Pohjola Vakuutus

suomalainen vakuutusyhtiö, osa OP- yrityskonsernia

Pohjola Vakuutus Oy (vuoteen 2019 OP Vakuutus Oy[1]) on vuonna 1891 perustettu vakuutusyhtiö ja OP-ryhmän tytäryhtiö.

Pohjola-vakuutuksen ja Baltiassa toimivien Seesam-yhtiöiden muodostaman Pohjola-konsernin vahinkovakuutustoiminta on Suomen johtavia vahinkovakuuttajia. Vuonna 2007 tulos ennen veroja oli 181 miljoonaa euroa. Pohjola liittyi osaksi K-ryhmän K-Plussa -kanta-asiakasohjelmaa keväällä 2007.

Pohjolan vahinkovakuutustoiminnassa on kaikkiaan 295 konttoria, joista 279 toimii samoissa tiloissa Osuuspankkien kanssa myös asiamiesten hoitaessa vakuutusasioita. Vuoden 2007 lopussa vahinkovakuutustoiminnassa oli yhteensä 2 247 henkilöä, joista Suomessa 2 023 ja Baltian maissa 224.

Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtaja on Olli Lehtilä.

HistoriaaMuokkaa

 
Pohjola-vakuutuksen entinen, vuodesta 2015 yksityissairaalayhtiö Pohjola Sairaalan tuotemerkki[2]
 
Entisen Vakuutusyhtiö Eurooppalaisen logo

Suomalaiskansallinen Pohjola-vakuutus Oy perustettiin vuonna 1891 nimellä Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjola ja muutamaa vuotta myöhemmin sen sisaryhtiöksi Tapaturmavakuutus-Osakeyhtiö Kullervo. Pohjola-yhtiön osakkeita alettiin noteerata Helsingin pörssissä vuodesta 1912.

Pohjolan kaksi suurinta omistajaa, Suomi-yhtiö ja Salama fuusioituivat Suomi-Salamaksi vuonna 1970, jolloin myös matkavakuutusyhtiö Eurooppalaisesta tuli Pohjolan tytäryhtiö. 1970-luvun puolivälissä Pohjola ja Suomi-Salama muodostivat Pohjola-yhtiöt ja Kullervo fuusioitiin Pohjolaan.

Suomi-yhtiö oli Suomalaisen puolueen lähellä toimivien yhtiö, mikä ajautui nuorsuomalaisten, perustuslaillisten, haltuun. Tämän vuoksi Suomalaisen puolueen kannattajat perustivat itselleen Salama-yhtiön. [3]

Vuonna 1984 vakuutusyhtiö Sampo luopui omistuksestaan eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta ja siitä tuli Pohjolan tytäryhtiö. 1988 Pohjola sopi ristiinomistuksesta ruotsalaisen vakuutusyhtiö Skandian kanssa.

1997 Suomi-yhtiö myi henkivakuutusyhtiönsä Salaman Pohjolalle, jolloin muodostui Pohjola-Yhtymä. Vuonna 1999 Merita Pankki myi Kansallispankin myötä saamansa Pohjolan osakkeet Skandialle. Pohjola liittyi Skandian ja Storebrandin muodostamaan pohjoismaiseen vakuutusyhtiö Ifiin. Vielä samana vuonna Skandia myi Pohjolan osakkeensa edelleen Sampo-Leonialle (ent. ja nyk. Sampo), joka sai määräysvallan Pohjolan yhtiökokouksessa. Suomi-yhtiö puolestaan myi pääosan omista Pohjolan osakkeistaan Ilmariselle ja Osuuspankkiryhmälle, joista tuli toinen pääomistaja.

Sampo-Leonia myi Pohjolan osakkeensa Suomi-yhtiölle ja Ilmariselle vuonna 2000. Samalla Pohjola irrottautui If-yhteistyöstä. Vuonna 2001 henkivakuutusyhtiö Pohjolan myynti Suomi-yhtiölle saatettiin loppuun sekä Pohjolan, Ilmarisen, Suomi-yhtiön ja Osuuspankkiryhmän yhteistyö päättyi, Pohjola osti A-vakuutuksen ja Conventum fuusioitiin Pohjolaan. Pohjola aloitti yhteistyön Säästöpankkien kanssa 2002. Pohjola palasi henkivakuutusliiketoimintaan vuonna 2004 perustamalla Henkivakuutusosakeyhtiö Pohjolan ja ostamalla alkuvuodesta 2005 Suomi-yhtiöltä sen noin 1,2 miljardin euron henkivakuutuskannan. Samalla Pohjolan ristiinomistus Suomi-yhtiön ja Ilmarisen kanssa purettiin.

Pohjola-yhtymä oli yksi Suomen suurimmista vakuutusyhtiöistä. Konsernilla oli 1,6 miljoonaa asiakasta. Sen liikevaihto oli 1 191 miljoonaa euroa ja vakuutusmaksutulot 798 miljoonaa euroa vuonna 2004. Rahastoissa hallinnoitavat varat olivat noin 1,5 miljardia euroa. Osakkeenomistajia oli noin 19 000 ja työntekijöitä n. 2 650 henkilöä (2004).

Syksyllä 2005 OKO (nykyinen OP Yrityspankki) ilmoitti ostavansa enemmistön Pohjola-yhtymä Oyj:n osakkeista ja vakuutuskonsernista tuli pankin tytäryhtiö. Yhteensä yli 2 miljardin euron kauppa on ollut suurimpia Suomessa tapahtuneita yrityskauppoja. Pohjola-yhtymän osakkeiden noteeraus Helsingin Pörssissä päättyi vuonna 2006 ja Pohjola-yhtymä sulautui emoyhtiöönsä.

KritiikkiäMuokkaa

Tammikuussa 2021 uutisoitiin, että Pohjola Vakuutus on irtisanonut yksipuolisesti tuhansia epidemiavakuutuksia yritysasiakkailtaan, koska vakuutusyhtiö ei katsonut epidemiavakuutuksen olevan tarkoitettu kattamaan koronapandemian aiheuttamia menetyksiä[4]. Kymmenet ravintolat haastoivat Pohjola Vakuutuksen tämän vuoksi oikeuteen.

Heinäkuussa 2021 Helsingin Sanomat uutisoi Pohjola Vakuutuksen toistuvista lakirikkomuksista liikennevahinkojen käsittelyyn liittyen. Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies linjasi joulukuussa 2020, että ”lakisääteisten pakollisten liikennevakuutusasioiden korvauskäsittelyn organisointi ja päätöksen­teko­järjestelmä Pohjolassa on ollut erittäin laaja­mittaisesti epäonnistunut”. Käsittelyajat ovat pidentyneet lakisääteisestä kuukaudesta jopa puoleentoista vuoteen.[5]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa