Elisabet Itävaltalainen (1501–1526)
Elisabet Itävaltalainen (alk. Isabella, esp. Isabel de Austria y Trastámara); (18. heinäkuuta 1501 Bryssel, Flanderin kreivikunta – 19. tammikuuta 1526 Gent, Flanderi) oli Itävallan, Kastilian ja Aragonian prinsessa, josta tuli Kristian II:n puolisona Ruotsin, Tanskan ja Norjan kuningatar.
Elisabet Itävaltalainen | |
---|---|
![]() Elisabet Itävaltalainen, aikalaismuotokuva Pieter van Coninxloon työpaja ennen 1513 | |
Tanskan ja Norjan kuningatar | |
Virkakausi | 12. elokuuta 1515 – 20. tammikuuta 1523 |
Edeltäjä | Kristiina Saksilainen |
Seuraaja | Sofia Pommerilainen |
Ruotsin kuningatar | |
Virkakausi | 1. marraskuuta 1520 – 23. elokuuta 1521 |
Edeltäjä | Kristiina Saksilainen, Ingeborg Tott |
Seuraaja | Katariina Saksi-Lauenburg |
Syntynyt |
Isabel de Austria y Trastámara 18. heinäkuuta 1501 Bryssel, Flanderi |
Kuollut |
19. tammikuuta 1526 Gent, Flanderi |
Hautapaikka | Sint-Pietersabdij luostarikirkko Gent (siirretty 1883 Odensen tuomiokirkkoon) |
Puoliso | Kristian II |
Lapset | Hans, Maximilian, Filip Ferdinand, Dorothea, Kristina, nimeltä tuntematon poika |
Suku | Habsburg |
Isä | Filip Komea |
Äiti | Johanna Kastilialainen |
Uskonto | roomalaiskatolisuus |
Suku
muokkaaIsabella kuului Habsburg-sukuun. Hänen vanhempansa olivat Burgundin herttua Filip Komea ja Kastilian infanta Johanna Kastilialainen.[1] Perhe eli Flanderissa Brysselissä ja Leuvenissa, kunnes muutti Espanjaan vuonna 1506 vanhempien tultua Kastilian hallitsijoiksi.
Hänellä oli viisi sisarusta, joista vanhin sisar Eleonoora Itävaltalainen (1498–1558) oli Portugalin Emanuel I:n ja Ranskan Frans I:n puoliso; vanhempi veli Kaarle V oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari (1500–1558); nuorempi veli Ferdinand I oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari (1503–1564), nuorempi sisar Maria Itävaltalainen (1505–1558) oli Böömin ja Unkarin Ludvig II:n puoliso ja nuorin sisar Katariina Itävaltalainen (1507–1578) oli Portugalin Juhana III:n puoliso.[1]
Avioliitto ja lapset
muokkaaIsabella avioitui Kristian II:n kanssa ja hän saapui Kööpenhaminaan 14-vuotiaana vuonna 1515. Tanskalaiset alkoivat kutsua häntä Elisabetiksi. Elisabetille ja Kristianille syntyi kuusi lasta, joista kolme kuoli aivan pieninä.[2]
- Hans (21. helmikuuta 1518 – 2. elokuuta 1532) Tanskan, Norjan ja Ruotsin valtaistuimien perillinen, kuoli 14-vuotiaana
- kaksospojat Filip Ferdinand (4. heinäkuuta 1519 – 1519) ja Maximilian (4. heinäkuuta 1519 – 1520), kuolivat alle vuoden ikäisinä
- Dorothea (10. marraskuuta 1520 – 31. toukokuuta 1580), avioitui vuonna 1535 Reinin vaaliruhtinas Fredrik II von Pfalzin kanssa, liitto oli lapseton
- Christina (n. 1522 – n. 1590), avioitui vuonna 1533 Francesco II Sforzan kanssa, ei jälkeläisiä. Avioitui uudelleen vuonna 1541 François I:n Lorrainen herttuan kanssa ja heillä oli jälkeläisiä.
- Kuolleena syntynyt nimeltä tuntematon poika (tammikuu 1523)
Maanpako
muokkaaVuonna 1523 Kristian II menetti valtansa, ja kuningasperhe pakeni sukulaisten luokse Flanderiin. Heidän asuessaan Gentissä Elisabet sairastui keuhkokuumeeseen ja kuoli vain 25-vuotiaana.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Isabella of Austria (1501-26) c. 1515 Royal Collection. Viitattu 3.4.2018.
- ↑ Anita Hansen Engdahl: Elisabeth (1501 - 1526) Dansk Kvindebiografisk Leksikon. Viitattu 27.5.2019.
- ↑ Danmark har haft en dronning Isabella TV2. 2007. Arkistoitu 29.11.2021. Viitattu 3.4.2018.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Elisabet Itävaltalainen (1501–1526) Wikimedia Commonsissa