Junatie (Helsinki)

katu Helsingissä

Junatie (ruots. Tågvägen) on Teollisuuskadun ja Itäväylän välinen katuyhteys Helsingissä ja yksi Helsingin pääyhteyksiä. Se alkaa Teollisuuskadun ja Vääksyntien risteyksestä hieman ennen Hämeentien siltaa ja päättyy Kalasataman metroaseman luona Itäväylään.[1] Huomattava osa Junatiestä on siltaa, joka ylittää Sörnäisten rantatien. Katu kuuluu Hermanninmäen ja Kalasataman osa-alueille.

Junatie
Tågvägen
Kaupunki Helsinki
Tieluokka pääkatu[1]
Alkupiste Teollisuuskatu
Päätepiste Itäväylä
Kaistaluku kaksikaistainen
Muodostettu 1960-luvulla, aiemmin osa satamarataa
Katso myös Junatie (Helsinki) Commonsissa
Silta Sörnäisten rantatien yli itään. Vuoden 2018 tarkastuksessa silta todettiin huonokuntoiseksi.[2] Vasemmalla metrosilta, oikealla Suvilahden vanha kaasukello.
Hämeentien sillan alitus Junatien länsipäässä.

Helsingin metro kulkee pintaratana ja siltana Junatien pohjoispuolella. Kadun länsipäässä sijaitsee vuonna 1892 rakennettu punatiilinen varastorakennus Sörnäisten kruununmakasiini,[3] jonka kupeessa Junatie yhdistyy Lautatarhankatuun. Itäväylältä länteen ajettaessa Lautatarhankatu on ensimmäinen mahdollinen ulostulotie, ja sitä käytetään U-käännöksenä Kalasataman keskukseen.[2] Lännestä itään ajettaessa Junatiestä on ennen siltaosuutta ramppi Pääskylänkadulle ja edelleen Sörnäisten rantatielle.

Siltaosuuden länsipuolella on linja-autopysäkit, joita käyttävät runkolinjat 500 ja 510. Pysäkeille on portaikot Sörnäisten rantatieltä.

Väylämäisellä Junatiellä on olennainen osuus Helsingin poikittaisliikenteessä, ja se on osa kantakaupungin autoliikenteen pääverkkoa.[2] Vuorokaudessa sitä käyttää kokonaisuudessaan noin 33 000 ajoneuvoa ja siltaosuutta noin 24 000.[2] Joukkoliikenteessä sitä käyttävät runkolinja 500 ja runkolinja 510. Kadun ympärillä oleva liittymäalue on kantakaupungin merkittävimpiä solmupisteitä.[2] Ympäristö on liikenteellisesti ramppeineen ja tasoineen monimutkainen, eikä sen sanota muodostavan viihtyisää kaupunkitilaa.[4] Junatiellä on kaupunkialueita erottava vaikutus, ja sen on sanottu saavan etäisyydet vaikuttamaan todellista pidemmiltä.[5]

Historia muokkaa

Nimi Junatie viittaa Sörnäisten satamarataan, jonka alkuperäinen reitti kulki Pasilan ratapihalta Teollisuuskadun eteläreunaa ja nykyistä Junatien pengertä pitkin Sörnäisten satamaan. Kruununmakasiinin kohdalla rata oli tasainen, mutta sen jälkeen rata laskeutui alas rinnettä kohti satamaa, nykyiselle Sörnäisten rantatielle.[6] Rinteen jyrkkyyttä vähennettiin suurella ratapenkereellä.[2] Yhteys muutettiin ajotieksi sen jälkeen, kun satamarata siirrettiin uudelle reitille Vallilanlaaksoon vuonna 1965. Ratapenger korvattiin nykyisellä sillalla vuonna 1972.[2] Radan vaikutus katualueen yleisilmeessä on edelleen selkeä: historiasta kertovat muun muassa Hämeentien ylikulkusilta, rinnakkaiset kadut ja ratapenkereen korvannut silta.[2]

Alun perin Junatien länsiosa kulki jonkin matkaa Teollisuuskadun vieressä vain kapean vihervyöhykkeen siitä erottamana ja kaareutui etelään päättyen Aleksis Kiven kadulle Harjukadun risteyksessä.[7] Myöhemmin liikennejärjestelyjä muutettiin siten, että Junatie muodostui Teollisuuskadun suoranaiseksi jatkeeksi, ja samalla alkuperäisen Teollisuuskadun itäisin, Hämeentielle johtanut ramppimainen osuus muutettiin Teollisuuskuja-nimiseksi kevyen liikenteen väyläksi.

Hankkeet muokkaa

 
Metrorata ja Junatien silta nähtynä idästä. Vasemmalla ylöspäin viettävä Pääskylänkatu ja oikealla Lautatarhankatu.

Junatie on väylämäinen ympäristö, joka halutaan muuttaa keskustamaiseksi tilaksi.[8] Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksiä halutaan parantaa katuverkon välityskykyä heikentämättä.[9] Yhteys on osa Pasilan ja Kalasataman välistä vilkasta Teollisuuskadun akselia, johon on tarkoitus keskittää liike-elämää ja kaupunkikulttuuria.[9] Akseli on vuoden 2016 yleiskaavassa merkitty keskustatoimintojen alueeksi, johon on esitetty myös täydennysrakentamispotentiaalia.[9][10] Junatiellä voisi kulkea Teollisuuskadulle jatkuva pikaraitiotie[10] ja pyöräliikenteen Itäbaana.

Suunnittelukilpailu muokkaa

Junatietä varten järjestettiin suunnittelukilpailu vuonna 2019.[8][9] Työryhmiin kaivattiin niin liikennesuunnittelijaa, arkkitehtia kuin maisema-arkkitehtiakin.[11] Kilpailun voittaneessa ”Crossroads”-ehdotuksessa Junatien silta puretaan, ja Itäväylä ja Sörnäisten rantatie yhdistetään toisiinsa uudella sillalla. Muu liikenne hoidetaan maantasossa, ja esimerkiksi Suvilahden reunaan jää tilaa täysin uusille kortteleille.[12] Ehdotuksessa Junatie laajennetaan 2+2 -kaistaiseksi. Pikaraitiotie on linjattu nurmiratana Teollisuuskadulta Junatietä pitkin Lautatarhankadulle ja Työpajankadulle, yhdistyen lopulta Kalasatama–Pasila-raitiotiehen Hermannin rantatiellä. Kruununmakasiinista tulee osaa baanaväylää.[5] Ehdotusta on kutsuttu rohkeaksi, sen luomaa aluetta viihtyisäksi ja pyöräreittejä selkeiksi.[5] Ehdotus perustuu tilanteeseen, jossa Hermanninmäen alittava Sörnäistentunneli on rakennettu. Tunnelista tehtiin toteutuspäätös marraskuussa 2021.[13]

Lähteet muokkaa

  1. a b Pääkadut Helsingin karttapalvelu. Viitattu 18.4.2022.
  2. a b c d e f g h Junatie – väyläympäristöstä kaupunkitilaksi | Ilmoittautumiskutsukilpailu (pdf) 2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 18.4.2022.
  3. Hämeentie 39 a, kuvattu Junatieltä 1969. Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 6.7.2021.
  4. Voisiko Junatien ympäristö olla laadukasta kaupunkitilaa? - Suunnittelukilpailussa viisi erilaista ideaa Uutta Helsinkiä. 28.9.2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.7.2021.
  5. a b c Junatie – väyläympäristöstä kaupunkitilaksi | Arvostelupöytäkirja (pdf) Suomen Arkkitehtiliitto. 17.10.2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.7.2021.
  6. Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä / Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä Hesperian puistossa oli kapearaiteinen 1950-luvulle asti (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 6.7.2021.
  7. Helsingin opaskartta 1975 (Tämä kartta saadaan näkyviin, kun karttapalvelun pääsivulla painetaan vasemmassa laidassa olevaa kuvaketta, jossa on paperiarkkeja päällekkäin ja sen jälkeen valikosta Historialliset aineistot => Opaskartta 1975) Helsingin kaupunki. Viitattu 14.3.2022.
  8. a b Junatie – väyläympäristöstä kaupunkitilaksi 6.12.2019. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 9.7.2021. Viitattu 6.7.2021.
  9. a b c d Junatie, väyläympäristöstä kaupunkitilaksi – kommentoi suunnittelukilpailun ehdotuksia kerrokantasi.hel.fi. 2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.7.2021.
  10. a b Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma (pdf) dev.hel.fi. 2018. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 6.7.2021.
  11. Junatien kutsukilpailu on ratkennut 21.11.2019. Suomen Arkkitehtiliitto. Viitattu 6.7.2021.
  12. Junatien suunnittelukilpailun voittajaehdotus yhdistäisi Suvilahden ja Teurastamon 21.11.2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.7.2021.
  13. Valtanen, Tero: elsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt lähes 180 miljoonaa maksavan Sörnäistentunnelin rakentamisen Yle Uutiset. 24.11.2021. Viitattu 24.10.2021.

Aiheesta muualla muokkaa