Fredrika Dorotea

Fredrika Dorotea
	Fredrika Dorotea, Joseph Karl Stielerin maalaama muotokuva vuodelta 1826.
Ruotsin kuningatar
Valtakausi	31. lokakuuta 1797 – 29. maaliskuuta 1809
Kruunajaiset	3. huhtikuuta 1800
Edeltäjä	Sofia Magdalena
Seuraaja	Charlotta
Syntynyt	12. maaliskuuta 1781; Karlsruhe, Badenin suurherttuakunta
Kuollut	25. syyskuuta 1825 (44 vuotta); Lausanne, Sveitsi
Puoliso	Kustaa IV Aadolf
Lapset	Kustaa; Sofia Vilhelmina; Carl Gustav; Amalia Maria Charlotta; Cecilia
Suku	Zähringen
Isä	Karl Ludwig
Äiti	Amalie

Fredrika Dorotea Vilhelmina (12. maaliskuuta 1781 Karlsruhe – 25. syyskuuta 1825 Lausanne, Sveitsi) oli Ruotsin kuningatar vuosina 1797–1809. Hän oli Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolfin puoliso.

Suku

Hänen vanhempansa olivat Badenin rajakreivi Karl Ludwig (1755–1801) ja rajakreivitär, prinsessa Amalie von Hessen-Darmstadt (1754–1832). Hänellä oli seitsemän sisarusta, joista vanhempi sisar oli Venäjän keisarinna Elisabet Aleksejevna.

Fredrika kasvoi läheisessä ja lämpimässä perheympäristössä. Hän sai huolellisen koulutuksen Badenin hovissa. Hän puhui ja kirjoitti sekä ranskaa että saksaa; opiskeli historiaa, maantiedettä, filosofiaa sekä ranskalaista ja saksalaista kirjallisuutta.^[1] Badenin ja Ranskan läheisyyden ansiosta hän tunsi hyvin ranskalaisen kulttuurin ja kaikki sen hienoudet, kuten aikakauden tapana oli. Koska hänen isoisänsä Badenin rajakreivi Karl Fredrik ei ollut rikas, perhe eli kuninkaallisiksi varsin vaatimattomasti.

Avioliitto ja jälkeläiset

Fredrika Doroteasta tuli Ruotsin kuningatar vuonna 1797 hänen avioiduttuaan kuningas Kustaa IV Aadolfin kanssa.

Heille syntyi viisi lasta:

Kruununprinssi Gustav, vuoden 1809 jälkeen tunnettu Gustaf Gustafssonina, Vasan prinssi (9. marraskuuta 1799–1877). Hän palveli upseerina Itävallan Habsburgien palveluksessa. Puolisonsa Badenin prinsessa Louise Amalien kanssa heille syntyi poika, joka kuoli sylilapsena ja tytär Caroline, joka avioitui, Saksin kuningas Albert I:n kanssa, liitto oli lapseton.
Prinsessa Sofia Wilhelmina (21. toukokuuta 1801–1865), avioitui Badenin suurherttua Leopoldin kanssa; heidän tyttärensä oli suuriruhtinatar Olga Fjodorovna, heidän poikansa oli suurherttua Fredrik I, jonka tytär Badenin prinsessa Viktoria avioitui Ruotsin Bernadotte-sukuisen kuningas Kustaa V:n kanssa.
Prinssi Carl Gustaf, Suomen suuriruhtinas (2. joulukuuta 1802 – 10. syyskuuta 1805), kuoli alle 3-vuotiaana
Prinsessa Amalia Maria Charlotta (22. helmikuuta 1805 – 31. elokuuta 1853), pysyi naimattomana, ei jälkeläisiä
Prinsessa Cecilia (22. kesäkuuta 1807 – 1844), avioitui Oldenburgin suurherttua Paul Friedrich Augustin kanssa, ja heillä oli jälkeläisiä

Vanhin poika Kustaa, Vaasan prinssi (1799–1877) loi menestyksekkään sotilasuran Itävallan armeijassa. Hän piti isänsä kuoleman jälkeen itseään Ruotsin laillisena hallitsijana, mutta ei koskaan ryhtynyt konkreettisiin toimiin syrjäyttääkseen Ruotsia Kaarle XIII:n jälkeen hallinneen Bernadotten hallitsijasuvun.

Kuningattaren mukaan nimettiin kolme kuntaa Pohjois-Ruotsissa: Fredrika, Dorotea ja Vilhelmina.

Maanpako

Ruotsin hävittyä Suomen Venäjälle Suomen sodassa vuonna 1809 Kustaa IV Aadolf syöstiin vallasta ja perhe pakotettiin poistumaan maasta. Perhe asettui Fredrika Dorotean kotiseudulle Badeniin. Vuonna 1812 pari erosi.^[2]

Lähteet

↑ Rey, Marie-Pierre: Alexander I: The Tsar Who Defeated Napoleon. Northern Illinois University Press. S. 50. ISBN 0875804667
↑ Sten Carlsson: Fredrika Dorothea Wilhelmina Svenskt biografiskt lexikon. Viitattu 7.4.2018.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fredrika Dorotea Wikimedia Commonsissa

[1] Rey, Marie-Pierre: Alexander I: The Tsar Who Defeated Napoleon. Northern Illinois University Press. S. 50. ISBN 0875804667

[2] Sten Carlsson: Fredrika Dorothea Wilhelmina Svenskt biografiskt lexikon. Viitattu 7.4.2018.

[1]

[2]