Fredrik I (Badenin suurherttua)
Fredrik I (9. syyskuuta 1826 – 28. syyskuuta 1907) oli Badenin suurherrtuakunnan suurherttua 1858–1907.[1]
| Fredrick I | |
|---|---|
 | |
| Badenin suurherttua | |
| Valtakausi | 22.1.1858 – 28.9.1907 |
| Edeltäjä | Ludvig II |
| Seuraaja | Fredrik II |
| Syntynyt |
Friedrich Wilhelm Ludwig 9. syyskuuta 1826 Karlsruhe, Saksan liitto |
| Kuollut |
28. syyskuuta 1907 (81 vuotta) Mainau, Baden, Saksan keisarikunta |
| Puoliso | Louise |
| Lapset | 3 |
| Nimikirjoitus |
.PNG){kind=small} |
Tausta ja perhe-elämä
muokkaaFredrik syntyi Karlsruhessa vuonna 1826 suurherttua Leopoldin ja Ruotsin prinsessa Sofian kolmanneksi pojaksi.[2] Hänen koulutukseltaan oli aikakauteen nähden moderni ja porvarillinen.[3] Lisäksi Fredrik opiskeli sotatiedettä ja politiikkaa.[4]
Fredrik meni naimisiin preussilaisen prinsessa Louisen kanssa 20. syyskuuta 1856 Neues Palaisissa.[5] Koska Louise oli Preussin kuningas, ja myöhemmin Saksan keisari, Vilhelm I:n ainoa tytär, avioliitto hyödytti Badenin suurherttuakuntaa ja nosti sen asemaa Saksan keisarikunnan osavaltioiden keskuudessa.[6] Avioliitto Louisen kanssa oli kuitenkin rakkausavioliitto, ja Fredrik tuli hyvin toimeen appensa kanssa.[3]
Yhdessä Louisen kanssa Fredrik sai kolme lasta:[2]
- Badenin suurherttua Fredrik II (1857–1928)
- Ruotsin kuningatar Viktoria (1862–1930)
- prinssi Ludvig (1865–1888)
Suurherttuana
muokkaaKun Fredrikin isä kuoli 1852, Fredrikistä tuli veljensä Ludvig II:n sijaishallitsija. Syynä tähän oli se, että Ludvig oli mieleltään parantumattomasti sairas. Neljä vuotta myöhemmin Ludvig julisti itsensä kyvyttömäksi hallitsemaan. Ludvig kuoli 22. tammikuuta 1858 vain 33-vuotiaana.[3][7]
Fredrikin melko liberaalin valtakauden aikana Badenissa hyväksyttiin siviiliavioliitto ja suorat kansanvaalit Badenin parlamentin alahuoneen vaaleissa.[8] Hän myös tuki taiteita perustamalla sekä taideakatemian että ammattikoulun taiteilijoille.[3] Vuonna 1862 Fredrik salli juutalaisille saman elinkeinonvapauden kuin muillekin suurherttuakunnan asukkaille. Lisäksi hän nimitti juutalaisen Moritz Ellstätterin valtionvarainministerikseen.[4]
Vuonna 1870 Fredrik liittyi Pohjois-Saksan liitton puolelle Saksan–Ranskan sodassa ja asetti joukkonsa virallisesti Preussin alaisuuteen 15. marraskuuta. Hän kannatti yhtenäistä Saksaa ja oli ensimmäisten joukossa ilmaisemassa halukkuutensa liittyä uuteen Saksan keisarikuntaan. Sodan aikana Fredrik myös Vilhelm I:n ja tämän pojan Fredrikin välisenä sovittelijana.[9]
Fredrik oli paikalla, kun Vilhelm I, jonka vävy Fredrik oli, julistettiin Saksan keisariksi Versailles’n palatsin peilisalissa 18. tammikuuta 1871. Julistuksen luki Otto von Bismarck, minkä jälkeen Fredrik huusi "kauan eläköön hänen majesteettinsa keisari Vilhelm!"[10][2][11]
Fredrik kuoli Mainaussa sijaitsevalla kesäasunnollaan 28. syyskuuta 1907. Hänet on haudattu suurherttuan kappeliin Karlsruhessa. Badenin suurherttuana Fredrikiä seurasi hänen poikansa Fredrik II.[2][3]
Kunnianosoituksia
muokkaaSaksalaiset
muokkaa
Uskollisuuden ritarikunnan ritari (Baden)[12]
Karl-Fredrikin sotilasansioritarikunnan suurristi (Baden)[12]
Zähringerin leijonan ritarikunnan suurristi (Baden)[12]
Berthold I:n ritarikunnan suurristi (Baden, perustaja)[13]
Albrekt Karhun ritarikunnan suurristi (Anhalt)[14]
Pyhän Hubertin ritarikunnan ritari (Baijeri)[15]
Wendien kruunun ritarikunta ketjulla (Mecklenburg)
Guelphin kuningashuoneen ritarikunnan suurristi (Hannover, 1855)[16]
Pyhän Yrjön ritarikunnan ritari (Hannover, 1855)[16]
Mustan kotkan ritarikunta ketjulla (Preussi)[17]
Hohenzollernin perheen ritarikunnan kunniaristi (Preussi)
Punaisen kotkan ritarikunnan 1. luokka (Preussi)
Rautaristin 2. luokka (Preussi)
Tuoksuruutakruunun ritarikunnan ritari (Saksi)[18]
Lähde:[19]
Ulkomaalaiset
muokkaa
Krysanteemiritarikunnan suurristi (Japani, 1906)[20]
Kamehameha I:n kuninkaallinen ritarikunnan suurristi (Havaiji)
Vapahtajan ritarikunnan suurristi (Kreikka)
Etelän Ristin ritarikunnan suurristi (Brasilia)
Pyhän Tapanin ritarikunnan suurristi (Unkari, 1849)[21]
Leopoldin ritarikunnan suurristi (Belgia, 1845)[22]
Kunnialegioonan suurristi (Ranska, 1846)[23]
Pyhimmän ilmoituksen ylin ritarikunnan ritari (Italia, 1864)[15]
Pyhän Kaarlen ritarikunnan suurristi (Monaco, 1869)[24]
Ruhtinas Danilo I:n ritarikunnan suurristi (Montenegro)
Kolmen ritarikunnan nauha (Portugali)
Tornin ja miekan sotilaallinen ritarikunta ketjulla (Portugali)
Elefanttiritarikunnan ritari (Tanska)[15]
Alankomaiden leijonan ritarikunnan suurristi (Alankomaat)
Romanian tähden ritarikunnan suurristi (Romania)
Serafiimiritarikunnan ritari (Ruotsi)[15]
Kaarle III:n ritarikunnan suurristi (Espanja, 1866)[25]
Kultaisen taljan ritarikunnan ritari (Espanja, 1878)[26]
Pyhän Andreaksen ritarikunnan ritari (Venäjä)
Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunnan ritari (Venäjä)
Valkoisen kotkan ritarikunnan ritari (Venäjä)
Pyhän Annan ritarikunnan 1. luokka (Venäjä)
Chakri-dynastian ritarikunnan ritari (Thaimaa, 1897)
Miloš Suuren ritarikunnan ritari (Serbia)
Takovon ristin ritarikunnan suurristi (Serbia)
Sukkanauharitarikunnan ritari (Yhdistynyt kuningaskunta, 1906)[27]
_ribbon.svg){kind=small}
_ribbon.svg){kind=small}
_ribbon.svg){kind=small}
Lähde:[19]
Lähteet
muokkaa- ↑ Baden | Germany, Map, History, & Facts Encyclopædia Britannica. 2024. Viitattu 17.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Friedrich I, Grand Duke of Baden Unofficial Royalty. 17.10.2017. Viitattu 17.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Friedrich I von Baden: Staatliche Schlösser und Gärten Baden-Württemberg grabkapelle-karlsruhe.de. 2024. Viitattu 17.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Friedrich I. Wilhelm Ludwig von Baden Stadtlexikon Karlsruhe. 2024. Viitattu 17.6.2024. (saksaksi)
- ↑ Louise, Grand Duchess of Baden: 'A model sovereign princess' AuthorsDen.com. Viitattu 17.6.2024.
- ↑ The illustrated American, s. 39–40. Princeton University, 1890. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.6.2024). (englanniksi)
- ↑ Ludwig II, Grand Duke of Baden Unofficial Royalty. 15.10.2017. Viitattu 17.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Engehausen, Frank: Herrscher im liberalen Musterland. Damals, 2012, 44. vsk, nro 7, s. 64–69. (saksaksi)
- ↑ Friedrich I. - Deutsche Biographie Deutsche Biographie. 2024. Viitattu 17.6.2024. (saksaksi)
- ↑ Proclamation of the German Empire, 1871 Palace of Versailles. 23.8.2018. Viitattu 17.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Wilhelm of Prussia proclaimed the first German emperor – archive, 1871 The Guardian. 13.1.2021. Viitattu 17.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Großherzogliche Orden, s. 31, 38 & 73. Hof- und Staats-Handbuch ... Baden, 1850. (saksaksi)
- ↑ Großherzogliche Orden, s. 70. Hof- und Staats-Handbuch ... Baden, 1880. (saksaksi)
- ↑ Hof- und Staats-Handbuch für das Herzogthum Anhalt, 1894, s. 17. Dessau, Im Selbstverlage des Herausgebers, 1894. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.6.2024). (saksaksi)
- ↑ a b c d Almanach de Gotha, s. 13. Justus Perthes, 1907. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.6.2024). (ranskaksi)
- ↑ a b Königliche Orden und Ehrenzeichen, s. 38 & 78. Hof- und Staats-Handbuch des Königreich Hannover, 1865. (saksaksi)
- ↑ Prussia (Germany): Königlich preussische Ordensliste.. Preussische Ordens-liste, 0000 uu, s. v.. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Königliche Ritter-Orden, s. 4. Staatshandbuch für den Freistaat Sachsen, 1867. (saksaksi)
- ↑ a b Großherzogliches Haus (s. 26–27) Hof- und Staats-Handbuch des Großherzogtum Baden. 1902. Viitattu 17.6.2024. (saksaksi)
- ↑ 明治時代の勲章外交儀礼 (s. 150) 明治聖徳記念学会紀要. 2017. Viitattu 17.6.2024. (japaniksi)
- ↑ A Szent István Rend tagjai tornai.com. Arkistoitu 2010. (unkariksi)
- ↑ Veldekens, Ferd: Le livre d'or de l'ordre de Léopold et de la croix de fer. lelong, 1858. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.6.2024). (ranskaksi)
- ↑ Les Grand'Croix de la Légion d'honneur de 1805 à nos jours. Titulaires français et étrangers, s. 419. Archives & Culture, 2009. ISBN 978-2-35077-135-9. (ranskaksi)
- ↑ Ordres souverains (pdf) Journal de Monaco. 19.10.1869. Viitattu 17.6.2024. (ranskaksi)
- ↑ Real y distinguida orden de Carlos III (s. 153) Guía Oficial de España. 1887. Viitattu 17.6.2024. (espanjaksi)
- ↑ Caballeros de la insigne orden del toisón de oro (s. 146) Guía Oficial de España. 1887. Viitattu 17.6.2024. (espanjaksi)
- ↑ Page 7015 | Issue 27959, 19 October 1906 London Gazette. 19.10.1906. Viitattu 17.6.2024. (englanniksi)