Lontoon maraton
Lontoon maraton on Lontoossa vuodesta 1981 lähtien järjestetty maratonjuoksukilpailu. Kilpailu järjestetään vuosittain huhtikuussa ja se kuuluu World Marathon Majors -sarjaan. Vuosina 2020–2022 kilpailu järjestettiin koronaviruspandemian vuoksi poikkeuksellisesti lokakuussa.
Lontoon maratonin yhteydessä kerätään merkittävä summa hyväntekeväisyyteen. Kilpailujärjestäjien mukaan maraton on maailman suurin vuosittainen rahankeräystapahtuma. Vuonna 2006 maratonin yhteydessä kerättiin 41,5 miljoonaa puntaa.
Historia
muokkaaChris Brasher ja John Disley alkoivat vuonna 1979 New Yorkin maratonin jälkeen pohtia maraton-kilpailun järjestämistä myös Lontoossa. He matkustivat Yhdysvaltoihin tutustumaan New Yorkin ja Bostonin maratonien organisaatioon ja rahoitukseen. Brasher solmi Gilletten kanssa 50 000 punnan arvoisen sopimuksen ja loi pohjan kilpailun hyväntekeväisyystoiminnalle.
Ensimmäinen Lontoon maraton järjestettiin 29. maaliskuuta 1981. Halukkaita kilpailuun osallistujia oli 20 000. Heistä 7 747 hyväksyttiin, 7 055 lähti kilpailuun ja 6 255 suoritti kilpailun maaliin asti. Maratonin suosio on kasvanut tasaisesti siitä lähtien. Vuonna 2019 maaliin asti saapui 42 549 kilpailijaa.[1]
Merkittävässä roolissa Lontoon maratonin järjestämisessä toimi pitkään entinen kestävyysjuoksija David Bedford. Hän toimi kilpailun johtajana vuosina 2000–2012.[2]
Kilpailu on paitsi merkittävä huippu-urheilutapahtuma, jossa jaetaan huomattava summa palkintorahoina, myös kuntoilutapahtuma, jota kerääntyy seuraamaan reitin varrelle jopa puoli miljoonaa ihmistä.
Vuoden 2020 maraton järjestettiin koronaviruspandemian vuoksi poikkeuksellisesti lokakuussa rajatulla reitillä St Jamesin puistossa ja vain huippujuoksijoiden kesken.[3] Vuosien 2021 ja 2022 maraton järjestettiin myös poikkeuksellisesti lokakuussa.[4][5]
Kilpailun reitti
muokkaaKilpailu alkaa kolmesta erillisestä pisteestä Blackheathn ympärillä, Thames-joen eteläpuolelta noin 35 metrin korkeudesta. Kilpailijat kokoontuvat yhteen Woolwichissä ja reitti laskeutuu vajaan kilometrin matkalla noin 40 metristä 10 metriin.
Noin 10,5 kilometrin kohdalla kilpailijat kiertävät Cutty Sarkin Greenwichissä. Tämän jälkeen reitti kulkee Surrey Quaysin ja Bermondseyn läpi Jamaica Roadia pitkin. Noin 19,3 kilometrin kohdalla reitti ohittaa Tower Bridgen ja kilpailijat ylittävät Thamesin kääntyen itään. He jatkavat pitkin The Highwayta Wappingin läpi Isle of Dogsiin, minkä jälkeen he ohittavat Lontoon Towerin noin 36,2 kilometrin kohdalla.
Tämän jälkeen reitti kulkee Thamesia pitkin Westminsterin palatsille saakka, josta se kääntyy kohti St James’s Parkia ja Buckinghamin palatsia. Kilpailun maali on The Mallilla. Kilpailun loppuosa oli osa vuoden 2012 kesäolympialaisten maratonreittiä.
Lontoon maraton on ainoa maraton, jonka reitti kulkee sekä läntisellä, että itäisellä pallonpuoliskolla
Voittajat
muokkaaNaiset
muokkaaMiehet
muokkaaLähteet
muokkaa- London Marathon Roll of Honour (Voittajat 1981–2018) virginmoneylondonmarathon.com. Arkistoitu 14.11.2020. Viitattu 2.11.2020.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Stats and Figures virginmoneylondonmarathon.com. Arkistoitu 23.3.2020. Viitattu 2.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Dave Bedford to leave London Marathon Athletics Weekly. 2.5.2018. Viitattu 2.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Virgin Money London Marathon: who, what and when? Athletics Weekly. 3.10.2020. Viitattu 2.11.2020. (englanti)
- ↑ Virgin Money London Marathon: who, what and when? Athletics Weekly. 28.9.2021. Viitattu 6.10.2021. (englanti)
- ↑ a b c Mulkeen, Jon: Yehualaw and Kipruto cruise to convincing wins at London Marathon worldathletics.org. 2.10.2022. Viitattu 2.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Virtanen, Ari: Kenian Brigid Kosgei voitti jälleen Lontoon maratonin naisten sarjan – miesten sarjassa ME-mies Kipchoge väsähti lopussa Helsingin Sanomat. 4.10.2020. Viitattu 2.11.2020.
- ↑ a b Joyciline Jepkosgei huippuvauhdissa Lontoossa – Gezahegne juoksi maantiekympin ME:n Yleisurheilu.fi. 3.10.2021. Viitattu 7.10.2021.
- ↑ a b Whittington, Jess: Kiptum charges to 2:01:25 triumph, Hassan stuns on marathon debut in London worldathletics.org. 23.4.2023. Viitattu 23.4.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Peres Jepchirchir juoksi Lontoossa naisten maratonin ME:n ja Kenenisa Bekele 40-vuotiaiden miesten ME:n Yleisurheilu.fi. 21.4.2024. Viitattu 21.4.2024.