Avaa päävalikko
Prinssi Kustaa, muotokuva noin vuodelta 1830.

Kustaa, Vaasan prinssi (9. marraskuuta 1799 Tukholma5. elokuuta 1877 Pillnitz, Saksi)[1] oli Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolfin poika ja kruununprinssi, joka asui pääosan elämästään maanpaossa.

Kustaan vanhemmat olivat kuningas Kustaa IV Aadolf ja kuningatar Fredrika Dorotea. Isänsä vallasta syrjäyttämisen jälkeen hänet vietiin pois Ruotsista 10-vuotiaana joulukuussa 1809. Kreivi Jacob Gustaf De la Gardien johtamat ”kustavilaiset” yrittivät huonolla menestyksellä saada hänet nimetyksi kruununperijäksi Kaarle XIII:n jälkeen. Prinssi Kustaa varttui äitinsä luona ja liittyi aikuisena Itävallan armeijaan, jossa hän sai 1836 sotamarsalkkaluutnantin arvon. Hän käytti aluksi titteliä Ruotsin prinssi, mutta luopui siitä kuningas Kaarle XIV Juhanan vaatimuksesta vuonna 1829, jolloin keisari Frans I antoi hänelle Ruotsin historiaan viittavan ”Vaasan prinssin” arvon. Kustaa kävi aikuisiällä Ruotsissa vain kerran, vuonna 1862 tuntemattomana. Hän kuoli Saksassa vuonna 1877 ja hänet haudattiin Tukholman Riddarholmenin kirkkoon vuonna 1884.[1] Hänen kuollessaan sammui mieslinjalta Holstein-Gottorpin hallitsijasuvun ruotsalainen haara.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b Nordisk familjebok (1909), s. 687–688 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 23.9.2017.
  2. Nordisk familjebok (1909), s. 1030 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 23.9.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa