Aleksanterinkatu (Helsinki)

Aleksanterinkatu (ruots. Alexandersgatan, lempinimeltään Aleksi) on katu Kluuvin ja Kruununhaan kaupunginosissa Helsingin keskustassa. Se halkoo kaupungin liikekeskustaa itä–länsisuunnassa alkaen Katajanokan kanavan rannalta Päävartion takaa Meritullintorilta ja päättyen Kolmen sepän aukiolla Mannerheimintiehen.

Aleksanterinkatu
Alexandersgatan
Aleksanterinkatu on joukkoliikennekatu, jolla liikennöivät vain raitiovaunut ja taksit.
Kaupunki	Helsinki
Tieluokka	katu
Alkupiste	Kolmen sepän aukio, Kluuvi
Päätepiste	Meritullintori, Kruununhaka
Katso myös	Aleksanterinkatu (Helsinki) Commonsissa
Infobox OK

Katu on ollut Suomen virallinen joulukatu vuodesta 1949 lähtien. Kadun yläpuolelle sijoitetut jouluvalaisinnauhat ovat nykyisin käytössä Unioninkadun ja Kolmen sepän aukion välisellä osalla Aleksanterinkatua vuosittain marraskuun loppupuolelta loppiaiseen saakka.

Historia

Aleksanterinkatu noin vuonna 1900.

Henkilöautoliikennettä vuonna 1971.

Se on Helsingin historiallinen pääkatu, jonka itäosa oli Ruotsin vallan aikana nimeltään Suurkatu (Storgatan) ja Kuninkaankatu (Kungsgatan), ja joka sai nykyisen nimensä vuonna 1833 keisari Aleksanteri I:n mukaan. Samoihin aikoihin katua jatkettiin täytetyn Kluuvin­lahden poikki länteen nykyiseen pituuteensa. Kluuvinlahden entiset rantaviivat on nykyisin merkitty kadun poikki kulkevilla messinkilaatoilla Tuula Närhisen taideteoksessa Kluuvinlahden fossiilit.

Raitioliikennettä Aleksanterinkadulla on kulkenut Helsingin raitioliikenteen alusta lähtien. Toinen Helsingin ensimmäisistä 1890 rakennetuista hevosvetoisista raitiolinjoista kulki Aleksanterinkatua pitkin. Katu oli aikoinaan varsin vilkasliikenteinen. Niinpä Helsingin ensimmäiset liikennevalotkin kytkettiin toimimaan Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmaan ennen Helsingin olympialaisia 5. lokakuuta 1951. 1980-luvulla Aleksanterinkadun länsiosa kuitenkin muutettiin joukkoliikennekaduksi, jolla sallitaan raitiovaunuliikenteen lisäksi vain huolto- ja taksiliikenne. Tässä vaiheessa jalkakäytäviä levennettiin tuntuvasti. Kun Mikonkatu myöhemmin muutettiin kävelykaduksi, nämä Helsingin ensimmäiset liikennevalot poistettiin.

Aleksanterinkadulla on vilkas raitiovaunuliikenne.

Kävelykatusuunnitelma

Aleksanterinkadun jouluvalaistus.

Arkkitehti Jorma Mänty esitteli suunnitelmansa Aleksanterinkadun muuttamisesta jalankulkukaduksi Helsinki-seuran järjestämässä tilaisuudessa vuonna 1967. Tämän jälkeen erityisesti Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö r.y. ajoi kadun muuttamista kävelykaduksi. Aleksanterinkadulla suoritettiin kävelykatukokeilu 12. kesäkuuta – 12. lokakuuta 1970 Mannerheimintien ja Unioninkadun välisellä osuudella. Kokeilua jatkettiin 13. lokakuuta 1970 – 8. tammikuuta 1971 Mannerheimintien ja Fabianinkadun välisellä osuudella. Tällöin katu oli suljettuna yleiseltä ajoneuvoliikenteeltä. Huolto- ja tavaraliikenne sekä raitiovaunuliikenne sen sijaan sallittiin kadulla.

Aleksanterinkadun kävely-ystävällisyyttä parannettiin Kolmen sepän aukion rakentamisella siirtämällä ajokaista Kolmen sepän patsaan ja Stockmannin väliin vuonna 1980. Aleksanterinkadusta ei koskaan tullut kävelykatua, mutta sen jalkakäytävät levennettiin vuosina 1982–1986.

Poikkikadut idästä länteen

• Mariankatu (vasemmalta raitiotiekiskot Katajanokalta; linjat 4 ja 5)
• Ritarikatu (oikealle)
• Helenankatu (vasemmalle)
• Katariinankatu (vasemmalta, yksisuuntainen); raitiovaunuliikennettä (2) / Snellmaninkatu (oikealle); raitiovaunuliikennettä (7).
• Sofiankatu (vasemmalle)
• Unioninkatu; raitiovaunuliikennettä vasemmalle, Kauppatorille (2) – tästä Aleksanterinkatu jatkuu joukkoliikennekatuna: raitiovaunut 2, 4, 5 ja 7, taksit
• Fabianinkatu
• Kluuvikatu (kävelykatu)
• Mikonkatu (kävelykatu, Aleksanterinkadun pohjoispuolella kävelykatu, jolla liikennöi kuitenkin myös raitiolinja 7 molempiin suuntiin ja linja 5 Katajanokan suuntaan päin ajettaessa)
• Keskuskatu (kävelykatu)

Aleksanterinkatu päättyy Kolmen sepän aukiolle, jonka keskellä on Kolmen sepän patsas (Felix Nylund, 1932). Aukion etelälaidassa on Stockmannin tavaratalo (Sigurd Frosterus, 1930), pohjoislaidassa Vanha ylioppilastalo (Hampus Dalström, 1870) sekä Tallbergin liiketalo (Elia Heikel, Stefan Michailow, 1899).

Aukiot ja huomattavat rakennukset idästä länteen

Kauppakeskus Kluuvi

Aleksanterinkadun varrella on runsaasti huomattavia historiallisia rakennuksia, aukioita ja muistomerkkejä.

Katu alkaa Pohjoisrannasta Päävartion (Carl Ludvig Engel, 1834) takaa. Sitä vastapäätä kadun pohjoispuolella on kantakaupungin toiseksi vanhin rakennus, Vanha tulli- ja pakkahuone (1765). Talo on vinossa muihin rakennuksiin nähden, koska se oli ainoa valmistunut osa Augustin Ehrensvärdin suunnittelemasta Helsingin puolustuslinjasta, jonka oli tarkoitus koostua kaupunkia kiertävästä muurista ja siihen sovitetuista rakennuksista.

Tulli- ja pakkahuoneen jälkeen Aleksanterinkadun pohjoispuolella, Mariankadun ja Ritarikadun välissä on Ritaripuistikko ja uusgoottilainen Ritarihuone (Georg Theodor von Chiewitz, 1862), jossa aatelissääty kokoontui säätyvaltiopäivien aikana. Sen jälkeen Ritarikadun ja Snellmaninkadun välissä on Valtioneuvoston linna (Carl Ludvig Engel, 1822), jossa toimivat pääministerin kanslia ja valtiovarainministeriö. Snellmaninkadulta Unioninkadulle Aleksanterinkatu kulkee pitkin Senaatintorin eteläreunaa, ja myös Valtioneuvoston linnan pääjulkisivu on torin puolella. Torin pohjoisreunassa on Helsingin tuomiokirkko (Carl Ludvig Engel, 1852), ja sen keskellä on keisari Aleksanteri II:n patsas (Walter Runeberg, 1894). Kadun eteläpuolella on vanhoja 1700-luvun kauppiastaloja, joita on modernisoitu eri tarkoituksiin: Helsingin kaupunginjohtajan virka-asuntona toimiva Brummerin talo, kaupungin vanhin rakennus Sederholmin talo (1757), jossa on kaupunginmuseon näyttelytiloja, Vanha raatihuone sekä Kiseleffin talo, jossa Stockmannin tavaratalo toimi 1930-luvulle asti.

Vilkas liikekatu

Aleksanterinkatu on Helsingin vilkkain liikekatu.

Aleksanterinkadun osuus Senaatintorilta Mannerheimintielle on Helsingin vilkkain liikekatu. Toria sivuavan Unioninkadun sekä Fabianinkadun välissä on kadun pohjoispuolella Helsingin yliopiston päärakennus (C. L. Engel 1832 – J. S. Sirén 1937), jonka pääjulkisivu on Senaatintorin puolella. Kadun eteläpuolella samalla kohdalla on entinen Suomen Yhdyspankin pääkonttori (1936), jossa nykyään toimii sen seuraaja, Nordea-pankki. Kluuvikadun kulmassa kadun pohjoispuolella on entinen Elannon tavaratalo, nykyinen kauppakeskus Kluuvi. Mikonkadun kulmassa on vastakkain kaksi huomattavaa liikerakennusta: pohjoiskulmassa tavaratalo Aleksi 13:n rakennus eli niin sanottu Lundqvistin liiketalo (Selim A. Lindqvist, 1900), joka edustaa englantilaistyylistä tiiliarkkitehtuuria, eteläkulmassa vakuutusyhtiö Pohjolan toimitalo (Gesellius-Lindgren-Saarinen, 1906), joka on kansallisromanttisen arkkitehtuurimme helmiin kuuluva, Hilda Flodinin kiviveistoksilla koristeltu graniittilinna. Myös Helsingin World Trade Center -rakennus on kyseisellä kadulla.

Kulttuurissa

Oscar Kleineh: Aleksanterinkatu ylioppilastalon aukiolta nähtynä, maalaus vuosisadanvaihteesta.

Aleksanterinkadulla on oma ruutu suomenkielisessä Monopoly-lautapelissä.

Aleksanterinkatu on tapahtumaympäristönä Helsingin Sanomien pitkäaikaisen pilapiirtäjän Kari Suomalaisen tunnetuimpiin kuuluvassa piirroksessa Joulukatu vuodelta 1954. Piirroksessa jouluisessa ihmisvilinässä pakettejaan kantavat ohikulkijat eivät kiinnitä huomiotaan joulun kuokkavieraaseen, porraskäytävässä seisovaan Jeesukseen.

Aleksanterinkadun ja lähistön julkiset taideteokset

Aleksanterinkadun ja Senaatintorin julkiset taideteokset lännestä itään

Robert Stigell, Ilmarinen 1888	Robert Stigell, Väinämöinen, 1888	Walter Runeberg, Kleobis ja Biton, 1878	Felix Nylund, Kolme seppää, 1932	Tuula Närhinen, Kluuvinlahden fossiilit, 2003	Hilda Flodin, Vuolukivinaamiot, 1901	Robert Stigell, Kehruu ja metsästys, 1900	Aimo Tukiainen, Kuluttajaperhe, 1950	Felix Nylund, Wuorion talon julkisivuveistokset, 1928	Walter Runeberg ja Johannes Takanen, Aleksanteri II, 1894
60.169°N, 24.9404°E	60.1689°N, 24.9407°E	60.1689°N, 24.9406°E	60.1687°N, 24.9409°E	60.1689°N, 24.9452°E	60.1688°N, 24.946°E	60.169°N, 24.946°E	60.1691°N, 24.9477°E	60.1685°N, 24.9509°E	60.1696°N, 24.9523°E

Rakennuksia

Päivitä lista manuaalisesti | SPARQL | malline

Tämä lista on luotu Wikidatassa olevaa dataa käyttämällä ja sitä päivittää määräajoin botti.
Listan sisälle tehdyt muokkaukset poistetaan seuraavassa päivityksessä!

• 

  Aleksanterinkatu 40 Talon on suunnitellut Antero Pernaja ja Nils-Henrik Sandell.
  muokkaa

• 

  Aleksanterinkatu 48 Talon on suunnitellut Kurt Simberg .
  muokkaa

• 

  Balderin talo vuonna 2021. Talon on suunnitellut Pehr Granstedt .
  muokkaa

• 

  Bockin talo vuonna 2013.
  muokkaa

• 

  Brummerin talo vuonna 2007. Talon on suunnitellut Jean Wik.
  muokkaa

• 

  Domus Litonii vuonna 2018. Talon on suunnitellut Gustaf Leander ja Valter Jung.
  muokkaa

• 

  Fazerin liiketalo vuonna 1931. Talon on suunnitellut Gösta Juslén .
  muokkaa

• 

  Helsingin kaupunginmuseo
  muokkaa

• 

  Hermeksen talo vuonna 2019. Talon on suunnitellut Grahn, Hedman & Wasastjerna .
  muokkaa

• 

  Kauppakeskus Kluuvi vuonna 1999.
  muokkaa

• 

  Kiseleffin talo vuonna 2007. Talon on suunnitellut Carl Ludvig Engel.
  muokkaa

• 

  Lundqvistin liiketalo Talon on suunnitellut Selim A. Lindqvist .
  muokkaa

• 

  Pohjolan talo vuonna 2020. Talon on suunnitellut Gesellius, Lindgren, Saarinen .
  muokkaa

• 

  Remanderin talo vuonna 2011. Talon on suunnitellut Frans Ludvig Calonius.
  muokkaa

• 

  Sederholmin talo vuonna 2005. Talon on suunnitellut Samuel Berner .
  muokkaa

• 

  Stockmann vuonna 2004. Talon on suunnitellut Sigurd Frosterus .
  muokkaa

• 

  Sunnin talo vuonna 2011.
  muokkaa

• 

  Tallbergin talo vuonna 2007. Talon on suunnitellut Elia Heikel ja S. Michailoff .
  muokkaa

• 

  Uusi tulli- ja pakkahuone vuonna 2011. Talon on suunnitellut Carl Albert Edelfelt.
  muokkaa

• 

  Valtioneuvostonlinna vuonna 2013. Talon on suunnitellut Carl Ludvig Engel .
  muokkaa

• 

  World Trade Center vuonna 2009. Talon on suunnitellut Pauli E. Blomstedt .
  muokkaa

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleksanterinkatu (Helsinki) Wikimedia Commonsissa

• Aleksin joulukadun avajaiset vuonna 1950 (lyhytelokuva, 1950) (Arkistoitu – Internet Archive)