Knuut Eerikinpoika
Knuut Eerikinpoika oli Ruotsin kuningas vuosina 1167–1195.
| Knuut Eerikinpoika | |
|---|---|
 | |
| Ruotsin kuningas | |
| Valtakausi |
1167–1195 (vastahallitsijana 1167–1169 Burislev) (vastahallitsijana 1167–1173 Kol) |
| Edeltäjä | Kaarle Sverkerinpoika |
| Seuraaja | Sverker II Kaarlenpoika |
| Syntynyt | 1150 |
| Kuollut | 8. huhtikuuta 1196 |
| Puoliso | Cecilia Juhanantytär |
| Lapset |
Jon Knuut Joar Eerik X Knuutinpoika Sigrid |
| Suku | Eerik |
| Isä | Eerik Pyhä |
| Äiti | Kristiina Björnintytär |
| Uskonto | roomalaiskatolinen |
Knuut joutui maanpakoon isänsä Eerik Pyhän kuoltua vuonna 1160. Hän palasi vuonna 1167 ja kaappasi Göötanmaan ja Upplannin kuninkuuden kuningas Kaarlelta. Seuraavat kuusi vuotta hän taisteli Itä-Göötanmaan vallasta Sverker vanhemman poikien kanssa, ja vasta vuonna 1173 Knuut saattoi kutsua itseään koko Ruotsin kuninkaaksi. Knuutilla oli neljä poikaa, joista Jon, Knut ja Joar saivat surmansa Älgaråsin taistelussa vuonna 1205, mutta neljäs, Eerik Knuutinpoika, nousi Ruotsin kuninkaaksi 1208.[1]
Knuut oli ensimmäinen Ruotsin kuningas, jonka kirjoittamia kirjeitä on tallella Valtionarkistossa.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Hans Gillingstam: Knut Eriksson Svenskt biografiskt lexikon, SBL. Riksarkivet. Viitattu 28.8.2017. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Knuut Eerikinpoika Wikimedia Commonsissa
