Maraton

kestävyysjuoksumatka

Maraton eli maratonjuoksu on 42,195 kilometrin kestävyysjuoksumatka. Maraton on ollut kesäolympialaisten ohjelmassa ensimmäisistä kisoista 1896 alkaen. Juoksumatkan pituus ja nimi perustuvat kreikkalaiseen taruun, jossa sotilas Feidippides juoksi Marathonin kylästä Ateenaan noin 40 kilometrin matkan ilmoittamaan persialaisten lyömisestä Marathonin taistelussa.[1][2] Maratonjuoksun nykyinen pituus vakiintui vuoden 1908 kesäolympiakisoissa.[2] Maratonin juokseminen on hyvin vaativa urheilusuoritus.

Maraton
Juoksijoita olympiamaratonilla 2016
Juoksijoita olympiamaratonilla 2016
Miesten ennätykset
Maailmanennätys Kenia Kelvin Kiptum
2.00.35 (2023)
Olympiaennätys Kenia Samuel Wanjiru
2.06.32 (2008)
Naisten ennätykset
Maailmanennätys Kenia Tigst Assefa
2.11.53 (2023, sekakilpailu)[a]
Kenia Mary Keitany
2.17.01 (2017, naisten kilpailu)
Olympiaennätys Etiopia Tiki Gelana
2.23.07 (2012)

Helmikuussa 2024 viralliset vahvistetut maailmanennätykset on miehissä 2.00.35 kenialaisen Kelvin Kiptumin nimissä ja naisissa 2.14.04 kenialaisen Brigid Kosgein nimissä. Naisten ennätyksen on etiopialainen Tigst Assefa alittanut (2.11.53), mutta tätä aikaa ei ole vielä vahvistettu viralliseksi maailmanennätykseksi.[3][4]

Historia muokkaa

 
Muinaiskreikkalaisia juoksijoita. Tarun mukaan Feidippides juoksi Marathonin taistelupaikalta Ateenaan.

Maraton perustuu kreikkalaisen Herodotoksen (n. 484–425 eaa.) Historiateoksessaan kuvaamaan kertomukseen, jossa ateenalaiset lähettivät Feidippideen hakemaan Spartasta apua taisteluun persialaisia vastaan. Herodotoksen mukaan Feidippides oli perillä Spartassa (225 kilometrin päässä) seuraavana päivänä. Spartalaiset eivät voineet uskonnollisista syistä heti lähteä ja myöhästyivät taistelusta. Ateenalaisten onnistui kuitenkin pysäyttää persialaisten eteneminen Marathonin taistelussa. Taistelun jälkeen ateenalaiset palasivat juosten kotiin varmistaakseen, ettei Persian laivasto hyökkää Ateenaan. Myöhemmissä versiossa kaksi juoksumatkaa on sekoitettu toisiinsa: Plutarkhos (n. 46–120) siteerasi tutkielmassaan Ovatko ateenalaiset maineikkaampia sodassa kuin viisaudessa sittemmin kadonnutta Herakleides Pontoslaisen (n. 387–312 eaa.) teosta, jossa Thersippos-nimisen juoksijan kerrottiin juosseen Marathonista Ateenaan kertomaan voitosta ja kuolleen saavuttuaan perille. Lukianos (n. 125–180) kertoi saman version, mutta hän oli vaihtanut nimen taas Feidippideeksi. Herodotoksen kirjoittaessa Historiateosta Marathonin taistelusta oli kulunut 30–40 vuotta, joten hänen kertomuksensa saattaa perustua tositapahtumiin. Pierre de Coubertin ja muut nykyaikaisen olympialiikkeen perustajat pohjasivat modernin maratonin Robert Browningin vuonna 1879 kirjoittamaan runoon Feidippides, jossa matka oli taas Marathonista Ateenaan.

 
Vuoden 1896 olympiamaraton

Ensimmäinen maraton oli kuukausi ennen Ateenan olympialaisia 1896 juostu Kreikan mestaruuskilpailu, johon otti osaa 11 juoksijaa. Vanhaa tarua noudattaen reitti kulki tuolloin Marathonista Ateenaan. Sama reitti oli käytössä kuukautta myöhemmin Ateenan olympialaisissa.

Matkan tarkka pituus oli aluksi vakiintumaton, riitti, että matka oli kaikille sama ja karkeasti 40 kilometriä. Nykyinen tarkka pituus, 42 195 metriä, tulee Lontoon kesäolympialaisista 1908, jolloin kuningatar Aleksandra määräsi maratonin lähdön tapahtuvaksi Windsorin linnan pääpuiston kohdalta ja maalin kuninkaallisen aition eteen stadionilla. Alun perin maratonin oli tarkoitus alkaa Windsorin kaupungin keskustasta, jolloin sen pituus olisi ollut tasan 26 mailia (41 843 metriä), mutta Walesin prinsessa Maryn pyynnöstä lähtöpaikka siirrettiin Windsorin linnan edustalle, jolloin matka piteni 385 jaardia eli 352 metriä ja sai täten nykyisen pituutensa. Kaksissa seuraavissa olympialaisissa matka edelleen vaihteli, mutta vuonna 1921 Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF virallisti maratonin pituuden Lontoon maratonin mukaiseksi.[5]

Ensimmäinen naisten olympiamaraton juostiin vuonna 1984.[6]

Maailman vanhin yhä järjestettävä maratonkilpailu on Bostonin maraton, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1897. New Yorkin maratonista tuli maailman suosituin kaupunkimaraton vuonna 1976, kun sen reitti siirrettiin kulkemaan New Yorkin viiden kaupunginosan läpi. Sen saaman julkisuuden myötä maratonin suosio kasvoi maailmalla yhtäkkiä voimakkaasti. 2000-lukuun mennessä kaupunkimaratonit ovat nousseet maailmalla hyvin yleisiksi, ja niistä suurimmissa osanottajia on yli 40 000. New Yorkin ja Bostonin ohella suosituimpia suurmaratoneja ovat esimerkiksi Berliinin, Lontoon ja Pariisin maratonit.[7]

Juoksemisen motiivit ja lahjakkuus muokkaa

 
Kenian Catherine Ndereba on yksi maailman parhaista naismaratoonareista.

Maratonjuoksu on suosittu kilpailulaji ja harrastus, ja sitä juostaan monesta eri syystä. Jotkut juoksevat maratonia kilpailun ja sen tuoman jännityksen vuoksi. Maratonin harrastajat ovat kertoneet motivaatiokseen myös esimerkiksi omien fyysisten ja psyykkisten rajojensa etsimisen ja ylittämisen, omien heikkouksiensa voittamisen, itselle asetetun tavoitteen saavuttamisen, haasteessa onnistumisen, vaikeuksien ylittämisen, tehtävän suorittamisesta saadut elämykset, näyttämisen halun, uusien asioiden kokemisen ja oppimisen, ryhmään kuulumisen, itsetunnon ja minäkuvan kehittämisen sekä liikunnan ilon kokemisen.[8]

Lahjakkuuteen maratonjuoksussa vaikuttavat kestävyysurheilussa tärkeät perinnölliset ominaisuudet, kuten hapenottokyky ja hitaiden lihassolujen suhteellinen määrä.[9]

Maratonille harjoittelu ja valmistautuminen muokkaa

Maratonharjoittelun pituudeksi suositellaan kuntoilua jo harrastaneelle puolta vuotta ja aloittelijalle vähintään vuotta. Tärkeintä harjoittelussa ovat kestävyysominaisuudet, juoksutaito, harjoittelun ja levon rytmitys sekä ravitsemus. Maratonin harjoittelutapoja on useita, mutta kaikissa niissä on yhteisiä piirteitä. Maratonharjoittelun voi esimerkiksi nähdä talona, jossa on perusta ja kolme kerrosta. Perustan muodostavat muun muassa harjoitettavuus, motoriikka, koordinaatio, liikkuvuus ja voima. Niiden jälkeen ryhdytään kehittämään peruskestävyyttä, sitten vauhtikestävyyttä ja lopuksi kilpailukuntoa.[10]

Huippujuoksijoiden harjoitteluun kuuluu lisäksi paljon muutakin, kuten henkisten voimavarojen vahvistamista, voimaharjoittelua, korkeanpaikan harjoittelua, lihashuoltoa ja juoksutaktiikkaa.[11]

Maratonharjoittelussa parannetaan jalkojen kestävyyttä, energian riittävyyttä ja kestävyyskuntoa. Painotukset riippuvat juoksijan yksilöllisistä ominaisuuksista. Maratonharjoittelun runko koostuu säännöllisistä juoksuharjoituksista, joiden pituus ja nopeus vaihtelee. Harjoitteluun kuuluu vuorotellen reipasvauhtisia harjoituksia, vauhtileikittelyä, intervalleja, pitkiä lenkkejä, kevyitä harjoituspäiviä ja lepopäiviä.[12] Tyypillisesti harjoitusohjelma sisältää rasitustason portaittaista nousua siten, että kolmen-neljän viikon nousujohteisen harjoittelun jälkeen seuraa palauttava jakso.

Pitkien matkojen juokseminen on maratonharjoittelun tärkeä osa, koska se valmentaa elimistöä käyttämään rasvaa tehokkaammin energiaksi ja varastoimaan suuria määriä glykogeenia lihaksiin. Maratonin pituisen matkan juokseminen harjoituksena ei kuitenkaan yleensä ole harrastajalle kannattavaa, koska se vaatii liian pitkän palautumisajan. Tyypillisesti pisimmät harjoitusmatkat harjoittelun loppuvaiheessa ovat noin 20–25 km.

Viimeistä kolmea kuukautta ennen maratonia voidaan kutsua maratonille valmistavaksi harjoituskaudeksi. Silloin juoksuharjoittelun määrä ja teho nostetaan maksimiinsa mutta voimaharjoittelu jätetään kokonaan pois. Silloin myös totutellaan maratonin aikana nautittaviin juomiin ja lisäravinteisiin sekä maratonilla käytettäviin varusteisiin.[13]

Noin kolme viikkoa ennen juoksusuoritusta harjoitustahtia lasketaan huomattavasti. Toiseksi viimeisellä viikolla ennen maratonia harjoittelun määrä on jo hyvin vähäinen, ja viimeisellä viikolla jotkut ovat kokonaan juoksemattakin.[14] Levon tarkoituksena on antaa elimistön rauhoittua sekä saada energiavarastot täytettyä.[15]

Muutamia päiviä ennen juoksusuoritusta kannattaa elimistön energiavarastot täyttää muuttamalla ruokavalio hyvin hiilihydraattipitoiseksi. Hiilihydraattitankkaukseen sopivaa ravintoa on esimerkiksi leipä, puuro, mysli ja muut viljatuotteet, kasvikset, hedelmät, pasta, riisi ja peruna. Myös runsas juominen on tärkeää. Viimeisenä päivänä ennen maratonia on syytä välttää raskaita ja hitaasti sulavia ruokia, kuten rasvaa ja kuitua.[16]

Maratonin juokseminen muokkaa

Varusteet muokkaa

Maratoonarin tärkeimmät juoksuvarusteet ovat juoksukengät, joiden tehtävä on suojata jalkoja, vaimentaa iskuja sekä tukea ja ohjata askelta. Juoksukenkien valinta vaikuttaa myös juoksemisen miellyttävyyteen ja vammojen esiintymiseen. Maratoonarin kilpakengät ovat usein mahdollisimman kevyet, ja harjoitellessa käytetään tukevampia kenkiä. Koska jalkaterä turpoaa maratonin aikana noin puoli numeroa, maratonkengiksi valitaan usein sen puoli numeroa normaalijuoksukenkiä suuremmat kengät.[17] Vuonna 2019 maailmanennätyksiä juosseet maratoonarit ovat käyttäneet uudenlaisia Niken kenkiä, joiden pohjarakenteen joustava hiilikuitulevy auttaa juoksijaa säästämään energiaa aiempaa paremmin.[18]

Muita maratoonarin varusteita ovat juoksusukat ja juoksuvaatteet, joilta vaaditaan kykyä siirtää kosteutta pois iholta. Juoksuvaatteet valitaan sään ja ilman lämpötilan mukaan.[19]

Juoksun aikana muokkaa

 
Vesipiste Bostonin maratonilla

Riittävää nesteytystä varten lähes kaikissa maratontapahtumissa on tasaisin välimatkoin väliaikapisteitä ja tasaista vauhtia juoksevia "jäniksiä". Nestevajeen välttämiseksi on suositeltavaa juoda joko vettä tai urheilujuomaa, joka sisältää myös energiaa ja suoloja. Liian vähäinen nesteen nauttiminen juoksusuorituksen aikana saattaa johtaa lihasten kangistumiseen ja pyörtymiseen. Toisaalta liian runsas nesteen nauttiminen saattaa sekoittaa juoksijan vatsan, ja erityisesti hitaammilla juoksijoilla liiallinen juominen saattaa muun muassa ohentaa juoksijan verta liiallisesti.

Maratonin alkumatkalla juoksija käyttää elimistönsä hiilihydraattivarastoja eli glykogeenia. Elimistö pystyy lisäksi ottamaan juoksun aikana vastaan noin 60–80 grammaa hiilihydraattia tunnissa. Maratoonarit tankkaavat juoksun aikana hiilihydraattia esimerkiksi urheilujuomasta, energiageelistä, energiapatukoista tai banaaneista. Hiilihydraattivarastot riittävät parhaimmillaan noin 90 minuutin kovatehoiseen kestävyyssuoritukseen, minkä jälkeen liike-energia täytyy tuottaa polttamalla rasvoja. Tämä onnistuu vain suhteellisen hiljaisessa vauhdissa.[20] Maratonin juoksemisen vaikeimpana osuutena pidetään yleisesti noin 30 kilometrin kohtaa, jossa elimistön glykogeenivarastot ovat jo hyvin vähissä. Juoksija saattaa kokea tämän lihasten kangistumisena tai ”seinään törmäämisenä”.

 
Marine Corps Marathon meneillään Yhdysvalloissa vuonna 2004

Kilpamaratoonareilla maratonin juoksemiseen kuluu aikaa alle kaksi ja puoli tuntia. Harrastelijajuoksijalle alle kolmen tunnin tulosta voidaan pitää jo todella kovana suorituksena. Rauhalliseen tahtiin hölkkäämällä maraton taittuu noin viidessä tunnissa.

Maratoneilla tapahtuu keskeytyksiä, sillä pitkä juoksumatka kovalla alustalla voi nostaa juoksijassa esiin vanhoja, harjoittelun aikana piilossa pysyneitä vammoja. Muita pakottavia keskeytyksen syitä ovat lihasten voimakas väsyminen, suuri nestehukka, vesimyrkytys tai epätavallisen huono olo.[21]

Juoksun jälkeen muokkaa

Maratonin aikana juoksijan ruumiinlämpö nousee noin 37 asteesta joskus yli 39:nkin asteen. Nestehukan johdosta juoksijan paino laskee normaalisti kahdesta kolmeen kiloa. Juoksun aikana syke ja verenpaine nousevat, mutta loppumatkasta verenpaine voi nestehukan myötä laskea.[22]

Juoksun jälkeen maratoonarit pyrkivät tekemään palauttavan verryttelyn sekä nauttivat juomaa ja ravintoa. Neste korjaa nestehukan, hiilihydraatit korjaavat energiavajeen ja käynnistävät palautumisprosessin, ja proteiinit paikkaavat lihasvauriot ja alkavat rakentamaan vaurioituneita kudoksia uudelleen. Tukeva ateria syödään sitten, kun elimistö pystyy ottamaan vastaan kiinteää ruokaa. Kylmä kylpy hillitsee pienten lihasrepeämien aiheuttamia tulehduksia. Maratonin jälkeisinä päivinä lihakset ovat yleensä kipeät, ja harjoittelu on kevyttä. Maaliviivan ylittämisen jälkeen koettu riemu saattaa joillakin ihmisillä vaihtua tyhjän olon tunteeseen.[23] Kehon toipumiseen kuluu yleensä kahdesta kolmeen viikkoa.[22]

Ihanneolosuhteet ja -juoksutapa muokkaa

Maratonin juoksemiseen ihanteellinen ilmanlämpötila on 10–15 astetta. Kuuma tai kostea sää heikentää suoritusta.[24]

Maratonilla paras loppuaika saavutetaan jakamalla vauhti tasaisesti tai juoksemalla ensimmäinen puolikas matkasta hiukan hitaammin kuin jälkimmäinen.[25] Juoksijan tasosta riippumatta taloudellisin askelrytmi on noin 180 askelta minuutissa. Maailmanennätysvauhdillakin tämä tarkoittaa yli 22 000 askelta.[26]

Terveyshaitat muokkaa

Koska maraton koettelee niin fyysistä kuin psyykkistäkin suorituskykyä, maratonia suositellaankin juostavaksi ja harjoiteltavaksi vain täysin terveenä ja vammattomana, mahdollisesti vasta terveystarkastuksen jälkeen. Maratonin juokseminen voi olla riski esimerkiksi ihmiselle, jolla on ollut ongelmia sydänterveytensä kanssa.[27] Useimmissa maratontapahtumissa on 18 vuoden alaikäraja. Yläikärajaa ei ole.[28]

Maratonista joskus aiheutuvia terveyshaittoja ovat esimerkiksi nestevajauksesta johtuva munuaisten vajaatoiminta, lihasten ylikuormituksesta tai ruhjevammasta johtuva rabdomyolyysi, nivelongelmat, sydänoireet, hankaumat, verta vuotavat nännit sekä immuunijärjestelmän heikentyminen jopa kolmeksi päiväksi.[29]

Maraton arvokilpailuissa muokkaa

Maraton olympialaisissa muokkaa

Pääartikkeli: Maraton olympialaisissa

Mitalistit muokkaa

  Miesten maratonin olympiamitalistit  muokkaa ohje
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
1896 Ateena
tulokset

  Spyrídon Loúis (GRE)

  Charílaos Vasilákos (GRE)

  Gyula Kellner (HUN)

1900 Pariisi
tulokset

  Michel Théato (FRA)

  Émile Champion (FRA)

  Ernst Fast (SWE)

1904 Saint Louis
tulokset

  Thomas Hicks (USA)

  Albert Corey (FRA)

  Arthur Newton (USA)

1908 Lontoo
tulokset

  Johnny Hayes (USA)

  Charles Hefferon (RSA)

  Joseph Forshaw (USA)

1912 Tukholma
tulokset

  Kenneth McArthur (RSA)

  Christian Gitsham (RSA)

  Gaston Strobino (USA)

1920 Antwerpen
tulokset

  Hannes Kolehmainen (FIN)

  Jüri Lossmann (EST)

  Valerio Arri (ITA)

1924 Pariisi
tulokset

  Albin Stenroos (FIN)

  Romeo Bertini (ITA)

  Clarence DeMar (USA)

1928 Amsterdam
tulokset

  Boughéra el-Ouafi (FRA)

  Manuel Plaza Reyes (CHI)

  Martti Marttelin (FIN)

1932 Los Angeles
tulokset

  Juan Carlos Zabala (ARG)

  Sam Ferris (GBR)

  Armas Toivonen (FIN)

1936 Berliini
tulokset

  Sohn Kee-chung (JPN)

  Ernest Harper (GBR)

  Nan Shoryu (JPN)

1948 Lontoo
tulokset

  Delfo Cabrera (ARG)

  Thomas Richards (GBR)

  Étienne Gailly (BEL)

1952 Helsinki
tulokset

  Emil Zátopek (TCH)

  Reinaldo Gorno (ARG)

  Gustaf Jansson (SWE)

1956 Melbourne
tulokset

  Alain Mimoun (FRA)

  Franjo Mihalić (YUG)

  Veikko Karvonen (FIN)

1960 Rooma
tulokset

  Abebe Bikila (ETH)

  Rhadi Ben Abdesselam (MAR)

  Barry Magee (NZL)

1964 Tokio
tulokset

  Abebe Bikila (ETH)

  Basil Heatley (GBR)

  Kōkichi Tsuburaya (JPN)

1968 México
tulokset

  Mamo Wolde (ETH)

  Kenji Kimihara (JPN)

  Mike Ryan (NZL)

1972 München
tulokset

  Frank Shorter (USA)

  Karel Lismont (BEL)

  Mamo Wolde (ETH)

1976 Montréal
tulokset

  Waldemar Cierpinski (GDR)

  Frank Shorter (USA)

  Karel Lismont  (BEL)

1980 Moskova
tulokset

  Waldemar Cierpinski (GDR)

  Gerard Nijboer (NED)

  Satymkul Džumanazarov (URS)

1984 Los Angeles
tulokset

  Carlos Lopes (POR)

  John Treacy (IRL)

  Charlie Spedding (GBR)

1988 Soul
tulokset

  Gelindo Bordin (ITA)

  Douglas Wakiihuri (KEN)

  Ahmed Salah (DJI)

1992 Barcelona
tulokset

  Hwang Young-cho (KOR)

  Koichi Morishita (JPN)

  Stephan Freigang (GER)

1996 Atlanta
tulokset

  Josia Thugwane (RSA)

  Lee Bong-Ju (KOR)

  Erick Wainaina (KEN)

2000 Sydney
tulokset

  Gezahegne Abera (ETH)

  Erick Wainaina (KEN)

  Tesfaye Tola (ETH)

2004 Ateena
tulokset

  Stefano Baldini (ITA)

  Mebrahtom Keflezighi (USA)

  Vanderlei de Lima  (BRA)

2008 Peking
tulokset

  Samuel Wanjiru (KEN)

  Jau’ad Gharib (MAR)

  Tsegay Kebede (ETH)

2012 Lontoo
tulokset

  Stephen Kiprotich (UGA)

  Abel Kirui (KEN)

  Wilson Kipsang Kiprotich (KEN)

2016 Rio de Janeiro
tulokset

  Eliud Kipchoge (KEN)

  Feyisa Lilesa (ETH)

  Galen Rupp  (USA)

2020 Tokio
tulokset

  Eliud Kipchoge (KEN)

  Abdi Nageeye (NED)

  Bashir Abdi (BEL)

  Lähde: Athletics — Marathon, Men Olympedia. Viitattu 13.8.2021. (englanniksi)
Athletics – Men's Marathon International Olympic Committee. Viitattu 13.8.2021. (englanniksi)
St. Louis 1904 marathon men Results - Olympic athletics Olympics.com. Viitattu 6.9.2021. (englanniksi)
  Naisten maratonin olympiamitalistit  muokkaa ohje
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
1984 Los Angeles
tulokset

  Joan Benoit (USA)

  Grete Waitz (NOR)

  Rosa Mota (POR)

1988 Soul
tulokset

  Rosa Mota (POR)

  Lisa Martin (AUS)

  Katrin Dörre (GDR)

1992 Barcelona
tulokset

  Valentina Jegorova (EUN)

  Yuko Arimori (JPN)

  Lorraine Moller (NZL)

1996 Atlanta
tulokset

  Fatuma Roba (ETH)

  Valentina Jegorova (RUS)

  Yuko Arimori (JPN)

2000 Sydney
tulokset

  Naoko Takahashi (JPN)

  Lidia Simon (ROU)

  Joyce Chepchumba (KEN)

2004 Ateena
tulokset

  Mizuki Noguchi (JPN)

  Catherine Ndereba (KEN)

  Deena Kastor (USA)

2008 Peking
tulokset

  Constantina Tomescu (ROU)

  Catherine Ndereba (KEN)

  Zhou Chunxiu (CHN)

2012 Lontoo
tulokset

  Tiki Gelana (ETH)

  Priscah Jeptoo (KEN)

  Tatjana Petrova (RUS)

2016 Rio de Janeiro
tulokset

  Jemima Sumgong (KEN)

  Eunice Kirwa (BRN)

  Mare Dibaba (ETH)

2020 Tokio
tulokset

  Peres Jepchirchir (KEN)

  Brigid Kosgei (KEN)

  Molly Seidel (USA)

  Lähde: Athletics — Marathon, Women Olympedia. Viitattu 13.8.2021. (englanniksi)
Athletics – Women's Marathon International Olympic Committee. Viitattu 23.8.2021. (englanniksi)


Maraton yleisurheilun MM-kilpailuissa muokkaa

Mitalistit muokkaa

  Miesten maratonin MM-mitalistit  muokkaa ohje
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
1983 Helsinki
tulokset

  Rob de Castella (Australia)

  Kebede Balcha (Etiopia)

  Waldemar Cierpinski (Itä-Saksa)

1987 Rooma
tulokset

  Douglas Wakiihuri (Kenia)

  Hussein Ahmed Salah (Djibouti)

  Gelindo Bordin (Italia)

1991 Tokio
tulokset

  Hiromi Taniguchi (Japani)

  Hussein Ahmed Salah (Djibouti)

  Steve Spence (Yhdysvallat)

1993 Stuttgart
tulokset

  Mark Plaatjes (Yhdysvallat)

  Luketz Swartbooi (Namibia)

  Bert van Vlaanderen (Alankomaat)

1995 Göteborg
tulokset

  Martín Fiz (Espanja)

  Dionicio Cerón (Meksiko)

  Luíz Antônio dos Santos (Brasilia)

1997 Ateena
tulokset

  Abel Antón (Espanja)

  Martín Fiz (Espanja)

  Steve Moneghetti (Australia)

1999 Sevilla
tulokset

  Abel Antón (Espanja)

  Vincenzo Modica (Italia)

  Nobuyuki Sato (Japani)

2001 Edmonton
tulokset

  Gezahegne Abera (Etiopia)

  Simon Biwott (Kenia)

  Stefano Baldini (Italia)

2003 Pariisi
tulokset

  Jaouad Gharib (Marokko)

  Julio Rey (Espanja)

  Stefano Baldini (Italia)

2005 Helsinki
tulokset

  Jaouad Gharib (Marokko)

  Christopher Isengwe (Tansania)

  Tsuyoshi Ogata (Japani)

2007 Osaka
tulokset

  Luke Kibet (Kenia)

  Mubarak Hassan Shami (Qatar)

  Viktor Röthlin (Sveitsi)

2009 Berliini
tulokset

  Abel Kirui (Kenia)

  Emmanuel Mutai (Kenia)

  Tsegaye Kebede (Etiopia)

2011 Daegu
tulokset

  Abel Kirui (Kenia)

  Vincent Kipruto (Kenia)

  Feyisa Lilesa (Etiopia)

2013 Moskova
tulokset

  Stephen Kiprotich (Uganda)

  Lelisa Desisa (Etiopia)

  Tadese Tola (Etiopia)

2015 Peking
tulokset

  Ghirmay Ghebreslassie (Eritrea)

  Yemane Tsegay (Etiopia)

  Solomon Mutai (Uganda)

2017 Lontoo
tulokset

  Geoffrey Kipkorir Kirui (Kenia)

  Tamirat Tola (Etiopia)

  Alphonce Felix Simbu (Tansania)

2019 Doha
tulokset

  Lelisa Desisa (Etiopia)

  Mosinet Geremew (Etiopia)

  Amos Kipruto (Kenia)

2022 Eugene
tulokset

  Tamirat Tola (Etiopia)

  Mosinet Geremew (Etiopia)

  Bashir Abdi (Belgia)

2023 Budapest
tulokset

  Victor Kiplangat (Uganda)

  Maru Teferi (Israel)

  Leul Gebresilase (Etiopia)

  Lähde: Butler, Mark (toim.): World Athletics Championships Budapest 23 – Statistical Booklet (pdf) (s. 5) 2023. World Athletics. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
FINAL – Marathon – Results – Budapest 23 – World Athletics Championship worldathletics.org. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)


  Naisten maratonin MM-mitalistit  muokkaa ohje
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
1983 Helsinki
tulokset

  Grete Waitz (Norja)

  Marianne Dickerson (Yhdysvallat)

  Raisa Smehnova (Neuvostoliitto)

1987 Rooma
tulokset

  Rosa Mota (Portugali)

  Zoja Ivanova (Neuvostoliitto)

  Jocelyne Villeton (Ranska)

1991 Tokio
tulokset

  Wanda Panfil (Puola)

  Sachiko Yamashita (Japani)

  Katrin Dörre (Saksa)

1993 Stuttgart
tulokset

  Junko Asari (Japani)

  Manuela Machado (Portugali)

  Tomoe Abe (Japani)

1995 Göteborg
tulokset

  Manuela Machado (Portugali)

  Anuța Cătună (Romania)

  Ornella Ferrara (Italia)

1997 Ateena
tulokset

  Hiromi Suzuki (Japani)

  Manuela Machado (Portugali)

  Lidia Slăvuțeanu (Romania)

1999 Sevilla
tulokset

  Jong Song-ok (Pohjois-Korea)

  Ari Ichihashi (Japani)

  Lidia Șimon (Romania)

2001 Edmonton
tulokset

  Lidia Șimon (Romania)

  Reiko Tosa (Japani)

  Svetlana Zaharova (Venäjä)

2003 Pariisi
tulokset

  Catherine Ndereba (Kenia)

  Mizuki Noguchi (Japani)

  Masako Chiba (Japani)

2005 Helsinki
tulokset

  Paula Radcliffe (Iso-Britannia)

  Catherine Ndereba (Kenia)

  Constantina Tomescu (Romania)

2007 Osaka
tulokset

  Catherine Ndereba (Kenia)

  Zhou Chunxiu (Kiina)

  Reiko Tosa (Japani)

2009 Berliini
tulokset

  Bai Xue (Kiina)

  Yoshimi Ozaki (Japani)

  Aselefech Mergia (Etiopia)

2011 Daegu
tulokset

  Edna Kiplagat (Kenia)

  Priscah Jeptoo (Kenia)

  Sharon Cherop (Kenia)

2013 Moskova
tulokset

  Edna Kiplagat (Kenia)

  Valeria Straneo (Italia)

  Kayoko Fukushi (Japani)

2015 Peking
tulokset

  Mare Dibaba (Etiopia)

  Helah Kiprop (Kenia)

  Eunice Kirwa (Bahrain)

2017 Lontoo
tulokset

  Rose Chelimo (Bahrain)

  Edna Kiplagat (Kenia)

  Amy Cragg (Yhdysvallat)

2019 Doha
tulokset

  Ruth Chepngetich (Kenia)

  Rose Chelimo (Bahrain)

  Helalia Johannes (Namibia)

2022 Eugene
tulokset

  Gotytom Gebreslase (Etiopia)

  Judith Korir (Kenia)

  Lonah Chemtai Salpeter (Israel)

2023 Budapest
tulokset

  Amane Shankule (Etiopia)

  Gotytom Gebreslase (Etiopia)

  Fatima Gardari (Marokko)

  Lähde: Butler, Mark (toim.): World Athletics Championships Budapest 23 – Statistical Booklet (pdf) (s. 12) 2023. World Athletics. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
FINAL – Marathon – Results – Budapest 23 – World Athletics Championship worldathletics.org. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)


Haamurajojen rikkojat muokkaa

Miehet muokkaa

Lähde: IAAF.

Naiset muokkaa

Lähde: IAAF.

Ennätykset muokkaa

Miehet muokkaa

Lähde: WA[36]
Ennätys Aika Juoksija Päiväys Paikka
Maailmanennätys 2.00.35   Kelvin Kiptum 8. lokakuuta 2023 Chicago
Aasian ennätys 2.04.43   El Hassan Elabbassi 2. joulukuuta 2018 Valencia
Afrikan ennätys 2.00.35   Kelvin Kiptum 8. lokakuuta 2023 Chicago
Etelä-Amerikan ennätys 2.04.51   Daniel Do Nascimento 17. huhtikuuta 2022 Soul
Euroopan ennätys 2.03.36   Bashir Abdi 24. lokakuuta 2021 Rotterdam
Oseanian ennätys 2.07.31   Brett Robinson 4. joulukuuta 2022 Fukuoka
Pohjois- ja Keski-Amerikan ennätys 2.05.36   Cameron Levins 5. maaliskuuta 2023 Tokio
Suomen ennätys 2.10.46   Janne Holmén 13. huhtikuuta 2008 Rotterdam

Epävirallisissa ennätyskokeissa parhaan ajan on juoksut Kenian Eliud Kipchoge, joka juoksi 12. lokakuuta 2019 Wienissä ajan 1.59.40. Tällaisissa juoksuissa käytetään jäniksiä ja autoa vauhdinpitäjänä, eikä niitä hyväksytä virallisiksi ennätyksiksi.[37]

Naiset muokkaa

Lähde: WA[38]
Ennätys Aika Juoksija Päiväys Paikka
Maailmanennätys (sekakilpailu) 2.11.53[a]   Tigst Assefa 24. syyskuuta 2023 Berliini
Maailmanennätys (naisten kilpailu) 2.17.01   Mary Keitany 23. huhtikuuta 2017 Lontoo
Aasian ennätys 2.19.12   Mizuki Noguchi 25. syyskuuta 2005 Berliini
Afrikan ennätys 2.11.53   Tigst Assefa 24. syyskuuta 2023 Berliini
Etelä-Amerikan ennätys 2.24.50   Silvia Patricia Ortiz Morocho 3. joulukuuta 2023 Valencia
Euroopan ennätys 2.13.44   Sifan Hassan 8. lokakuuta 2023 Chicago
Oseanian ennätys 2.21.34   Sinead Diver 4. joulukuuta 2022 Valencia
Pohjois- ja Keski-Amerikan ennätys 2.18.29   Emily Sisson 9. lokakuuta 2022 Chicago
Suomen ennätys[39] 2.24.38   Camilla Richardsson 3. joulukuuta 2023 Valencia

Vuotuisia maratontapahtumia muokkaa

Suomalaisia maratontapahtumia muokkaa

Maratontapahtumia muualla muokkaa

Katso myös muokkaa

Huomautukset muokkaa

  1. a b Ei vielä vahvistettu viralliseksi maailmanennätykseksi

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Athletics at the 1896 Athina Summer Games sports-reference.com. Arkistoitu 2.7.2017. Viitattu 25.8.2015. (englanniksi)
  2. a b Maratonin historiaa Helsingin Jyry. Viitattu 25.8.2015.
  3. World Athletics worldathletics.org. Viitattu 9.2.2024.
  4. a b Entinen pikajuoksija murskasi maratonin naisten maailmanennätyksen! Yleisurheilu.fi. 24.9.2023. Viitattu 15.10.2023.
  5. Lasse Erola: Omituiset olympialaiset, Kesäkisojen erikoisia sattumuksia, s. 23. Helsinki Kirjat, 2011. ISBN 978-952-5874-56-3.
  6. Järvimäki 2007, s. 29.
  7. Järvimäki 2007, s. 28, 33.
  8. Järvimäki 2007, s. 17–19.
  9. Järvimäki 2007, s. 16.
  10. Järvimäki 2007, s. 103.
  11. Järvimäki 2007, s. 104.
  12. Järvimäki 2007, s. 104–111.
  13. Järvimäki 2007, s. 118.
  14. Järvimäki 2007, s. 119.
  15. Järvimäki 2007, s. 137, 148.
  16. Järvimäki 2007, s. 138–139.
  17. Järvimäki 2007, s. 87–92.
  18. Jan Vilén: ”Tuntuu, kuin juoksisi trampoliineilla” – yhdysvaltalaisjuoksija valitsi ME-juoksussa käytetyt Niken kengät Helsingin Sanomat. 14.10.2019. Viitattu 14.10.2019.
  19. Järvimäki 2007, s. 93.
  20. Järvimäki 2007, s. 147–152.
  21. Järvimäki 2007, s. 153.
  22. a b Eija Marja-aho: Maratonista toipuminen voi viedä viikkoja Savon Sanomat. 1.9.2015. Viitattu 8.2.2019.
  23. Järvimäki 2007, s. 154–157.
  24. Järvimäki 2007, s. 152–153.
  25. Järvimäki 2007, s. 146.
  26. Maraton – yli 22 000 askeleen rupeama Yle Areena. 30.8.2015. Arkistoitu 3.10.2015. Viitattu 31.8.2015.
  27. Järvimäki 2007, s. 19–23.
  28. Järvimäki 2007, s. 24.
  29. "Ihmiskehoa ei ole suunniteltu maratoneja varten" – lääkäri muistuttaa juoksun aiheuttamista terveyshaitoista MTV uutiset. 22.04.2017. Viitattu 8.2.2019.
  30. New York Timesin arkisto (PDF) query.nytimes.com.
  31. Gebrselassie murskasi maratonin ME:n 28.9.2008. MTV3. Viitattu 28.9.2008.
  32. FLASH – Kimetto breaks marathon world record in Berlin with 2:02:57 iaaf.org. 28.9.2014. Viitattu 28.9.2014.
  33. Miesten maratonilla uusi maailmanennätys! iltalehti.fi. Viitattu 17.9.2018.
  34. Kelvin Kiptum rikkoi Chicagossa miesten maratonin ME:n ja Sifan Hassan naisten maratonin EE:n Yleisurheilu.fi. 8.10.2023. Viitattu 15.10.2023.
  35. Brigid Kosgei murskasi Radcliffen ME-ajan Chicagossa Yleisurheilu.fi. 13.10.2019. Viitattu 15.10.2023.
  36. Men's outdoor Marathon | Records worldathletics.org. Viitattu 9.2.2024.
  37. Mikko Hyytiä: Eliud Kipchoge onnistui huimassa ennätysyrityksessään: maraton alle kahteen tuntiin! Katso tästä, kuinka pitkään olisit pysynyt vauhdissa Aamulehti. 12.10.2019. Arkistoitu 12.10.2019. Viitattu 12.10.2019.
  38. Women's outdoor Marathon | Records worldathletics.org. Viitattu 9.2.2024.
  39. Tapio Nevalainen: Richardsson murskasi Suomen ennätyksen Valencian maratonilla: "Missään vaiheessa ei ollut mitään ongelmia" Yleisurheilu.fi. 3.12.2023. Viitattu 9.2.2024.
  40. Helsinki Sprin Marathon helsinkispringmarathon.net. Viitattu 24.8.2016.
  41. Joensuu Maraton (Arkistoitu – Internet Archive)
  42. Terwahölkkä ja -maraton (Arkistoitu – Internet Archive)
  43. Julma-Juhan Juoksu (Arkistoitu – Internet Archive)
  44. Rovaniemi Marathon
  45. Hämeenlinna Maraton (Arkistoitu – Internet Archive)
  46. Tampere Maraton
  47. Salo Marathon (Arkistoitu – Internet Archive)
  48. Ruskamaraton
  49. Kuopio Maraton (Arkistoitu – Internet Archive)
  50. Finlandia Marathon
  51. Espoon Rantamaraton
  52. Vantaa Maraton
  53. Kankaanpää Maraton (Arkistoitu – Internet Archive)
  54. http://www.syo.fi/yrittajamaraton (Arkistoitu – Internet Archive)
  55. Arctic Ice Marathon Kemi
  56. http://yle.fi/uutiset/raatteentiella_juostaan_ensi_kesana_maraton/7092983
  57. New York City Marathon (englanniksi)
  58. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)