Vallila

Helsingin 22. kaupunginosa

Vallila (ruots. Vallgård) on pohjoisimpia Helsingin kantakaupunkiin kuuluvia kaupunginosia. Vallilan pohjoispuolelle jää Kumpula, eteläpuolelle jää Alppiharju, itäpuolelle jää Hermanni ja länsipuolelle jää Pasila. Rajana Hermannia vastaan on Hämeentie, Alppiharjua vastaan Aleksis Kiven katu.

Vallila
Vallgård
Wooden Vallila houses5 2005-29-08.jpg
Kaupungin kartta, jossa Vallila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Vallila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 22
Pinta-ala 1,39[1] km² 
Väkiluku 10 375 ()[2]
Väestötiheys 7464 as./km²
Osa-alueet -
Postinumerot 00510, 00520, 00550
Lähialueet Sörnäinen, Alppiharju, Pasila, Hermanni, Toukola, Kumpula

Vallilan ja Kumpulan rajalla on leveä viheralue, jossa aivan Vallilan kerrostaloalueen vieressä on myös siirtolapuutarha. Vallilan kautta kulkevia vilkasliikenteisiä liikenneväyliä ovat myös Mäkelänkatu, Sturenkatu ja Teollisuuskatu. Vallilassa on asukkaita 10 375 (2019) ja työpaikkoja 20 300 (31.12.2015).[1]

Vallilan näkyvimpiin rakennuksiin kuuluu Paavalinkirkko, joka sijaitsee viheralueen reunassa lähellä Hämeentien ja Sturenkadun risteystä.

HistoriaMuokkaa

Vallila kuului alun perin Helsingin asemakaavoitetun alueen liepeille 1840-luvulla muodostettuihin vuokra-alueisiin. Ruotsinkielinen nimi Vallgård juontuu siitä, että alue oli aikoinaan Helsingin kaupunkilaisten karjalaitumena (ruots. vall 'nurmi'). Suomenkielinen nimi Vallila virallistettiin vuonna 1909 ja vahvistettiin kaupunginosan nimeksi vuonna 1959. Alueelle laadittiin jaotussuunnitelma vuonna 1908 ja lopullinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1940.[3]

Vallila on suurelta osin kerrostaloaluetta, mutta siellä on myös 1910-luvulla rakennettu pientaloalue, Puu-Vallila. Se oli pitkään purku-uhan alaisena, mutta se kunnostettiin 1980-luvulla.

Vallilan eteläosa vanhan Sörnäisten satamaradan molemmin puolin rakennettiin 1900-luvun alussa teollisuusalueeksi. Suurin siellä sijainnut teollisuuslaitos oli VR:n Pasilan konepaja, joka siis nimestään huolimatta sijaitsi Vallilan puolella. Satamarata siirrettiin 1960-luvulla kulkemaan Vallilan pohjoispuolitse, ja sen jälkeen vanhan satamaradan varsilla olleet teollisuusrakennukset on vähitellen purettu tai muutettu toimistorakennuksiksi. Entiselle VR:n konepajan alueelle rakennettiin 2010-luvulla uusi asuntoalue, Konepaja. Volvo-autoja maahantuoneen Oy Volvo-Auto Ab:n päätoimipaikka sijaitsi 1980-luvun lopulle saakka yhtiön rakennuttamassa, juuri ennen talvisotaa valmistuneessa kiinteistössä Sturenkadun varrella. Kyseinen rakennus on luokiteltu rakennushistoriallisesti arvokkaaksi ja on suojeltu.

MTV muuttaa vuonna 2022 Konepajan alueelle NCC:ltä vuokrattaviin tiloihin.[4]

Oppilaitokset ja palvelutMuokkaa

Oppilaitoksista Vallilassa sijaitsevat Taideyliopiston Kuvataideakatemia, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, Helsingin tekniikan alan oppilaitos (Vallilan ammattikoulu) ja Mäkelänrinteen lukio. Myös Helsingin yliopistolla on toimitiloja Vallilassa Teollisuuskadulla.

Julkisia palveluja Vallilassa ovat kirjasto, alakoulu ja Mäkelänrinteen uintikeskus.

Vanhan satamaradan varsilla toimistorakennuksissa toimii muun muassa SOK:n, OP-ryhmän ja Nordean pääkonttorit.

LiikenneyhteydetMuokkaa

Liikenneyhteydet Vallilaan ovat hyvät: kaupunginosan kautta kulkevat raitiovaunulinjat (1, 6, 6T, 7, 8 ja 9) ja noin 60 Helsingin sisäistä ja seudullista linja-autolinjaa. Lisäksi Sturenkadulta pääsee Lahdenväylän ja Tuusulanväylän kaukobusseihin ja Junatieltä Itäväylän kaukobusseihin. Uusi raitiovaunulinja Nihti–Pasila, numero 13, valmistuu Vallilanlaaksoon vuonna 2024.[5]

Vallilassa sijaitsee myös HKL:n raitiovaunuvarikko, josta HKL on kuitenkin suunnitellut luopuvansa vuoden 2025 paikkeilla. Varikon jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty.[6]

Puisto- ja viheralueetMuokkaa

Vallilassa sijaitsevat seuraavat puistoalueet:

Vallilanlaakso, Vallilan puisto, Hollolan puisto, Hattulan lehto, Paavalinpuisto, Nokianpuisto, Puijon puistikko, Hauhon puisto, Hartolanpuisto, Keuruun puisto, Roineenpuisto, Elimäen puistikko, Jämsänpuistikko, Pälkäneenpuisto, Dallapénpuisto ja Konepajanpuisto.

Vallilanlaaksossa sijaitsevat Vallilan siirtolapuutarha (perustettu 1932, 174 palstaa) ja Vallilanlaakson jalkapallokentät (2 kpl). Vallilanpuistossa on myös vuonna 1908 perustettu jalkapallokenttä, "Kuntsin kenttä".

ElokuvissaMuokkaa

Risto Jarvan menestyselokuva Mies, joka ei osannut sanoa ei kuvattiin lähes kokonaisuudessaan Puu-Vallilassa kesällä 1975.[7]

Vallilan peruspiiriMuokkaa

Vallilan peruspiiri kattaa Vallilan kaupunginosan lisäksi viereisen Hermannin. Peruspiirissä on asukkaita yhteensä 16 431 (1.1.2017).[1]

Vallilan väkiluvun ja työpaikkamäärien kehitys 1970-2015:Muokkaa

Vuosi Väkiluku[8] Työpaikat[8]
1970 12 657 14 910
1975 10 665 14 909
1980 9 071 12 723
1985 7 880 12 904
1990 7 378 15 883
1995 7 252 14 606
2000 7 503 15 571
2005 7 330 16 087
2010 7 773 18 468
2015 8 959 20 300
2020 ? ?

LähteetMuokkaa

  1. a b c Helsinki alueittain 2017 (Vallilan peruspiiri PDF:n sivuilla 88-91.) 2018. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 8.6.2019.
  2. http://www.aluesarjat.fi/. Arvo on haettu Wikidatasta.
  3. Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 145. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  4. Jättiyllätys! Maikkari muuttaa uuteen osoitteeseen – uusi koti Helsingin hipsterialueella Iltalehti. 13.8.2020. Viitattu 18.10.2020.
  5. Ratikka kulkee Nihdistä Pasilaan vuonna 2024 Helsingin Uutiset. 25.8.2020. Viitattu 26.8.2020.
  6. Raitiovaunut poistuvat Helsingin historiallisilta varikoilta – Töölön ja Vallilan arvokortteleihin saattaa nousta asuintaloja Rakennuslehti. 22.8.2018. Viitattu 2.11.2020.
  7. Mies, joka ei osannut sanoa ei Elonet. Viitattu 12.3.2012.
  8. a b www.aluesarjat.fi Viitattu 15.12.2015

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.