Kalasatama

osa-alue Sörnäisten kaupunginosassa Helsingissä
Tämä artikkeli kertoo Helsingin Sörnäisten kaupunginosan osa-alueesta. Satamatyypistä katso artikkeli Kalastussatama.

Kalasatama (ruots. Fiskehamnen[4]) on Sörnäisten kaupunginosan osa-alue Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Se käsittää suuren osan entistä Sörnäisten sataman aluetta, jolle on alettu rakentaa uutta laajaa asunto- ja toimistoaluetta. Osa-alueella on neljä tunnistettavaa aluetta: Itäväylän eteläpuolinen Sörnäistenniemi ja pohjoispuolinen Verkkosaari, länsireunassa oleva Suvilahti sekä näiden keskellä oleva Redin alue eli Kalasataman keskus.[5] Myös Sörnäisiin kuuluvista Hanasaaresta ja Sompasaaresta puhutaan usein Kalasatamana, mutta ne muodostavat omat osa-alueensa.[6]

Kalasatama
Fiskehamnen
Kalasatama 2020-03-06.jpg
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 102
Pinta-ala 0,70 km² [1]
Väkiluku 4 632[2] (31.12.2020)
Väestötiheys 6 617 as./km²
Työpaikkoja 5 697 kpl [1]  (31.12.2017)
Osa-alueet on itse Sörnäisten kaupunginosan osa-alue
Postinumero(t) 00540 (Sörnäistenniemi, Suvilahti)
00580 (Verkkosaari)[3]
Lähialueet Vilhonvuori, Hanasaari, Sompasaari, Kyläsaari, Hermanninmäki, Hermanninranta, Kulosaari

Kalasatamasta on tulossa varsin tiiviisti rakennettu alue – asukkaita sinne tulee vuoteen 2040 mennessä noin 25 000[7], suunnilleen yhtä paljon kuin Kalliossa. Lisäksi alueelle kaavaillaan työpaikkoja noin 10 000 ihmiselle.[8] Kalasataman keskuksen alueelle metroaseman ympärille rakentuu 23–35-kerroksisten tornitalojen keskittymä, joista Majakka valmistui vuonna 2019 ja Loisto valmistuu marraskuussa 2021. Tornitalojen keskiössä on vuonna 2018 avattu kauppakeskus Redi.

Liikenteellisesti Kalasatama on keskeisellä paikalla, ja Suvilahden kaasukellojen pohjoispuolella sijaitseva pääkatujen ja Seututie 170:n muodostama liittymäalue on kantakaupungin merkittävimpiä solmupisteitä. Alueelle valmistui Kalasataman metroasema vuonna 2007.[9] Syyskuussa 2018 aseman itäinen sisäänkäynti yhdistettiin vastavalmistuneeseen Rediin, mikä mahdollisti suoran pääsyn metroasemalta kauppakeskukseen ja sen päällä oleviin tornitaloihin. Metroaseman luona kulkee liikennöi useita linja-autoyhteyksiä, kuten runkolinjat 500 ja 510. Alueelle valmistellaan myös uutta raitiotieyhteyttä Pasilaan.

HistoriaMuokkaa

 
Autoja, kontteja ja satamaradan vaunuja Verkkosaaressa vuonna 1983.

Kalasatama kuuluu maantieteellisesti Sörnäisten kaupunginosaan. Ranta-alue eli Sörnäistenniemi oli pitkään metsäinen ja lähes asumaton,[10] ja sen maamerkkinä oli korkea Englantilaiskallio. Sörnäinen alkoi teollistua, kun kaupunki vuonna 1825 määräsi sijoittamaan tehtaat ja työpajat tulipalovaaran vuoksi kaupungin ulkolaidoille.[11] Alueelle rakennettiin Sörnäisten satama ja satamarata 1860-luvulla. Suomen ensimmäinen öljysatama syntyi alueelle vuonna 1889,[11] ja konttiliikenne käynnistyi vuonna 1963. Satama jäi pois käytöstä 24. marraskuuta 2008, jolloin sen toiminnot siirrettiin Vuosaaren satamaan. Uusi Kalasatama on kehittynyt pääosin tälle satama- ja logistiikkatoimintojen alueelle.[11]

 
Satama-alue vuonna 1993.

Vuonna 1919 valmistui ensimmäinen pysyvä silta Sörnäisistä Kulo­saareen, jonne kulki raitio­vaunu­linja Kauppa­torilta Sörnäisten kautta vuoteen 1951 saakka. Metrolinja itään valmistui vuonna 1982, mutta Kalasataman asema vasta vuonna 2007. Nykyinen Kulosaaren silta Itäväylällä jää länsipäästään Kalasataman keskuksen sisään.

NykyaikaMuokkaa

 
Kalasataman metroasema rakenteilla keväällä 2006.

Kalasataman suunnittelu asuinalueeksi käynnistyi vuonna 1997, ja vuonna 2000 alueesta laadittiin joukkoliikenneselvitys.[12] Vielä 2000-luvun alussa alueesta käytettiin nimityksiä Itäranta ja Sörnäistenranta–Hermanninranta.[13] Kalasataman vakiintumista viralliseksi nimeksi edisti Kalasataman metroaseman avaaminen.[13] Erilliseksi osa-alueeksi Kalasatama vahvistettiin virallisesti vuonna 2012.[14] Samana vuonna ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle.[15] Vuoden 2020 lopussa Kalasatamassa asui noin 7 000 asukasta.[16]

Kalasatamassa ovat konsertoineet muun muassa Green Day, Foo Fighters ja Metallica. Kalasatamassa on myös järjestetty Sonisphere-festivaali vuosina 2011 ja 2012. Weekend Festival järjestettiin samalla paikalla vuodesta 2013 vuoteen 2015.

NimistöMuokkaa

Kalasatamaan on luotu paljon satamahistoriaan viittaavaa nimistöä. Pohjana on käytetty Sörnäisten satamasta säännöllisesti liikennöineiden Suomen Höyrylaiva Oy:n lastilauttojen nimiä.[13] Katunimistössä esiintyvät Antares, Arcturus, Ariel, Capella, Juno, Leo ja Polaris viittaavat kaikki vanhoihin aluksiin.[13] Korttelinimistö pohjautuu slangiasuisiin sataman ammattinimikkeisiin: Dirika (johtaja), Fiskari (kalastaja), Gosari (talonmies), Kippari (kapteeni), Duunari (työmies), Junkki (laivapoika), Prikkari (satamakirjuri), Stuuvari (ahtaaja), Stevari (vartija), Trokari (salakauppias) ja Täkkäri (kansimies).[13]

AlueetMuokkaa

Kalasataman keskus ja tornitalotMuokkaa

 
Redi ja Kalasataman keskuksen tornitalot kesällä 2021. Vasemmalta oikealle Lumo One, Majakka ja Loisto.

Kalasataman keskuksen muodostavat kauppakeskus Redi, hotellitorni, toimistotorni ja kuusi asuintornia. Kaksi kertaa Kampin keskuksen kokoinen Kalasataman keskus on kerrosalaltaan yli 170 000 neliömetriä. Sen toteuttaa SRV Yhtiöt Oyj. Keskuksen läpi kulkevat Itäväylä ja metrolinja. Ne on katettu Bryga-nimisellä viher- ja oleskelukannella, jolla sijaitsevat ostoskeskuksen ja asuinrakennusten piha-alueet.[17]

Rakentaminen alkoi huhtikuussa 2015, ja kauppakeskus Redi avautui syyskuussa 2018. Torneista ensimmäinen, Majakka, valmistui joulukuussa 2019. Loiston on tarkoitus valmistua vuoden 2021 lopulla ja loput tornitalot valmistuvat vaiheittain vuoteen 2023 mennessä.lähde? Torneissa on 23–35 kerrosta.

SörnäistenniemiMuokkaa

 
Sompasaarenkanava erottaa Kalasataman ja Sompasaaren toisistaan.

Sörnäistenniemi on noin 2 900 asukkaan[15] alue Itäväylän ja Sompasaaren välissä. Alueelle on valmistunut koulu, kaksi päiväkotia ja yksi tilapäinen päiväkoti, pari pientä päivittäistavaraliikettä, muutama ravintola ja muun muassa kaksi lähikauppaa. Hotellitontti, jolla sijaitsee tilapäinen päiväkoti, rakennetaan myöhemmin.

Sörnäistenniemen ja Suvilahden väliin valmistui 7. syyskuuta 2017 Kalasatamanpuisto,[18] joka avautuu metrokorttelista merenrantaan. Kalasatamanpuistossa on nurmialuetta, pieni pelikenttä sekä leikki- ja grillauspaikka.[16] Kyläsaaren ja Hermanninrannan Hermannin rantapuisto tulee täydentämään rantapromenadia. Rantaa pitkin kulkee kevyen liikenteen väylä Vantaan­joen suulta Arabian­rannan ja Kalasataman kautta Merihakaan. Vuonna 2016 valmistui kevyen liikenteen Isoisänsilta, joka johtaa Mustikkamaan ulkoilualueelle.

SuvilahtiMuokkaa

 
Suvilahden vanhoja kaasukelloja on 2010-luvulla kunnostettu mittavilla peruskorjauksilla.

Suvilahti on historiallinen kaasutehdasalue, jonka rakennukset säilytetään ja joita kunnostetaan pääasiassa kulttuuritoimintaan. Alueella on vuosittain järjestetty lukuisia tapahtumia ja konsertteja, ja alueen roolia tapahtuma-alueena on tarkoitus kehittää entisestään.[15] Alueelle suunnitellaan myös toimisto-, hotelli-, ravintola- ja liiketiloja sisältävää uutta korttelia.[19]

Suvilahden viereisen Hanasaaren voimalaitoksen toiminta päättyy keväällä 2024, minkä jälkeen Hanasaareen alkaa rakentua asuntoja.

VerkkosaariMuokkaa

 
Näkymä Verkkosaaresta kohti Kalasataman keskusta.

Verkkosaari sijaitsee Kalasataman keskuksen pohjoispuolella. Aluetta on rakennettu asuinalueeksi jo vuodesta 2015 alkaen, ja arvioitu valmistusmisaika kokonaisuudelle on vuosi 2028.[5]

Aluerakentamisen aluejakoMuokkaa

Kalasatama osa-alueena kuuluu Sörnäisten kaupunginosaan, mutta aluerakentamishankkeeseen luetaan mukaan koko entisen satama-alueen eteläosan ja Arabian­rannan välinen ranta-alue.[5] Alue pohjautuu vuonna 2008 laaditun Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavan suunnittelualueeseen.[20] Yleissuunnitelmassa mukaan on luettu myös koko Mustikkamaa-Korkeasaaren alue ja osa Hermanninmäestä.[21]

Aluerakentamishanke on jaettu pienempiin osa-alueisiin, joiden rakentamisaika etenee Kalasataman metroasemalta alue kerrallaan pohjoiseen ja etelään, lukuun ottamatta pohjoisinta kampusaluetta, joka rakennettiin Arabianrannan rakentamisen yhteydessä. Suunnitelman mukaisesti koko ranta-alueen täydennysrakentaminen on valmiina vuoteen 2036 mennessä.[5]

Kalasataman alueet Arvioidut rakennusvuodet[5]
Sörnäistenniemi 2010–2019
Kalasataman keskus 2011–2024
Verkkosaaren eteläosa 2015–2025
Verkkosaaren pohjoisosa 2019–2028
Suvilahden tapahtuma-alue 2022–2026
Lähialueet Arvioidut rakennusvuodet[5]
Kampusalue (Hermanni) 2015–2023[22]
Sompasaari (Sörnäinen) 2015–2026
Nihti (Sörnäinen) 2021–2030
Hermanninranta (Sörnäinen ja Hermanni) 2024–2031
Kyläsaari (Hermanni) 2029–2036

Asunnot ja palvelutMuokkaa

 
Kalasatama terveysaseman tilat otettiin käyttöön helmikuussa 2018.[15]

Kalasatamaan rakentuu pääasiassa kantakaupunkimaisia umpikortteleita, joihin sijoittuu kivi­jalka­liikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Asumisvaihtoehtoja on kerrostaloista kaupunkipientaloihin, tornitaloihin ja terassitaloihin. Verkkosaaren rantaveteen rakennetaan ponttonien päälle kelluvia taloja. Kalasatamaan rakennetaan omistusasuntoja sekä vapaarahoitteisia ja valtion tukemia vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja hintasäädeltyjä Hitas-asuntoja.[16] Asuntoja valmistuu myös opiskelijoille ja vanhuksille. Alueelle sijoittuu vahva palvelukeskittymä, jolle on varattu tiloja 45 000 neliötä sekä uusia puistoja ja kilometreittäin rantapromenadia.

Kalasataman keskuksen pohjoispuolella Verkkosaaressa[15] sijaitsee Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus, joka on vuokrattu kaupungille vuoteen 2035 saakka. Terveysasema palvelee koko Sörnäisiä sekä Arabianrantaa, Hermannia ja Vallilaa. Keväällä 2019 valmistui Keskon uusi pääkonttori K-Kampus,[15] joka sijoittuu Hermannin rantatien, Kalasatamankadun ja Työpajankadun väliseen kortteliin.

 
K-Kampus on Keskon pääkonttori. Taustalla rakentuva tornitalo Lumo One.

KulttuurilaitoksetMuokkaa

Kalasataman alueella toimii oppilaitoksia, museoita ja Suvilahden kulttuurikeskus. Siellä on 1980-luvulta lähtien pidetty myös teatteriesityksiä, musiikkitapahtumia ja tanssiaisia sekä sittemmin esimerkiksi Flow-festivaali. Vuonna 2007 Helsingin kaupunki päätti, että Suvilahdesta rakennetaan kulttuuri- ja taideteollisuusalue, itäinen vastine Kaapelille. Alueella on työ-, ateljee- ja esitystiloja taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja muille kulttuuritoimijoille kuten sirkuskeskus Cirko ja Viro-keskus Eesti Maja.

Tukkutorin alueella Kalasataman Taiteilijatalossa Vanha talvitie 9 toimii Kansallisen Audiovisuaalisen Arkiston (KAVA) Elävän Kuvan Museo eli elokuvamuseo. Itse arkisto on Sörnäisten rantatiellä. Taiteilijatalossa on Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön työhuoneita taiteilijoille.

Tukkutorille luodaan kaupungin ja Sitran yhteistyönä Hyvän Ruuan Keskus osana kaupungin ruokakulttuuristrategiaa. Se yhdistää elintarviketukkutoiminnan, ravintolatoiminnan ja ruokakulttuurin edistämisen ja koulutuksen.[23]

YmpäristöMuokkaa

Fiksu Kalasatama -hankeMuokkaa

Fiksu Kalasatama -hankkeessa kokeillaan uudenlaisia älykkään kaupungin toimintoja, ja alueella pyritään vähäpäästöisyyteen ja resurssiviisauteen.[24] Hankkeissa painotetaan osallistavaa yhteissuunnittelua, ja alueelle pyritään luomaan myös yhteiskäyttötiloja. Älykkään kaupungin kokonaisuuteen kuuluu esimerkiksi ruokahävikin vähentäminen.[25]

Kalasataman uutuuksia ovat myös älykäs sähköverkko ja jätteiden putkikuljetusjärjestelmä.[26][27][28] Uuteen älykkääseen sähköverkkoon sisältyvät muun muassa paikallinen uusiutuva sähköntuotanto, kuten tuuli- ja aurinkovoima, sähköautoilua tukeva infrastruktuuri, sähkön varastointi sekä kotien ja liikerakennusten energiatehokas kiinteistöautomaatio. Jäteputki tulee kiertämään katuverkostossa ja kuljettamaan jätteet runkoputken kautta keräysasemalle.

TaideMuokkaa

Kalasatamaan on sijoitettu sekä rakentamisaikaista että pysyvää ympäristötaidetta. Taideteokset rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla (10 euroa/m2).[29]

LiikenneMuokkaa

Kalasatama sijaitsee liikenteellisesti hyvin keskeisellä paikalla: alueella yhdistyvät Itäväylä, Sörnäisten rantatie, Hermannin rantatie sekä Junatien ja Teollisuuskadun muodostava poikittaisyhteys Pasilaan. Kalasataman liittymäalue on kantakaupungin merkittävimpiä solmupisteitä.[30] Liittymä on ramppeineen ja tasoineen monimutkainen, eikä sen sanota muodostavan viihtyisää kaupunkitilaa.[31] Teollisuuskatu–Junatie-akselin kehitystyössä vanha Junatien silta puretaan ja liikennettä siirretään tulevaisuudessa liittymistä maantasoon, jolloin alueesta tulee kaupunkimaisempi ja helpommin navigoitava.[30]

Kalasataman keskus on merkittävä joukkoliikenteen vaihtopaikka. Aluetta palvelevat Kalasataman metroasema, runkolinjat 500 ja 510, linjat 16, 55, 56 ja 59. Hermannin rantatietä pitkin Kalasatamaan ohjataan seutulinja 738 Keravalta[32] ja jatkossa yhä enemmän linjoja Itä-Vantaalta.[33]

Kalasatamaan rakentuu noin 7 000 autopaikkaa.[34] Redistä pysäköintilaitoksessa on noin 2 000 paikkaa, ja liityntäpysäköintipaikkoja on 300.[32]

HankkeetMuokkaa

Suunnitteilla on puolitoista kilometriä pitkä Sörnäistentunneli, joka yhdistäisi Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien alittamalla Hermanninmäen.[35] Tunneli vähentäisi autoliikennettä Kalasataman keskuksessa ja helpottaisi kevyttä liikennettä.

Pohjois–eteläsuuntainen Kalasatama–Pasila-raitiotie on linjattu kulkemaan Kalasataman läpi.[36] Raitiotie yhdistää Kalasataman metroaseman Pasilan rautatieasemaan noin kymmenen minuutin matka-ajalla. Kalasataman eteläpuolella Nihdissä raitiotien on tarkoitus muodostaa joukkoliikenteen solmukohta Kruunusillat-yhteyden kanssa.

LähteetMuokkaa

  1. a b Helsinki alueittain 2019, s. 84. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot, 2020. ISBN 2323-4539. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.8.2021).
  2. Taulukko: Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alkaen 31.12.2015. Lopullinen tieto 31.12.2020 (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Ennakkoväkiluku) aluesarjat.fi. Viitattu 30.8.2021.
  3. Helsingin karttapalvelu (Postinumerojako) kartta.hel.fi. Viitattu 19.8.2021.
  4. Kalasatama.fi kalasatama.fi. Viitattu 29.12.2010.
  5. a b c d e f Karttoja ja aikatauluja 1.6.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.6.2021.
  6. Helsingin karttapalvelu (Osa-aluejako) kartta.hel.fi. Viitattu 10.4.2021.
  7. Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma (pdf) dev.hel.fi. 2018. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 10.4.2021.
  8. Kalasatama – Uutta Helsinkiä uuttahelsinkia.fi. Helsingin kaupunginkanslia. Viitattu 3.7.2019.
  9. Asemat: Taide ja arkkitehdit Suomen raitiotieseura. Arkistoitu 13.1.2013. Viitattu 6.6.2021.
  10. Junatie – väyläympäristöstä kaupunkitilaksi (pdf) (s.12 Alueen Historia) 2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 5.7.2021.
  11. a b c Kalasatama – Historia Uutta Helsinkiä. 8.9.2017. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.6.2021.
  12. Kalasatama - Fiskehamn / Joukkoliikenneselvitys (pdf) (s. 1) kalasatamaan.fi. 18.5.2000. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Arkistoitu 21.9.2011. Viitattu 30.8.2021.
  13. a b c d e Capella, Täkkäri ja Vinsentti – Kalasataman nimistöä Uutta Helsinkiä. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  14. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.11.2012, § 1329: Kaupungin piirijaon tarkistaminen ja kaupunginosajaon muutokset 26.11.2012. Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  15. a b c d e f Näin Kalasatamaa rakennetaan Uutta Helsinkiä. 8.6.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  16. a b c Millaista on asua Kalasatamassa? Uutta Helsinkiä. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  17. Kauppakeskus Redin viherkansi kutsuu viihtymään Leca Finland. Viitattu 6.6.2021.
  18. Kalasatamanpuiston Avajaiset 2017 YouTube. 4.10.2017. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  19. Suvilahden tapahtumakortteli – usein kysytyt kysymykset Uutta Helsinkiä. 4.2.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  20. Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaava (pdf) (s. 4) 2008. Helsingin kaupunki. Viitattu 30.8.2021.
  21. Kalasataman yleissuunnitelma (pdf) Uutta Helsinkiä. 25.1.2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 30.8.2021.
  22. Karttoja ja aikatauluja 2019. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 16.4.2021. Viitattu 6.6.2021.
  23. Kalasataman naapuriin suunnitteilla hyvän ruuan keskus Uutta Helsinkiä. 11.2.2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.6.2021.
  24. Fiksu Kalasatama Uutta Helsinkiä. 5.11.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  25. Kalasatamasta tuli julkkis Uutta Helsinkiä. 21.4.2016. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  26. Älyverkko Helen. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 6.6.2021.
  27. Maailman parasta kaupunkienergiaa Kalasatamassa YouTube. 5.11.2015. Helen Oy. Viitattu 6.6.2021.
  28. Kalasatamassa jätteet kulkevat putkia pitkin Helsingin kaupungin asunnot Oy. 22.2.2019. Viitattu 6.6.2021.
  29. Ka­la­sa­ta­ma Uutta Helsinkiä. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.6.2021.
  30. a b Junatie – väyläympäristöstä kaupunkitilaksi | Ilmoittautumiskutsukilpailu (pdf) 2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  31. Voisiko Junatien ympäristö olla laadukasta kaupunkitilaa? - Suunnittelukilpailussa viisi erilaista ideaa Uutta Helsinkiä. 28.9.2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  32. a b Sujuvat joukkoliikenneyhteydet Uutta Helsinkiä. 12.8.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  33. Salomaa, Marja: Kalasataman uusi bussiasema lyhentää Vantaan bussilinjoja Helsingin Sanomat. 6.5.2015. Viitattu 7.7.2021.
  34. http://www.uuttahelsinkia.fi/kalasatama/liikenne/reitteja-autoiluun-ja-tilaa-pysakointiin [vanhentunut linkki]
  35. Sörnäistentunneli / Yleissuunnitelma hel.fi. 28.8.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.6.2021.
  36. Helsingin kaupungin liikennelaitos: Kalasatamasta Pasilaan -hanke Youtube. 3.6.2020. Viitattu 9.4.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa