Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1956

Vuoden 1956 kesäolympialaisissa Melbournessa järjestettiin yleisurheilussa 33 kilpailutapahtumaa, miehille 24 ja naisille 9.

MitalistitMuokkaa

MiehetMuokkaa

Laji Sijoitukset Selostus
100 m
  Bobby Joe Morrow
  Yhdysvallat
10,5 Bobby Morrow ja Ira Murchison sivusivat toisissa alkuerissä olympiaennätystä 10,3 ja voittivat sillä ajalla myös omat välieränsä. Vastatuuleen juossussa loppukilpailussa Morrow nousi jälkimmäisellä puoliskolla voittoon mutta Murchison jäi neljänneksi.[1]
  Thane Baker
  Yhdysvallat
10,5
  Hector Hogan
  Australia
10,6
 
200 m
  Bobby Joe Morrow
  Yhdysvallat
20,6 Kuudenneksi sijoittunut brasilialainen José Telles da Conceição saavutti Helsingin olympialaisissa 1952 pronssia korkeushypyssä.[2]
  Andy Stanfield
  Yhdysvallat
20,7
  Thane Baker
  Yhdysvallat
20,9
 
400 m
  Charlie Jenkins
  Yhdysvallat
46,7 Maailmanennätysjuoksija Lou Jones johti vielä 300 metrin kohdalla mutta putosi viidenneksi ajalla 48,1.[3][4]
  Karl-Friedrich Haas
  Saksa
46,8
  Voitto Hellsten
  Suomi
Ardalion Ignatjev
  Neuvostoliitto
47,0
 
800 m
  Tom Courtney
  Yhdysvallat
1.47,7
  Derek Johnson
  Yhdistynyt kuningaskunta
1.47,8
  Audun Boysen
  Norja
1.48,1
 
1 500 m
  Ron Delany
  Irlanti
3.41,2
  Klaus Richtzenhain
  Saksa
3.42,0
  John Landy
  Australia
3.42,0
 
5 000 m
  Vladimir Kuts
  Neuvostoliitto
13.39,6
  Gordon Pirie
  Yhdistynyt kuningaskunta
13.50,6
  Derek Ibbotson
  Yhdistynyt kuningaskunta
13.54,4
 
10 000 m
  Vladimir Kuts
  Neuvostoliitto
28.45,6 Vladimir Kuts aloitti kovaa, ja hänen vauhdissaan 21 kierrosta jaksanut Gordon Pirie putosi lopulta kahdeksanneksi ajalla 29.49,6.[3]
  József Kovács
  Unkari
28.52,4
  Allan Lawrence
  Australia
28.53,6
 
Maraton
  Alain Mimoun
  Ranska
2.25.00,0 Alain Mimoun juoksi Melbournessa uransa ensimmäisen maratonin. Hänestä oli edellisenä iltana tullut isä. Hallitseva mestari Emil Zátopek juoksi uransa toisen maratonin ja sijoittui kuudenneksi.[3]
  Franjo Mihalic
  Jugoslavia
2.26.32,0
  Veikko Karvonen
  Suomi
2.27.47,0
 
110 m aitajuoksu
  Lee Calhoun
  Yhdysvallat
13,5 Juoksussa oli vastatuulta 1,9 m/s mutta voittoaika jäi vain 0,1 sekuntia Jack Davisin maailmanennätyksestä.[5]
  Jack Davis
  Yhdysvallat
13,5
  Joel Shankle
  Yhdysvallat
14,1
 
400 m aitajuoksu
  Glenn Davis
  Yhdysvallat
50,1 Eteläafrikkalainen Gert Potgieter kompastui viimeiseen aitaan ja putosi kolmannelta sijalta kuudenneksi.[6]
  Eddie Southern
  Yhdysvallat
50,8
  Joshua Culbreath
  Yhdysvallat
51,6
 
3 000 m estejuoksu
  Chris Brasher
  Yhdistynyt kuningaskunta
8.41,2 Tuomaristo hylkäsi Chris Brasherin Ernst Larsenin estämisestä. Sándor Rozsnyói ja Larsen kertoivat Brasherin juosseen puhtaasti, ja Britannian protestin jälkeen hylkäys kumottiin.[6]
  Sándor Rozsnyói
  Unkari
8.43,6
  Ernst Larsen
  Norja
8.44,0
 
4 x 100 m
    Yhdysvallat
Thane Baker
Leamon King
Bobby Joe Morrow
Ira Murchison
39,5 Yhdysvaltain voittoaika alitti 20 vuotta vanhan maailmanennätyksen 0,3 sekunnilla. Neuvostoliiton aika oli uusi Euroopan-ennätys.[6]
    Neuvostoliitto
Leonid Bartenev
Juri Konovalov
Vladimir Suharev
Boris Tokarev
39,8
    Saksa
Heinz Fütterer
Manfred Germar
Lothar Knörzer
Leonhard Pohl
40,3
 
4 x 400 m
    Yhdysvallat
Tom Courtney
Charlie Jenkins
Louis Jones
Jesse Mashburn
3.04,8
    Australia
Graham Gipson
Kevan Gosper
Leon Gregory
David Lean
3.06,2
    Yhdistynyt kuningaskunta
Francis Higgins
Derek Johnson
John Salisbury
Michael Wheeler
3.07,2
 
20 km kävely
  Leonid Spirin
  Neuvostoliitto
1.31.27,4
  Antanas Mikenas
  Neuvostoliitto
1.32.03,0
  Bruno Junk
  Neuvostoliitto
1.32.12,0
 
50 km kävely
  Norman Read
  Uusi-Seelanti
4.30.42,8 Kilpailun voittanut Norman Read valittiin Uuden-Seelannin edustajaksi sen jälkeen, kun hän ei ollut onnistunut pääsemään Ison-Britannian olympiajoukkueeseen. Hän joutui maksamaan matkansa olympialaisiin itse.[6]
  Jevgeni Maskinskov
  Neuvostoliitto
4.32.57,0
  John Ljunggren
  Ruotsi
4.35.02,0
 
Korkeushyppy
  Charles Dumas
  Yhdysvallat
212 Hopeamitalisti Charles Porter paransi kilpailun aikana kolme kertaa ennätystään, joka aiemmin oli 204 cm.[6]
  Charles Porter
  Australia
210
  Igor Kaškarov
  Neuvostoliitto
208
 
Seiväshyppy
  Bob Richards
  Yhdysvallat
456 Kilpailun voittanut Bob Richards ylitti karsinnassa aloituskorkeutensa 400 cm vasta kolmannella yrityksellään. Pronssimitalisti Geórgios Roumpánis oli ensimmäinen, joka käytti olympialaisten seiväshyppykilpailussa lasikuituseivästä.[6]
  Bob Gutowski
  Yhdysvallat
453
  Geórgios Roumpánis
  Kreikka
450
 
Pituushyppy
  Gregory Bell
  Yhdysvallat
783
  John Bennett
  Yhdysvallat
768
  Jorma Valkama
  Suomi
748
 
Kolmiloikka
  Adhemar Ferreira da Silva
  Brasilia
16,35 Hopeamitalisti Vilhjálmur Einarsson paransi olympialaisissa ennätystään 43 cm:llä ja saavutti Islannin ensimmäisen olympiamitalin.[6]
  Vilhjálmur Einarsson
  Islanti
16,26
  Vitold Krejer
  Neuvostoliitto
16,02
 
Kuulantyöntö
  Parry O’Brien
  Yhdysvallat
18,57 Maailmanennätysmies Parry O’Brien työnsi loppukilpailun viisi parasta tulosta.[7]
  Bill Nieder
  Yhdysvallat
18,18
  Jiří Skobla
  Tšekkoslovakia
17,65
 
Kiekonheitto
  Al Oerter
  Yhdysvallat
56,36 Kultamitalisti Al Oerter oli 20-vuotias. Hän heitti kilpailun ensimmäisellä kierroksella voittotuloksen ja oman ennätyksensä 56,36.[6]
  Fortune Gordien
  Yhdysvallat
54,81
  Desmond Koch
  Yhdysvallat
54,40
 
Moukarinheitto
  Harold Connolly
  Yhdysvallat
63,19 Harold Connolly ja valkovenäläinen Mihail Krivonosov olivat molemmat parannelleet maailmanennätystä vuoden 1956 aikana. Connolly nousi voittoon neljännellä heitollaan. Hän avioitui vuonna 1957 kiekonheiton kultamitalistin Olga Fikotován kanssa.[8]
  Mihail Krivonosov
  Neuvostoliitto
63,03
  Anatoli Samotsvetov
  Neuvostoliitto
62,56
 
Keihäänheitto
  Egil Danielsen
  Norja
85,71 Kolmen heittokierroksen jälkeen maailmanennätysmies Janusz Sidło johti ja Egil Danielsen oli kuudentena tuloksella 72,60, mutta neljännellä heitollaan Danielsen paransi Sidłon maailmanennätystä yli kahdella metrillä.[9]
  Janusz Sidło
  Puola
79,98
  Viktor Tsibulenko
  Neuvostoliitto
79,50
 
Kymmenottelu
  Milt Campbell
  Yhdysvallat
7937 Kultamitalisti Milt Campbell voitti vuonna 1955 Yhdysvaltain-mestaruuden 110 metrin aitajuoksussa mutta jäi olympiakarsinnoissa siinä lajissa neljänneksi eikä päässyt olympiaedustajaksi.[9]
  Rafer Johnson
  Yhdysvallat
7587
  Vasili Kuznetsov
  Neuvostoliitto
7465
 

NaisetMuokkaa

Laji Sijoitukset Selostus
100 m
  Betty Cuthbert
  Australia
11,5 18-vuotias Betty Cuthbert juoksi alkuerissä uuden olympiaennätyksen 11,4 ja sijoittui välierissä toiseksi Christa Stubnickin jälkeen.[10]
  Christa Stubnick
  Saksa
11,7
  Marlene Matthews
  Australia
11,7
 
200 m
  Betty Cuthbert
  Australia
23,4
  Christa Stubnick
  Saksa
23,7
  Marlene Matthews
  Australia
23,8
 
80 m aitajuoksu
  Shirley Strickland
  Australia
10,7
  Gisela Köhler
  Saksa
10,9
  Norma Thrower
  Australia
11,0
 
4 x 100 m
    Australia
Shirley Strickland
Norma Croker
Fleur Mellor
Betty Cuthbert
44,5 Alkuerissä Australia ja Saksa juoksivat maailmanennätyksen 44,9. Loppukilpailussa Australian Betty Cuthbert ohitti ankkuriosuudella Ison-Britannian ja Yhdysvallat ja saavutti kolmannen kultamitalinsa. Australian voittoaika 44,5 oli uusi maailmanennätys. Saksa jäi loppukilpailussa kuudenneksi.[9][11]
    Yhdistynyt kuningaskunta
Heather Armitage
Anne Pashley
June Foulds
Jean Scrivens
44,7
    Yhdysvallat
Isabelle Daniels
Mae Faggs
Margaret Matthews
Wilma Rudolph
44,9
 
Korkeushyppy
  Mildred McDaniel
  Yhdysvallat
176 Mildred McDanielin voittotulos 176 cm oli uusi maailmanennätys. Aiemmin samana vuonna maailmanennätyksen 175 cm hypännyt romanialainen Iolanda Balaș sijoittui viidenneksi tuloksella 167 cm. Vielä seitsemännenkin hyppääjän tulos oli 167 cm.[9][12]
  Thelma Hopkins
  Yhdistynyt kuningaskunta
Marija Pisareva
  Neuvostoliitto
167
 
 
Pituushyppy
  Elżbieta Krzesińska
  Puola
635 Elżbieta Krzesińskan voittotulos 635 cm sivusi hänen omissa nimissään ollutta maailmanennätystä. Hopeamitalisti Willye White oli iältään kuukautta vaille 17-vuotias.[9]
  Willye White
  Yhdysvallat
609
  Nadešda Hnykina-Dvališvili
  Neuvostoliitto
607
 
Kuulantyöntö
  Tamara Tyškevitš
  Neuvostoliitto
16,59 Tamara Tyškevitš teki voittotuloksensa viimeisellä työntökierroksella ja ohitti sillä neljän vuoden takaisen olympiavoittajan Galina Zybinan.[9][13]
  Galina Zybina
  Neuvostoliitto
16,53
  Marianne Werner
  Saksa
15,61
 
Kiekonheitto
  Olga Fikotová
  Tšekkoslovakia
53,69 Kultamitalisti Olga Fikotová oli koripallon maajoukkuepelaaja ja kilpaili kiekonheitossa ensimmäisen kerran vasta vuonna 1955. Hän avioitui vuonna 1957 moukarinheiton kultamitalistin Harold Connollyn kanssa.[9][14]
  Irina Begljakova
  Neuvostoliitto
52,54
  Nina Romaškova
  Neuvostoliitto
52,02
 
Keihäänheitto
  Inese Jaunzeme
  Neuvostoliitto
53,86
  Marlene Ahrens
  Chile
50,38
  Nadežda Konjajeva
  Neuvostoliitto
50,28
 

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Wallechinsky, s. 8
  2. Wallechinsky, s. 14–15
  3. a b c Arponen, s. 172
  4. Wallechinsky, s. 21
  5. Arponen, s. 172–173
  6. a b c d e f g h Arponen, s. 173
  7. Wallechinsky, s. 101
  8. Arponen, s. 173–174
  9. a b c d e f g Arponen, s. 174
  10. Wallechinsky, s. 135–136
  11. Wallechinsky, s. 136, 151
  12. Wallechinsky, s. 155
  13. Wallechinsky, s. 159
  14. Wallechinsky, s. 161

Aiheesta muuallaMuokkaa