Kolmiloikka

yleisurheilulaji

Kolmiloikka on yleisurheilulaji, jossa urheilija vauhdinoton jälkeen suorittaa hyppylaudalta peräjälkeen kolme loikkaa päätyen hiekkakasaan. Kolmiloikka on ollut kesäolympialaisten ja yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen ohjelmassa alusta lähtien.

Kolmiloikka
Willie Banks vuoden 1988 olympialaisisten kolmiloikkakilpailussa.
Willie Banks vuoden 1988 olympialaisisten kolmiloikkakilpailussa.
Miesten ennätykset
Maailmanennätys Iso-Britannia Jonathan Edwards
18,29 m (1995)
Olympiaennätys Yhdysvallat Kenny Harrison
18,09 m (1996)
Naisten ennätykset
Maailmanennätys Venezuela Yulimar Rojas
15,74 m (2022)
Olympiaennätys Venezuela Yulimar Rojas
15,67 m (2021)

Suorituspaikka ja välineet

muokkaa

Kolmiloikan vauhdinottorata on vähintään 40 metrin pituinen. Ponnistuslankku on valkoinen ja upotettu vauhdinottoradan ja alastuloalueen pinnan tasalle. Hypyn ponnistus on suoritettava ponnistuslankussa värin vaihtumisella merkityn ponnistusrajan takaa. Suorituksen hylkäykseen johtavaa yliastumista suositellaan valvottavan videotekniikalla. Vaihtoehtoisesti ponnistuslankun takana voi olla vahalankku, johon jääneestä jäljestä yliastuminen voidaan havaita.[1]

Kolmiloikan alastulopaikka täytetään pehmeällä ja kostealla hiekalla. Alastulopaikka on 2,75–3 metriä leveä. Kansainvälisissä kilpailuissa sen etureunan on oltava miehillä vähintään 13 metriä ja naisilla 11 metriä ponnistuslinjasta. Muissa kilpailuissa väli sovitetaan kilpailijoiden tason mukaan.[1]

Kolmiloikkaajan kengän pohja saa olla paksuudeltaan enintään 25 millimetriä, mikä on 5 millimetriä enemmän kuin muissa kenttälajeissa. Marraskuusta 2024 alkaen pohjan enimmäispaksuus on 20 millimetriä.[1]

Kolmiloikkasuoritus koostuu vauhdinotosta ja kolmesta erilaisesta loikasta.[2] Ensimmäisenä on suoritettava saman jalan loikka, toisena vuoroloikka ja kolmantena hyppy. Suoritusta ei hylätä, vaikka hyppääjä raapaisee radan pintaa hyppyjen aikana.[1]

Ensimmäisessä loikassa hyppääjä ponnistaa ja tulee alas samalla jalalla. Loikan keskivaiheessa hän heilauttaa ensin vapaan jalkansa reiden ylös vaakasuoraan asentoon, ja vetää sen loikan lopussa ponnistusjalan taakse. Hän nostaa sitten ponnistusjalan reiden ylös, jolloin hän on loikan keskivaiheessa pitkässä haara-asennossa. Alastulossa hyppääjä taivuttaa ponnistusjalkansa toista loikkaa varten. Käsivarsillaan hyppääjä tasapainottaa kehoaan ja auttaa suuntaamaan hypyn eteenpäin.[2]

Keskimmäinen loikka on yleensä lyhyempi kuin muut loikat. Hyppääjä taivuttaa vapaan jalkansa ja heilauttaa sen sitten voimakkaasti eteenpäin. Loikan puolivälissä hyppääjä on pitkässä haara-asennossa. Hän tulee alas vapaalla jalallaan.[2]

Kolmas loikka muistuttaa pituushypyn loikkaa. Hyppääjä heilauttaa vapaan jalkansa voimakkaasti eteenpäin ja vie sen jälkeen ponnistusjalkansa sen vierelle, jotta hänen jalkansa ovat alastulossa mahdollisimman edessä. Jotkut hyppääjät auttavat loikkaa käsivarsillaan.[2]

Kolmiloikan vaiheet tikku-ukkopiirroksena.

Hypyn mittaus suoritetaan alastulopaikalle jääneestä jäljestä kohtisuoraan ponnistuslinjaan. Tulos kirjataan yhden senttimetrin tarkkuudella, alaspäin pyöristäen.[1]

Kolmiloikka vaatii juoksunopeutta, vahvoja jalkoja ja ponnistusvoimaa. Hyppääjän täytyy myös osata jakaa voimansa oikein kolmen loikan kesken. Kolmiloikka on fyysisesti vaativa laji, jossa hyppääjän kantapäät, polvet, lantio ja jalkaterän nivelet ovat kovilla.[2]

Historia

muokkaa

Moniloikka antiikin olympialaisissa

muokkaa

Nykymuotoinen kolmiloikka ei ollut lajina antiikin olympialaisissa, mutta on mahdollista, että jonkinlaisessa moniloikassa kilpailtiin. Antiikin viisiottelussa oli yhtenä lajina pituushyppy, mutta sen säännöistä ei ole tarkkaa tietoa. Komediakirjailija Aristofaneksen mukaan urheilija nimeltä Phayllos hyppäsi yli 16-metrisen hypyn, joka ylitti silloisen 15-metrisen hyppyradan. Tämä sai monet historioitsijat arvelemaan, että kyseessä olisi usean hypyn suoritus, ilmeisesti tasajalkaa hypätty viisiloikka. Antiikin pituushyppääjät pitivät käsissään halteres-käsipainoja, jotka todennäköisesti auttoivat tasajalkaa suoritetuissa hypyissä.[3]

Nykyaikaisissa arvokilpailuissa

muokkaa
Dmitri Sorokin hyppää 17,29 m vuoden 2015 kesäuniversiadeissa.

Kolmiloikka on yksi nykyaikaisten olympialaisten yleisurheilun alkuperäisiä kilpailutapahtumia. Se on ollut lajivalikoimassa vuodesta 1896. Naisten kolmiloikka tuli kisaohjelmaan vuonna 1996. Olympiahistorian alkuvuosina kilpailutapahtumia oli kaksi, kun olympiamitalit ratkaistiin myös vauhdittomassa kolmiloikassa. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa kolmiloikka on ollut ensimmäisistä MM-kilpailuista alkaen, vuodesta 1983.[4][5][6][7][8][9]

Ennätykset

muokkaa

Miesten nykyisen maailmanennätyksen 18,29 hyppäsi brittiläinen Jonathan Edwards 7. elokuuta 1995 Göteborgin MM-kisoissa.[10] Naisten maailmanennätyksen 15,74 hyppäsi venezuelalainen Yulimar Rojas MM-hallikilpailuissa 20. maaliskuuta 2022.[11]

Suomen miesten ennätystä piti lähes 50 vuotta hallussaan Pertti Pousi, joka ponnisti vuonna 1968 tuloksen 17,00, vain kolmen sentin päähän maailmanennätyksestä. Pousin ennätyksen rikkoi Simo Lipsanen vuonna 2017 tuloksella 17,14.[12] Naisten Suomen ennätys on Kristiina Mäkelän 14,64 vuodelta 2022.

Miesten ennätykset maanosittain

muokkaa
Lähde: WA[13]
Maanosa Haltija Kansalaisuus Tulos Tuuli Päivämäärä Paikka
Aasia Li Yanxi   Kiina 17,59 ±0,0 26.10.2009 Jinan, Kiina
Afrikka Hugues Fabrice Zango   Burkina Faso 18,07 (hallissa) 16.1.2021 Aubiére, Ranska
Etelä-Amerikka Jadel Gregório   Brasilia 17,90 +0,4 20.5.2007 Belem, Brasilia
Eurooppa Jonathan Edwards   Iso-Britannia 18,29 +1,3 7.8.1995 Göteborg, Ruotsi
Oseania Ken Lorraway   Australia 17,46 +1,7 7.8.1982 Lontoo, Iso-Britannia
Pohjois- ja Keski-Amerikka Christian Taylor   Yhdysvallat 18,21 +0,2 27.8.2015 Peking, Kiina

Naisten ennätykset maanosittain

muokkaa
Lähde: WA[14]
Maanosa Haltija Kansalaisuus Tulos Tuuli Päivämäärä Paikka
Aasia Olga Rypakova   Kazakstan 15,25 +1,7 4.9.2010 Split, Kroatia
Afrikka Françoise Mbango Etone   Kamerun 15,39 +0,5 17.8.2008 Peking, Kiina
Etelä-Amerikka Yulimar Rojas   Venezuela 15,74 (hallissa) 20.3.2022 Belgrad, Serbia
Eurooppa Inesa Kravets   Ukraina 15,50 +0,9 10.8.1995 Göteborg, Ruotsi
Oseania Nicole Mladenis   Australia 14,04 +2,0 9.3.2002 Hobart, Australia
+1,8 7.12.2003 Perth, Australia
Pohjois- ja Keski-Amerikka Yamilé Aldama   Kuuba 15,29 +0,3 11.7.2003 Rooma, Italia

Kaikkien aikojen pisimmät hypyt ulkoradoilla

muokkaa

Yksi tulos urheilijaa kohden. Päivitetty 20. heinäkuuta 2023.

Maailma

muokkaa

Miehet[15]

Tulos Tuuli Urheilija Paikka Pvm
1. 18,29 +1,3   Jonathan Edwards Göteborg 7.8.1995
2. 18,21 +0,2   Christian Taylor Peking 27.8.2015
3. 18,14 +0,4   Will Claye Long Beach 29.6.2019
4. 18,09 −0,4   Kenny Harrison Atlanta 27.7.1996
5. 18,08 0,0   Pedro Pablo Pichardo Havanna 28.5.2015
6. 18,04 +0,3   Teddy Tamgho Moskova 18.8.2013
7. 17,97 +1,5   Willie Banks Indianapolis 16.6.1985
8. 17,92 +1,6   Hristo Markov Rooma 31.8.1987
17,92 +1,9   James Beckford Odessa 20.5.1995
10. 17,90 +1,0   Vladimir Inozemtsev Bratislava 20.6.1990
17,90 +0,4   Jadel Gregório Belém 20.5.2007

Naiset[16]

Tulos Tuuli Urheilija Paikka Pvm
1. 15,67 +0,7   Yulimar Rojas Tokio 1.8.2021
2. 15,50 +0,9   Inesa Kravets Göteborg 10.8.1995
3. 15,39 +0,5   Françoise Mbango Etone Peking 17.8.2008
4. 15,34 −0,5   Tatjana Lebedeva Heraklion 4.7.2004
5. 15,32 +0,9   Hrisopigi Devetzi Ateena 21.8.2004
6. 15,31 0,0   Caterine Ibargüen Monaco 18.7.2014
7. 15,29 +0,3   Yamilé Aldama Rooma 11.7.2003
8. 15,28 +0,9   Yargelis Savigne Osaka 31.8.2007
9. 15,25 +1,7   Olga Rypakova  Split  4.9.2010
10. 15,20 0,0   Šárka Kašpárková Ateena 4.8.1997
15,20 −0,3   Tereza Marinova Sydney 24.9.2000

Miehet[17]

Tulos Urheilija Paikka Pvm
1. 17,14 Simo Lipsanen Bydgoszcz 16.7.2017
2. 17,00 Pertti Pousi Kuortane 23.6.1968
3. 16,95 Johan Meriluoto Turku 2.8.2000
4. 16,87 Pentti Kuukasjärvi Helsinki 31.8.1975
5. 16,83 Aaro Davidila Lappeenranta 19.7.2023
6. 16,82 Olli Pousi Tampere 7.6.1980
7. 16,62 Esa Viitasalo Hämeenlinna 7.8.1988
8. 16,61 Markku Rokala Kouvola 15.8.1982
16,61 Aleksi Tammentie Jämsä 28.6.2014
10. 16,58 Esa Rinne Helsinki 20.8.1972

Naiset[18]

Tulos Urheilija Paikka Pvm
1. 14,64 Kristiina Mäkelä München 19.8.2022
2. 14,63 Senni Salminen Cluj-Napoca 19.6.2021
3. 14,39 Heli Koivula-Kruger Lappeenranta 3.8.2003
4. 14,18 Natalia Kilpeläinen Lappeenranta 3.8.2003
5. 13,87 Jessica Kähärä Kuortane 17.6.2023
6. 13,81 Sanna Nygård Torremolinos 11.7.2018
7. 13,73 Kaisa Gustafsson Lapua 23.7.1995
8. 13,72 Elina Sorsa Jämsä 27.6.2009
9. 13,70 Teija Hannila Lapinlahti 3.7.2005
10. 13,62 Emma Pullola Orimattila 21.7.2020

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e Yleisurheilun kansainväliset säännöt 2022, s. 79, 187–195. Suomen Urheiluliitto. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.12.2022).
  2. a b c d e Carr, Gerry: Fundamentals of Track and Field, s. 155–156. Human Kinetics, 1999. ISBN 978-0-7360-0008-9
  3. Long jump ancientolympics.arts.kuleuven.be. Viitattu 25.7.2023. (englanniksi)
  4. Athletics Men's Triple Jump Medalists Sports-Reference. Arkistoitu 10.12.2008. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  5. Athletics Men's Standing Triple Jump Medalists Sports-Reference. Arkistoitu 6.1.2009. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  6. Athletics Women's Triple Jump Medalists Sports-Reference. Arkistoitu 6.1.2009. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  7. Men Triple Jump olympics.sporting99.com. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  8. Women Triple Jump olympics.sporting99.com. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  9. Butler, Mark et al.: IAAF Statistics Book Moscow 2013 (pdf) iaaf-ebooks.s3.amazonaws.com. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  10. Records by Event – Triple Jump www.worldathletics.org. Viitattu 29.9.2021.
  11. Records by Event – Triple Jump www.worldathletics.org. Viitattu 19.7.2022.
  12. Timo Uusitalo: Tätä on odotettu - Simo Lipsanen rikkoi yleisurheilun vanhimman Suomen ennätyksen Yle.fi. 16.7.2017. Viitattu 18.7.2017.
  13. Miesten kolmiloikan maanosien ennätykset, WA, viitattu 30.7.2021 (englanniksi)
  14. Naisten kolmiloikan maanosien ennätykset, WA, viitattu 19.7.2022 (englanniksi)
  15. Triple Jump All Time Men worldathletics.org
  16. Triple Jump All Time Women worldathletics.org
  17. Matti Koskimies: Yleisurheilun Suomen parhaat kautta aikojen, miehet, kolmiloikka
  18. Matti Koskimies: Yleisurheilun Suomen parhaat kautta aikojen, naiset, kolmiloikka