Wikipedia

Kolmiloikka

yleisurheilulaji

Kolmiloikka on yleisurheilulaji, jossa urheilija vauhdinoton jälkeen suorittaa hyppylaudalta peräjälkeen kolme loikkaa päätyen pituushypyn tavoin hiekkakasaan.

Kolmiloikka
Willie Banks vuoden 1988 olympialaisisten kolmiloikkakilpailussa.
Willie Banks vuoden 1988 olympialaisisten kolmiloikkakilpailussa.
Miesten ennätykset
Maailmanennätys Iso-Britannia Jonathan Edwards
18,29 m (1995)
Olympiaennätys Yhdysvallat Kenny Harrison
18,09 m (1996)
Naisten ennätykset
Maailmanennätys Venezuela Yulimar Rojas
15,74 m (2022)
Olympiaennätys Venezuela Yulimar Rojas
15,67 m (2021)

Suorituspaikka ja välineetMuokkaa

Kolmiloikan vauhdinottorata on vähintään 40 metrin pituinen. Ponnistuslankku on valkoinen ja upotettu vauhdinottoradan ja alastuloalueen pinnan tasalle. Hypyn ponnistus on suoritettava ponnistuslankussa värin vaihtumisella merkityn ponnistusrajan takaa. Suorituksen hylkäykseen johtavaa yliastumista suositellaan valvottavan videotekniikalla. Vaihtoehtoisesti ponnistuslankun takana voi olla vahalankku, johon jääneestä jäljestä yliastuminen voidaan havaita.[1]

Kolmiloikan alastulopaikka täytetään pehmeällä ja kostealla hiekalla. Alastulopaikka on 2,75–3 metriä leveä. Kansainvälisissä kilpailuissa sen etureunan on oltava miehillä vähintään 13 metriä ja naisilla 11 metriä ponnistuslinjasta. Muissa kilpailuissa väli sovitetaan kilpailijoiden tason mukaan.[1]

Kolmiloikkaajan kengän pohja saa olla paksuudeltaan enintään 25 millimetriä, mikä on 5 millimetriä enemmän kuin muissa kenttälajeissa. Marraskuusta 2024 alkaen pohjan enimmäispaksuus on 20 millimetriä.[1]

HyppyMuokkaa

Kolmiloikkasuoritus koostuu vauhdinotosta ja kolmesta erilaisesta loikasta.[2] Ensimmäisenä on suoritettava saman jalan loikka, toisena vuoroloikka ja kolmantena hyppy. Suoritusta ei hylätä, vaikka hyppääjä raapaisee radan pintaa hyppyjen aikana.[1]

Ensimmäisessä loikassa hyppääjä ponnistaa ja tulee alas samalla jalalla. Loikan keskivaiheessa hän heilauttaa ensin vapaan jalkansa reiden ylös vaakasuoraan asentoon, ja vetää sen loikan lopussa ponnistusjalan taakse. Hän nostaa sitten ponnistusjalan reiden ylös, jolloin hän on loikan keskivaiheessa pitkässä haara-asennossa. Alastulossa hyppääjä taivuttaa ponnistusjalkansa toista loikkaa varten. Käsivarsillaan hyppääjä tasapainottaa kehoaan ja auttaa suuntaamaan hypyn eteenpäin.[2]

Keskimmäinen loikka on yleensä lyhyempi kuin muut loikat. Hyppääjä taivuttaa vapaan jalkansa ja heilauttaa sen sitten voimakkaasti eteenpäin. Loikan puolivälissä hyppääjä on pitkässä haara-asennossa. Hän tulee alas vapaalla jalallaan.[2]

Kolmas loikka muistuttaa pituushypyn loikkaa. Hyppääjä heilauttaa vapaan jalkansa voimakkaasti eteenpäin ja vie sen jälkeen ponnistusjalkansa sen vierelle, jotta hänen jalkansa ovat alastulossa mahdollisimman edessä. Jotkut hyppääjät auttavat loikkaa käsivarsillaan.[2]

Hypyn mittaus suoritetaan alastulopaikalle jääneestä jäljestä kohtisuoraan ponnistuslinjaan. Tulos kirjataan yhden senttimetrin tarkkuudella, alaspäin pyöristäen.[1]

 
Kolmiloikan vaiheet tikku-ukkopiirroksena.
 
Phillips Idowun suoritus Pekingin olympialaisissa 2008.

Kolmiloikka vaatii juoksunopeutta, vahvoja jalkoja ja ponnistusvoimaa. Hyppääjän täytyy myös osata jakaa voimansa oikein kolmen loikan kesken. Kolmiloikka on fyysisesti vaativa laji, jossa hyppääjän kantapäät, polvet, lantio ja jalkaterän nivelet ovat kovilla.[2]

HistoriaMuokkaa

Antiikin olympialaisissaMuokkaa

Nykymuotoinen kolmiloikka ei ollut lajina antiikin olympialaisissa. Ainoastaan viisiottelussa oli yhtenä lajina pituushyppy, mutta sen säännöistä ei ole tarkkaa tietoa. Komediakirjailija Aristofaneksen mukaan urheilija nimeltä Phayllos hyppäsi yli 16 metrisen hypyn, joka ylitti silloisen 15 metrisen hyppyradan. Tämä sai monet historioitsijat arvelemaan, että kyseessä olisi usean hypyn suoritus. Antiikin pituushyppääjät pitivät käsissään halteres-käsipainoja, jotka todennäköisesti auttoivat tasajalkaan suoritetuissa hypyissä.[3]

Nykyaikaisissa arvokilpailuissaMuokkaa

Pääartikkeli: Kolmiloikka olympialaisissa
Dmitri Sorokin hyppää 17,29 m vuoden 2015 kesäuniversiadeissa.

Kolmiloikka on yksi nykyaikaisten olympialaisten yleisurheilun alkuperäisiä kilpailutapahtumia. Se on ollut lajivalikoimassa vuodesta 1896. Naisten kolmiloikka tuli kisaohjelmaan vuonna 1996. Olympiahistorian alkuvuosina kilpailutapahtumia oli kaksi, kun olympiamitalit ratkaistiin myös vauhdittomassa kolmiloikassa. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa kolmiloikka on ollut ensimmäisistä MM-kilpailuista alkaen, vuodesta 1983.[4][5][6][7][8][9]

EnnätyksetMuokkaa

Miesten maailmanennätys 18,29 m on brittiläisen Jonathan Edwardsin hallussa. Hän teki ennätyksen 7. elokuuta 1995 Göteborgin MM-kisoissa.[10] Naisten maailmanennätys 15,74 m on venezuelalaisen Yulimar Rojasin hallussa. Hän hyppäsi ennätyksen MM-hallikilpailuissa 20. maaliskuuta 2022.[11] Rojasin ensimmäinen ME vuodelta 2021 rikkoi pitkäikäisen Inessa Kravetsin vuonna 1995 Göteborgin MM-kisoissa hyppäämän ennätyksen 15,50 m.[12]

Suomen miesten ennätystä piti lähes 50 vuotta hallussaan Pertti Pousi, joka ponnisti Kuortaneella 23. kesäkuuta 1968 17,00 metriä. Tuolloinen maailmanennätys oli 17,03. Suomen ennätyksen rikkoi vasta Simo Lipsanen, joka hyppäsi alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa Bydgoszczissa 16. heinäkuuta 2017 17,14 metriä.[13] Naisten Suomen ennätys on Senni Salmisen nimissä, joka hyppäsi 14,63 metriä 19.6.2021 Cluj-Napocassa.

Miesten ennätykset maanosittainMuokkaa

Lähde: WA[14]
Maanosa Haltija Kansalaisuus Tulos Tuuli Päivämäärä Paikka
Aasia Li Yanxi   Kiina 17,59 ±0,0 26.10.2009 Jinan, Kiina
Afrikka Hugues Fabrice Zango   Burkina Faso 18,07 (hallissa) 16.1.2021 Aubiére, Ranska
Etelä-Amerikka Jadel Gregorio   Brasilia 17,90 +0,4 20.5.2007 Belem, Brasilia
Eurooppa Jonathan Edwards   Iso-Britannia 18,29 +1,3 7.8.1995 Göteborg, Ruotsi
Oseania Ken Lorraway   Australia 17,46 +1,7 7.8.1982 Lontoo, Iso-Britannia
Pohjois- ja Keski-Amerikka Christian Taylor   Yhdysvallat 18,21 +0,2 27.8.2015 Peking, Kiina

Naisten ennätykset maanosittainMuokkaa

Lähde: WA[15]
Maanosa Haltija Kansalaisuus Tulos Tuuli Päivämäärä Paikka
Aasia Olga Rypakova   Kazakstan 15,25 +1,7 4.9.2010 Split, Kroatia
Afrikka Françoise Mbango Etone   Kamerun 15,39 +0,5 17.8.2008 Peking, Kiina
Etelä-Amerikka Yulimar Rojas   Venezuela 15,74 (hallissa) 20.3.2022 Belgrad, Serbia
Eurooppa Inessa Kravets   Ukraina 15,50 +0,9 10.8.1995 Göteborg, Ruotsi
Oseania Nicole Mladenis   Australia 14,04 +2,0 9.3.2002 Hobart, Australia
+1,8 7.12.2003 Perth, Australia
Pohjois- ja Keski-Amerikka Yamilé Aldama   Kuuba 15,29 +0,3 11.7.2003 Rooma, Italia

Kaikkien aikojen pisimmät hypyt ulkoradoillaMuokkaa

Yksi tulos urheilijaa kohden. Päivitetty 8. syyskuuta 2022.

MaailmaMuokkaa

Miehet[16]

Tulos Tuuli Urheilija Paikka Pvm
1. 18,29 +1,3   Jonathan Edwards Göteborg 7.8.1995
2. 18,21 +0,2   Christian Taylor Peking 27.8.2015
3. 18,14 +0,4   Will Claye Long Beach 29.6.2019
4. 18,09 −0,4   Kenny Harrison Atlanta 27.7.1996
5. 18,08 0,0   Pedro Pablo Pichardo Havanna 28.5.2015
6. 18,04 +0,3   Teddy Tamgho Moskova 18.8.2013
7. 17,97 +1,5   Willie Banks Indianapolis 16.6.1985
8. 17,92 +1,6   Hristo Markov Rooma 31.8.1987
17,92 +1,9   James Beckford Odessa 20.5.1995
10. 17,90 +1,0   Vladimir Inozemtsev Bratislava 20.6.1990
17,90 +0,4   Jadel Gregório Belém 20.5.2007

Naiset[17]

Tulos Tuuli Urheilija Paikka Pvm
1. 15,67 +0,7   Yulimar Rojas Tokio 1.8.2021
2. 15,50 +0,9   Inesa Kravets Göteborg 10.8.1995
3. 15,39 +0,5   Françoise Mbango Etone Peking 17.8.2008
4. 15,34 −0,5   Tatjana Lebedeva Heraklion 4.7.2004
5. 15,32 +0,9   Hrisopigi Devetzi Ateena 21.8.2004
6. 15,31 0,0   Caterine Ibargüen Monaco 18.7.2014
7. 15,29 +0,3   Yamilé Aldama Rooma 11.7.2003
8. 15,28 +0,9   Yargelis Savigne Osaka 31.8.2007
9. 15,25 +1,7   Olga Rypakova  Split  4.9.2010
10. 15,20 0,0   Šárka Kašpárková Ateena 4.8.1997
15,20 −0,3   Tereza Marinova Sydney 24.9.2000

SuomiMuokkaa

Miehet[18]

Tulos Urheilija Paikka Pvm
1. 17,14 Simo Lipsanen Bydgoszcz 16.7.2017
2. 17,00 Pertti Pousi Kuortane 23.6.1968
3. 16,95 Johan Meriluoto Turku 2.8.2000
4. 16,87 Pentti Kuukasjärvi Helsinki 31.8.1975
5. 16,82 Olli Pousi Tampere 7.6.1980
6. 16,62 Esa Viitasalo Hämeenlinna 7.8.1988
7. 16,61 Markku Rokala Kouvola 15.8.1982
16,61 Aleksi Tammentie Jämsä 28.6.2014
9. 16,58 Esa Rinne Helsinki 20.8.1972
10. 16,57 Heikki Herva Koski Tl 1.7.1994

Naiset[19]

Tulos Urheilija Paikka Pvm
1. 14,64 Kristiina Mäkelä München 19.8.2022
2. 14,63 Senni Salminen Cluj-Napoca 19.6.2021
3. 14,39 Heli Koivula-Kruger Lappeenranta 3.8.2003
4. 14,18 Natalia Kilpeläinen Lappeenranta 3.8.2003
5. 13,81 Sanna Nygård Torremolinos 11.7.2018
6. 13,73 Kaisa Gustafsson Lapua 23.7.1995
7. 13,72 Elina Sorsa Jämsä 27.6.2009
8. 13,70 Teija Hannila Lapinlahti 3.7.2005
9. 13,62 Emma Pullola Orimattila 21.7.2020
10. 13,61 Marika Salminen Tuusula 10.7.1994
13,61 Kira Kytölä Jyväskylä 21.7.2018

LähteetMuokkaa

  1. ↑ a b c d e Yleisurheilun kansainväliset säännöt 2022, s. 79, 187–195. Suomen Urheiluliitto. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.12.2022).
  2. ↑ a b c d e Carr, Gerry: Fundamentals of Track and Field, s. 155–156. Human Kinetics, 1999. ISBN 978-0-7360-0008-9.
  3. ↑ Long jump ancientolympics.arts.kuleuven.be. Viitattu 1.8.2021. (englanniksi)
  4. ↑ Athletics Men's Triple Jump Medalists Sports-Reference. Arkistoitu 10.12.2008. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  5. ↑ Athletics Men's Standing Triple Jump Medalists Sports-Reference. Arkistoitu 6.1.2009. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  6. ↑ Athletics Women's Triple Jump Medalists Sports-Reference. Arkistoitu 6.1.2009. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  7. ↑ Men Triple Jump olympics.sporting99.com. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  8. ↑ Women Triple Jump olympics.sporting99.com. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  9. ↑ Butler, Mark et al.: IAAF Statistics Book Moscow 2013 (pdf) iaaf-ebooks.s3.amazonaws.com. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  10. ↑ Records by Event – Triple Jump www.worldathletics.org. Viitattu 29.9.2021.
  11. ↑ Records by Event – Triple Jump www.worldathletics.org. Viitattu 19.7.2022.
  12. ↑ World Record Progression of Triple Jump www.worldathletics.org. Viitattu 19.7.2022.
  13. ↑ Timo Uusitalo: Tätä on odotettu - Simo Lipsanen rikkoi yleisurheilun vanhimman Suomen ennätyksen Yle.fi. 16.7.2017. Viitattu 18.7.2017.
  14. ↑ Miesten kolmiloikan maanosien ennätykset, WA, viitattu 30.7.2021 (englanniksi)
  15. ↑ Naisten kolmiloikan maanosien ennätykset, WA, viitattu 19.7.2022 (englanniksi)
  16. ↑ Triple Jump All Time Men worldathletics.org
  17. ↑ Triple Jump All Time Women worldathletics.org
  18. ↑ http://www.apulanta.fi/matti/yu/suomi.html#3_loikka_miehet
  19. ↑ http://www.apulanta.fi/matti/yu/suomi.html#3_loikka_naiset
Miesten kolmiloikan olympiavoittajat

1896: James Connolly | 1900: Myer Prinstein | 1904: Myer Prinstein | 1908: Timothy Ahearne | 1912: Gustaf Lindblom | 1920: Vilho Tuulos | 1924: Nick Winter | 1928: Mikio Oda | 1932: Chūhei Nanbu | 1936: Naoto Tajima | 1948: Arne Åhman | 1952: Adhemar Ferreira da Silva | 1956: Adhemar Ferreira da Silva | 1960: Józef Szmidt | 1964: Józef Szmidt | 1968: Viktor Sanejev | 1972: Viktor Sanejev | 1976: Viktor Sanejev | 1980: Jaak Uudmäe | 1984: Al Joyner | 1988: Hristo Markov | 1992: Mike Conley | 1996: Kenny Harrison | 2000: Jonathan Edwards | 2004: Christian Olsson | 2008: Nelson Évora | 2012: Christian Taylor | 2016: Christian Taylor | 2020: Pedro Pichardo

Naisten kolmiloikan olympiavoittajat

1996: Inesa Kravets | 2000: Tereza Marinova | 2004: Françoise Mbango Etone | 2008: Françoise Mbango Etone | 2012: Olga Rypakova | 2016: Caterine Ibargüen | 2020: Yulimar Rojas

Miesten kolmiloikan maailmanmestarit

1983: Zdzisław Hoffmann | 1987: Hristo Markov | 1991: Kenny Harrison | 1993: Mike Conley | 1995: Jonathan Edwards | 1997: Yoelbi Quesada | 1999: Charles Friedek | 2001: Jonathan Edwards | 2003: Christian Olsson | 2005: Walter Davis | 2007: Nelson Évora | 2009: Phillips Idowu | 2011: Christian Taylor | 2013: Teddy Tamgho | 2015: Christian Taylor | 2017: Christian Taylor | 2019: Christian Taylor | 2022: Pedro Pablo Pichardo

Naisten kolmiloikan maailmanmestarit

1993: Anna Birjukova | 1995: Inesa Kravets | 1997: Šárka Kašpárková | 1999: Paraskeví Tsiamíta | 2001: Tatjana Lebedeva | 2003: Tatjana Lebedeva | 2005: Trecia Smith | 2007: Yargelis Savigne | 2009: Yargelis Savigne | 2011: Olha Saladuh’a | 2013: Caterine Ibargüen | 2015: Caterine Ibargüen | 2017: Yulimar Rojas | 2019: Yulimar Rojas | 2022: Yulimar Rojas

Miesten kolmiloikan maailmanennätyksen kehitys
Tulos Nimi Maa Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
15,52 Daniel Ahearn   Yhdysvallat New York, Yhdysvallat 30.5.1911
15,52 Nick Winter   Australia Pariisi, Ranska 12.7.1924
15,58 Mikio Oda   Japani Tokio, Japani 27.8.1931
15,72 Chūhei Nanbu   Japani Los Angeles, Yhdysvallat 4.8.1932
15,78 Jack Metcalfe   Australia Sydney, Australia 14.12.1935
16,00 Naoto Tajima   Japani Berliini, Saksa 6.8.1936 Tuuli 0,6 m/s
16,00 Adhemar Ferreira da Silva   Brasilia São Paulo, Brasilia 3.12.1950 Tuuli 1,6 m/s
16,01 Adhemar Ferreira da Silva   Brasilia Rio de Janeiro, Brasilia 30.9.1951 Tuuli 1,2 m/s
16,12 Adhemar Ferreira da Silva   Brasilia Helsinki, Suomi 23.7.1952
16,22 Adhemar Ferreira da Silva   Brasilia Helsinki, Suomi 23.7.1952 Samassa kilpailussa kuin edellinen
16,23 Leonid Štšerbakov   Neuvostoliitto Moskova, Neuvostoliitto 19.7.1953 Tuuli 1,5 m/s
16,56 Adhemar Ferreira da Silva   Brasilia México, Meksiko 16.3.1955 Tuuli 0,2 m/s
16,59 Oleg Rjahovski   Neuvostoliitto Moskova, Neuvostoliitto 28.7.1958 Tuuli 1,0 m/s
16,70 Oleg Fedosejev   Neuvostoliitto Naltšik, Neuvostoliitto 3.5.1959 Tuuli 0,0 m/s
17,03 Józef Szmidt   Puola Olsztyn, Puola 5.8.1960 Tuuli 1,0 m/s
17,10 Giuseppe Gentile   Italia México, Meksiko 16.10.1968 Tuuli 0,0 m/s
17,22 Giuseppe Gentile   Italia México, Meksiko 17.10.1968 Tuuli 0,0 m/s, edellinen ME oli syntynyt tämän kilpailun karsinnassa
17,23 Viktor Sanejev   Neuvostoliitto México, Meksiko 17.10.1968 Tuuli 2,0 m/s, samassa kilpailussa kuin edellinen
17,27 Nelson Prudêncio   Brasilia México, Meksiko 17.10.1968 Tuuli 2,0 m/s, samassa kilpailussa kuin edellinen
17,39 Viktor Sanejev   Neuvostoliitto México, Meksiko 17.10.1968 Tuuli 2,0 m/s, samassa kilpailussa kuin edellinen
17,40 Pedro Pérez   Kuuba Cali, Kolumbia 5.8.1971 Tuuli 0,4 m/s
17,44 Viktor Sanejev   Neuvostoliitto Suhumi, Neuvostoliitto 17.10.1972 Tuuli -0,5 m/s
17,89 João Carlos de Oliveira   Brasilia México, Meksiko 15.10.1975 Tuuli 0,0 m/s
17,97 Willie Banks   Yhdysvallat Indianapolis, Yhdysvallat 16.6.1985 Tuuli 1,5 m/s
17,98 Jonathan Edwards   Iso-Britannia Salamanca, Espanja 18.7.1995 Tuuli 1,8 m/s
18,16 Jonathan Edwards   Iso-Britannia Göteborg, Ruotsi 7.8.1995 Tuuli 1,3 m/s
18,29 Jonathan Edwards   Iso-Britannia Göteborg, Ruotsi 7.8.1995 Tuuli 1,3 m/s
Lähteet
  • IAAF Statistics Handbook Helsinki 2005. IAAF, 2005.
Naisten kolmiloikan maailmanennätyksen kehitys
Tulos Nimi Maa Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
14,54 Li Huirong   Kiina Sapporo, Japani 25.8.1990 Tuuli 1,1 m/s
14,95 Inessa Kravets   Neuvostoliitto Moskova, Neuvostoliitto 10.6.1991 Tuuli -0,2 m/s
14,97 Jolanda Tšen   Venäjä Moskova, Venäjä 18.6.1993 Tuuli 0,9 m/s
15,09 Anna Birjukova   Venäjä Stuttgart, Saksa 21.8.1993 Tuuli 0,5 m/s
15,50 Inessa Kravets   Ukraina Göteborg, Ruotsi 10.8.1995 Tuuli 0,9 m/s
15,67 Yulimar Rojas   Venezuela Tokio, Japani 1.8.2021 Tuuli 0,7 m/s.
15,74 Yulimar Rojas   Venezuela Belgrad, Serbia 20.3.2022 Hallikilpailussa.
Lähteet
Miesten kolmiloikan Suomen ennätyksen kehitys
Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
12,37 Uno Häggman 1904
12,71 P. Lindholm 1905
12,81 Juho Soini 1906
13,10 Pauli Pohjala Tampere 1907
13,91 Juho Soini Tampere 1909
13,95 Juho Halme Viipuri 1912
14,09 Jukka Rangell Turku 1.9.1912
14,71 Vilho Tuulos Turku 1913
15,30 Vilho Tuulos Tampere 1919
15,39 Vilho Tuulos Vaasa 1923
15,48 Vilho Tuulos Borås, Ruotsi 6.7.1923
15,52 Onni Rajasaari Lahti 16.7.1939 Euroopan ennätys
15,79 Kari Rahkamo Inkeroinen 1956
15,80 Kari Rahkamo Kouvola 1958
15,96 Kari Rahkamo Varkaus 1958
16,10 Kari Rahkamo Helsinki 29.7.1960
16,32 Kari Rahkamo Helsinki 14.8.1960
16,40 Kari Rahkamo Pariisi, Ranska 25.9.1960
17,00 Pertti Pousi Kuortane 23.6.1968
17,14 Simo Lipsanen Bydgoszcz, Puola 16.7.2017
Lähteet
  • Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
  • Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava.
  • Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
Naisten kolmiloikan Suomen ennätyksen kehitys
Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
13,37 Ragne Kytölä Oulu 5.8.1990
13,40 Carina Kjellman Helsinki 29.7.1991
13,51 Ragne Kytölä Koski Tl 18.7.1992
13,52 Ragne Kytölä Helsinki 29.8.1992
13,61 Marika Salminen Tuusula 10.7.1994
13,73 Kaisa Gustafsson Lapua 23.7.1995
13,74 Heli Koivula Tallinna, Viro 9.6.1996
13,92 Heli Koivula Sevilla, Espanja 29.5.1997
14,04 Heli Koivula Oulu 9.8.1998
14,34 Heli Koivula Tampere 14.7.1999
14,36 Heli Koivula Banská Bystrica, Slovakia 22.6.2002
14,38 Heli Koivula Padova, Italia 1.9.2002
14,39 Heli Koivula Lappeenranta 3.8.2003
14,51 Senni Salminen Turku 8.6.2021
14,63 Senni Salminen Cluj-Napoca, Romania 19.6.2021
14,64 Kristiina Mäkelä München, Saksa 19.8.2022
Lähteet
Yleisurheilun lajit

Arvokisalajit: 100 m • 200 m • 400 m • 800 m • 1 500 m • 5 000 m • 10 000 m • maraton • 20 km kävely • 35 km kävely • 100 m aidat • 110 m aidat • 400 m aidat • 3 000 m esteet • 4 × 100 m • 4 × 400 m • korkeushyppy • seiväshyppy • pituushyppy • kolmiloikka • kuulantyöntö • kiekonheitto • moukarinheitto • keihäänheitto • seitsenottelu • kymmenottelu

Muita lajeja: 50 m • 60 m • 60 m aidat • 300 m • 1 000 m • maili • 3 000 m • puolimaraton • tunnin juoksu • ultrajuoksu • ruotsalaisviesti • 4 × 800 m • 4 × 1 500 m • 50 km kävely • painonheitto • antiikkinen kiekonheitto • vauhditon korkeushyppy • vauhditon pituushyppy • vauhditon kolmiloikka

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kolmiloikka&oldid=21072513”