Avaa päävalikko

Venäjän keisarikuntaMuokkaa

Venäjän keisarikunnassa arvonimi salaneuvos (ven. тайный советник, tainyi sovetnik) oli käytössä 1722–1917 osana Pietari Suuren käyttöön ottamaa rankijärjestelmää, joka rinnasti hovin ja siviilihallinnon virkamiesten arvoasteikon sotilasarvoihin. Tällä asteikolla salaneuvos oli kolmanneksi ylin arvoaste, joka vastasi kenraaliluutnanttia ja merivoimien vara-amiraalia.[1][2]

Salaneuvosta ylempi arvonimi todellinen salaneuvos puolestaan vastasi kenraalia tai amiraalia. Toiseen arvoluokkaan kuulunut todellinen salaneuvos oikeutti puhutteluun "teidän korkeaylhäisyytenne", kun taas salaneuvosta puhuteltiin "teidän ylhäisyytenne". Todellisen salaneuvoksen yläpuolella oli rankijärjestelmässä arvonimi kansleri.[2]

Suomen suuriruhtinaskuntaMuokkaa

Salaneuvos oli virka- ja arvonimenä käytössä myös Suomessa Venäjän vallan alla. Vuonna 1897 annetussa Suomen viimeisessä Arvojärjestyksessä (29/1897) kaikki suuriruhtinaskunnan sotilas- ja siviilivirat oli jaettu neljääntoista luokkaan.[3] Salaneuvos kuului arvojärjestyksessä kolmanteen luokkaan ja todellinen salaneuvos toiseen luokkaan. Ensimmäinen luokka oli tyhjä.

Muutamia suomalaisia ja Suomessa vaikuttaneita todellisia salaneuvoksia ja salaneuvoksiaMuokkaa

Todellisia salaneuvoksia [4][5]
Salaneuvoksia [4][5]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa