 21.8.1993 | Tuuli 0,5 m/s |
15,50 | Inessa Kravets | Ukraina | Göteborg, Ruotsi | 10.8.1995 | Tuuli 0,9 m/s |
15,67 | Yulimar Rojas | Venezuela | Tokio, Japani | 1.8.2021 | Tuuli 0,7 m/s. |
15,74 | Yulimar Rojas | Venezuela | Belgrad, Serbia | 20.3.2022 | Hallikilpailussa. |
- Lähteet
- IAAF Statistics Handbook Helsinki 2005. IAAF, 2005.
- World Record Progression of Triple Jump worldathletics.org (englanniksi)
- Ratified: world records for Rojas, Duplantis and Holloway www.worldathletics.org. 18.5.2022. Viitattu 19.7.2022.
Tulos | Nimi | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
---|---|---|---|---|
12,37 | Uno Häggman | 1904 | ||
12,71 | P. Lindholm | 1905 | ||
12,81 | Juho Soini | 1906 | ||
13,10 | Pauli Pohjala | Tampere | 1907 | |
13,91 | Juho Soini | Tampere | 1909 | |
13,95 | Juho Halme | Viipuri | 1912 | |
14,09 | Jukka Rangell | Turku | 1.9.1912 | |
14,71 | Vilho Tuulos | Turku | 1913 | |
15,30 | Vilho Tuulos | Tampere | 1919 | |
15,39 | Vilho Tuulos | Vaasa | 1923 | |
15,48 | Vilho Tuulos | Borås, Ruotsi | 6.7.1923 | |
15,52 | Onni Rajasaari | Lahti | 16.7.1939 | Euroopan ennätys |
15,79 | Kari Rahkamo | Inkeroinen | 1956 | |
15,80 | Kari Rahkamo | Kouvola | 1958 | |
15,96 | Kari Rahkamo | Varkaus | 1958 | |
16,10 | Kari Rahkamo | Helsinki | 29.7.1960 | |
16,32 | Kari Rahkamo | Helsinki | 14.8.1960 | |
16,40 | Kari Rahkamo | Pariisi, Ranska | 25.9.1960 | |
17,00 | Pertti Pousi | Kuortane | 23.6.1968 | |
17,14 | Simo Lipsanen | Bydgoszcz, Puola | 16.7.2017 |
- Lähteet
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8
- Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava.
- Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
Tulos | Nimi | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
---|---|---|---|---|
13,37 | Ragne Kytölä | Oulu | 5.8.1990 | |
13,40 | Carina Kjellman | Helsinki | 29.7.1991 | |
13,51 | Ragne Kytölä | Koski Tl | 18.7.1992 | |
13,52 | Ragne Kytölä | Helsinki | 29.8.1992 | |
13,61 | Marika Salminen | Tuusula | 10.7.1994 | |
13,73 | Kaisa Gustafsson | Lapua | 23.7.1995 | |
13,74 | Heli Koivula | Tallinna, Viro | 9.6.1996 | |
13,92 | Heli Koivula | Sevilla, Espanja | 29.5.1997 | |
14,04 | Heli Koivula | Oulu | 9.8.1998 | |
14,34 | Heli Koivula | Tampere | 14.7.1999 | |
14,36 | Heli Koivula | Banská Bystrica, Slovakia | 22.6.2002 | |
14,38 | Heli Koivula | Padova, Italia | 1.9.2002 | |
14,39 | Heli Koivula | Lappeenranta | 3.8.2003 | |
14,51 | Senni Salminen | Turku | 8.6.2021 | |
14,63 | Senni Salminen | Cluj-Napoca, Romania | 19.6.2021 | |
14,64 | Kristiina Mäkelä | München, Saksa | 19.8.2022 |
- Lähteet
- Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984–2009. Otava.
- Tilastopaja – Suomen ennätysten kehitys tilastopaja.eu. Viitattu 21.9.2022.