Nordea

finanssipalvelukonserni

Nordea on Pohjoismaiden suurin finanssialan yritys. Nordealla on noin 10 miljoonaa kotitalousasiakasta ja noin 0,6 miljoonaa yritysasiakasta.[2] Taseensa perusteella (638,02 mrd. USD) Nordea luokiteltiin vuonna 2019 Suomen suurimmaksi ja maailman 50 suurimman pankin joukkoon.[3] Nordea-konsernin emoyhtiö on pörssilistattu Nordea Bank Oyj, jonka kotipaikka on Suomi.[4]

Nordea Bank Oyj
Nordea.svg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: NDA FI
OMXS: NDA SE
OMXC: NDA DK
Markkina-arvo Laskua 29,3 mrd. (31.12.2019)[1]
ISIN SE0000427361
Perustettu 1997
Toimitusjohtaja Frank Vang-Jensen
Puheenjohtaja Torbjörn Magnusson
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toiminta-alue Pohjoismaat
Toimiala rahoitusala
Tuotteet pankki- ja vakuutustuotteet
Liikevoitto Laskua 2 113 milj. € (2019)[1]
Nettotulos Laskua 1 542 milj. € (2019)[1]
Henkilöstö Nousua 29 000 (FTE, 2019)[1]
Kotisivu www.nordea.com

HistoriaMuokkaa

Nykyinen Nordea sai alkunsa ruotsalaisen Nordbankenin ja suomalaisen Merita Pankin yhdistyttyä vuonna 1998 nimellä MeritaNordbanken. Yhdistymissopimus allekirjoitettiin 13.10.1997.[5] MeritaNordbankeniin liitettiin vuonna 2000 tanskalainen Unibank ja norjalainen Christiania Bank og Kreditkasse. Heinäkuussa 2001 Nordea osti ruotsalaisen Postgirot Bankin.

Nordea-nimi julkistettiin lokakuussa 2000, ja se tuli käyttöön vuoden 2001 alusta lukien. Nimi tulee sanoista Nordic Ideas (’pohjoismaiset ideat’).[6] Nimen Nordea käyttöönottoon saakka entisten pankkien nimet olivat MeritaNordbankenin aputoiminimiä.[7]

Sampo-konserni nousi Nordean suurimmaksi omistajaksi vuoden 2009 aikana, jolloin sen osuus yhtiössä kasvoi noin 20 prosenttiin ja ohi Ruotsin valtion.[8] Kevään 2011 yhtiökokouksessa Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos valittiin yksimielisesti Nordean hallituksen johtoon.[9] Keväästä 2019 alkaen Nordean hallituksen puheenjohtajana toimii Torbjörn Magnusson.[10]

Casper von Koskull aloitti Christian Clausenin seuraajana Nordean toimitusjohtajana lokakuussa 2015. Von Koskull kertoi kesällä 2019 jäävänsä eläkkeelle seuraavan vuoden loppuun mennessä, mitä pidettiin vastauksena kiihtyneisiin spekulaatioihin von Koskullin asemasta. Taustalla olivat Nordean osakekurssin heikko kehitys sekä konsernin suuren it-uudistuksen tulosten odottaminen.[11] Nordea tiedotti jo 5. syyskuuta 2019 konsernin henkilöasiakkaista vastanneen johtajan Frank Vang-Jensenin valinnasta von Koskullin seuraajaksi ja tämän aloittamisesta välittömästi toimitusjohtajana.[12]

Keskittyminen PohjoismaihinMuokkaa

2010-luvulla Nordea on vähentänyt toimintojaan Pohjoismaiden ulkopuolella ja pyrkinyt keskittymään kotimarkkinoihinsa Pohjoismaissa. Osana tätä kehitystä Nordea lopetti pankkitoimintansa Venäjällä, Baltian maissa ja Puolassa. Samaan aikaan se on myös tehnyt yritysostoja kotimarkkinoillaan ostamalla muun muassa norjalaisen verkossa toimivan Gjensidige Bankin kesällä 2018.[13][14]

Puolasta Nordea vetäytyi vuonna 2013 myytyään pankki-, henkivakuutus-, ja rahoitustoimintonsa puolalaiselle PKO Bank Polskille. Kauppahinta oli noin 700 miljoonaa euroa. Puolassa Nordea oli toiminut 1990-luvun alusta lähtien ja sillä oli konttoreita maan suurimmissa kaupungeissa. Nordean mukaan Puolan kiristyneet säännökset liittyen hallintoon ja toimintaan olisivat vaikeuttaneet pankin yhtenäisen toimintamallin toteuttamista. Nordean konsernijohtaja Christian Clausen piti kauppaa järkevänä kaikkien osapuolten kannalta.[15]

Keväällä 2015 Nordea kertoi luopuvansa Venäjän kuluttajaliiketoiminnasta siihen liittyvien suurten riskien vuoksi. Nordea lopetti lainaamisen Venäjän yksityisasiakkaille ja myi pankkikonttorinsa maassa.[16]

Norjalainen DNB-pankkikonserni ja Nordea ilmoittivat elokuussa 2016 aikovansa yhdistää pankkitoimintonsa Baltian maissa. Yhdistyneen pankin nimeksi tuli Luminor ja se aloitti toimintansa lokakuun 2017 alussa. Nordean arvion mukaan Luminor on Baltian maiden kolmanneksi suurin toimija rahoituspalveluissa 16 % osuudella talletuksista ja 23 % osuudella luotonannosta. DNB ja Nordea saivat molemmat uuden yhtiön äänivallasta 50 prosenttia.[17] Syksyllä 2018 Nordea tiedotti myyvänsä osuutensa Luminorista pääomasijoittaja Blackstonelle.[13]

Panama-tietovuotoMuokkaa

Pääartikkeli: Panaman paperit

Vuoden 2016 Panama-tietovuodon mukaan Nordea oli Ruotsin Finanssivalvonnan (Svenska Finansinspektionen) varoituksista huolimatta ollut mukana veroparatiisitoiminnassa. Ruotsin Finanssivalvonnan mukaan Nordean tavassa valvoa rahanpesua on “vakavia puutteita”, mistä pankille on annettu kaksi varoitusta. Vuonna 2015 Nordea joutui maksamaan suurimman mahdollisen sakon, yli 5 miljoonaa euroa. Nordean Luxemburgin jaosto oli tietojen mukaan rahoittanut asiakkailleen lähes 400 offshore-yritystä Panamassa sekä Brittiläisillä Neitsytsaarilla vuosina 2004–2014. Vuonna 2012 Nordea oli pyytänyt lakiasiaintoimisto Mossack Fonsecaa muuttamaan asiakirjojen päiväyksiä niin, että kolmen tanskalaisen asiakkaan valtakirjat olisivat olleet voimassa jo vuodesta 2010.[18]

Muutkin ruotsalaiset pankit olivat tietovuodossa mainittuina, mutta Nordea mainittiin Panama-paperien asiakirjoissa 10 902 kertaa ja sitä seuraava pankki 764 kertaa.[19]

Seuraamuksena vuotaneista asiakirjoista Ruotsin Finanssivalvonta ilmoitti 4. huhtikuuta 2016 aloittaneensa tutkinnan Nordean toimista. Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson luonnehti Nordean toimia ”rikokseksi” ja ”täysin hyväksymättömäksi”.lähde? Nordean yksityispankkipalveluiden johtaja Thorben Sanders myönsi 2016, että ennen vuotta 2009 he eivät tutkineet asiakkaita estääkseen mahdollista veronkiertoa, mutta vuoden 2009 lopulla he olivat päättäneet, ettei Nordea tulisi enää mahdollistamaan veronkiertoa”.[18] Nordean toimitusjohtaja Casper von Koskull kertoi pankin sisäisen tutkinnan valmistumisen yhteydessä olevansa pettynyt Nordean toimintaperiaatteiden puutteisiin pitäen nykytilaa "sietämättömänä".[20] Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ilmoitti huhtikuussa 2016 tietovuotoon liittyen olevansa erittäin kriittinen Nordean toimintaan ja rooliin sanoen, että ”hekin ovat häpeälistalla”.[21]

Pääkonttorin siirto SuomeenMuokkaa

 
Nordean pääkonttori Helsingin Vallilassa.
 
Nordean entinen pääkonttorirakennus, PK-huset, Tukholmassa.

Nordean pääkonttori siirtyi Ruotsista Suomeen vuonna 2018. Siirtyminen toteutettiin rajat ylittävänä käänteisenä sulautumisena, jossa emoyhtiö Nordea Bank AB (publ) sulautuu perustettavaan suomalaiseen tytäryhtiöön. Siirrolla Nordea tavoitteli noin miljardin euron säästöjä. Siirto koski vain emoyhtiötä; toimintaansa Nordea jatkoi muissakin Pohjoismaissa.[22][23]

Pääkonttorin siirtoon johti Ruotsin aikomus vuonna 2017 korottaa pankkien maksamia vakausmaksuja. Jo ennen korotusta maksu oli kolminkertainen EU:n pankkiunioniin kuuluviin maihin verrattuna. Ruotsissa vakausmaksu on käytännössä vero, joilla rahoitetaan valtion menoja. EU:n pankkiunionissa maksulla on katto, ja maksut rahastoidaan pankkikriisien varalta. Korotuksen myötä Ruotsin maksusta olisi tullut Nordeaa koskeva pysyvä vero ilman ylärajaa.[24] Vakausmaksun vuoksi Nordea päätti siirtyä pois Ruotsista joko Kööpenhaminaan tai Helsinkiin. Valinnan Helsingin hyväksi ratkaisi se, että Suomi on EU:n pankkiunionin jäsen. Tanskalta tämä etu puuttui. Ongelma oli myös Tanskan tapa lähdeverottaa Nordean osinkoja, joka olisi kohdellut eri maissa asuvia osakkaita eri tavoin.[24][25]

Nordea sai siirrosta useita hyötyjä. Vakausmaksu on EU:n pankkiunionissa selvästi Ruotsia edullisempi. Myös pankin vakavaraisuusvaatimus pienenee Ruotsin 17,7 prosentista todennäköisesti selvästi matalammalle tasolle. Pienempi vakavaraisuusvaatimus vapauttaa pankin pääomia, mikä voi tarkoittaa suurempia osinkoja omistajille. Vapautuksen suuruus voi nousta viiteen miljardiin euroon.[24] Siirron yhteydessä pankkiasiakkaiden talletussuoja siirtyi Ruotsista Suomeen. Tästä seuraa Nordealle kustannuksia.[26]

Ruotsissa Nordean muutto aiheutti arvostelua. Sitä pidettiin muun muassa suurena mainehaittana Ruotsille. Arvostelun kohteena oli myös Ruotsin sosialistihallitus, erityisesti valtiovarainministeri Magdalena Andersson, jonka mielestä mielestä Nordean poismuutto olisi Ruotsille hyväksi, sillä suuri Nordea vaarantaa Ruotsin kansantalouden vakauden.[24]

LiiketoimintaMuokkaa

Nordea muutti vuoden 2017 alusta Suomen, Tanskan ja Norjan tytärpankkinsa ruotsalaisen emoyhtiönsä sivuliikkeiksi.[27][28] Kotipaikan siirtymisen myötä 1. lokakuuta 2018 konsernin aiempi ruotsalainen emoyhtiö purkautui ja sen vastuut siirtyivät perustetulle suomalaiselle Nordea Bank Oyj -emoyhtiölle. Siirtymisen myötä Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa konsernin pankkitoimintaa harjoittavat nykyään Nordea Bank Oyj:n sivuliikkeet.[29]

Nordea on jakautunut neljään liiketoiminta-alueeseen: Personal Banking, Business Banking, Large Corporates & Institutions ja Asset & Wealth Management.[30]

Suomessa Nordea on markkinaosuudella mitattuna OP-ryhmän jälkeen toiseksi suurin pankki tai pankkiryhmä. Sen osuus oli Suomen talletuksista 27,1 % ja lainoista 25,8 % vuonna 2018.[31] Vuonna 2017 Nordea oli liikevaihdolla mitattuna Suomen 22. suurin yritys[32].

Osake ja omistusMuokkaa

Nordean osake on noteerattu Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörsseissä.

Suurimmat osakkeenomistajat, tilanne 31. elokuuta 2019:[33]

  1. Sampo Oyj 19,9 %
  2. Nordea Fonden 3,9 %
  3. Vanguard-rahastot 2,4 %
  4. BlackRock 2,4 %
  5. Alecta 2,3 %
  6. Cevian Capital 2,3 %

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Annual Report 2019 (PDF) nordea.com. Nordea. Viitattu 27.8.2020. (englanniksi)
  2. Avainlukuja nordea.com. 2019. Nordea. Viitattu 26.8.2020.
  3. Francis Garrido, Saqib Chaudhry: The world’s 100 largest banks. 5.4.2019 S&P Global Marketing Intelligence. 5.4.2019. S&P Global. Viitattu 27.8.2020.
  4. Nordean kotipaikka on siirtynyt nordea.com. 1.10.2018. Nordea Bank Oyj. Viitattu 1.10.2018.
  5. Nordbanken, Merita to Merge, Creating Nordic Banking Giant wsj.com. 13.10.1997. The Wall Street Journal. Viitattu 27.11.2016. (englanniksi)
  6. Nordea vuosikertomus 2000 web.lib.hse.fi.
  7. Nordean historia 2020. Nordea.
  8. Williams, Sofia: Näin Sampo nousi Nordean herraksi Arvopaperi. 26.10.2009. Viitattu 6.10.2018.
  9. Wahlroos Nordean hallituksen puheenjohtajaksi yle.fi. 24.3.2011. Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2018.
  10. Members of the board nordea.com. 2020.
  11. Järvenpää, Antti: Casper von Koskull saa jättää Nordean kunniallisesti Arvopaperi. 1.7.2019. Viitattu 6.9.2019.
  12. Salokorpi, Jussi: Nordea löysi omistaan uuden konsernijohtajan – Frank Vang-Jensen aloittaa tehtävässä jo tänään yle.fi. 5.9.2019. Yle Uutiset. Viitattu 5.9.2019.
  13. a b Muhonen, Teemu: Nordea luopuu Baltian-toiminnoistaan hs.fi. 13.9.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.10.2018.
  14. Pellinen, Tapio: Nordea ostaa kokonaan verkossa toimivan norjalaisen Gjensidige Bankin ts.fi. 2.7.2018. Turun Sanomat. Viitattu 6.10.2018.
  15. Nordea myy pankkinsa Puolassa Taloussanomat. 12.6.2013.
  16. Sjöström, Mikael: =Nordea luopuu kuluttajaliiketoiminnasta Venäjällä Arvopaperi. 9.4.2015. Viitattu 6.10.2018.
  17. Nordean ja DNB:n yhdistyminen Baltiassa on valmis – uuden pankin nimeksi Luminor hs.fi. 2.10.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.10.2017.
  18. a b Nordea grundade hundratals skatteparadisbolag åt kunder svenska.yle.fi. 3.4.2016. Yle. Viitattu 14.3.2017. (ruotsiksi)
  19. Svensson, Frida: Detta behöver du veta om Panamaläckan svd.se. Viitattu 14.3.2017. (ruotsiksi)
  20. Teivainen, Aleksi: Nordea failed to implement operating principles, finds internal inquiry Helsinki Times. Viitattu 14.3.2017. (englanniksi)
  21. Löfven: Nordea på skämslistan Göteborgs-Posten. 4.4.2016. Viitattu 14.3.2017. (ruotsiksi)
  22. Nordea siirtää pääkonttorinsa Ruotsista Suomeen Arvopaperi. Viitattu 6.9.2017.
  23. Nordea Bank AB:n (publ) hallitus on päättänyt käynnistää emoyhtiön kotipaikan siirron Suomeen nordea.com. Nordea. Viitattu 6.9.2017.
  24. a b c d Lassila, Anni: Näin Wahlroos siirsi Nordean. Helsingin Sanomat, 8.10.2017.
  25. Lassila, Anni: Wahlroos: ”Päätös tehtiin viikonloppuna”. Helsingin Sanomat, 8.9.2017.
  26. Lassila, Anni: Nordean muutto voi lisätä verotuloja. Helsingin Sanomat, 8.9.2017.
  27. Gråsten, Hanna: Päätös: Suomen Nordeasta tulee sivuliike Iltalehti. Viitattu 18.3.2016.
  28. Nordean historia nordea.com. Nordea. Viitattu 6.9.2017.
  29. Tuominen, Jyri: Nyt se on virallista: Nordea muutti Helsinkiin Arvopaperi. 1.10.2018. Viitattu 6.10.2018.
  30. Organisaatio nordea.com. Nordea. Viitattu 26.8.2020.
  31. https://www.finanssiala.fi/materiaalit/FA-Julkaisu-26062019-Pankkivuosi%202018.pdf
  32. Talouselämä 21/2018
  33. Osakkeenomistajat nordea.com. 31.8.2019. Nordea Bank Oyj. Viitattu 6.10.2019. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nordea.