Kalasatama

Helsingin kaupungin Sörnäisten kaupunginosan osa-alue
Tämä artikkeli kertoo Helsingin Sörnäisten kaupunginosan osa-alueesta. Satamatyypistä katso artikkeli Kalastussatama.

Kalasatama (ruots. Fiskehamnen[4]) on Sörnäisten kaupunginosan osa-alue Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Se käsittää suuren osan entistä Sörnäisten sataman aluetta, jolle on alettu rakentaa uutta laajaa asunto- ja toimistoaluetta. Osa-alue koostuu kolmesta tunnistettavasta alueesta: Itäväylän ja Sompasaaresta välissä olevasta asuin- ja toimistoalueesta, josta usein puhutaan Kalasatamana, sekä sen länsipuolisesta Suvilahdesta ja Itäväylän pohjoispuolisesta Verkkosaaresta. Sörnäisiin kuuluvista Hanasaaresta ja Sompasaaresta puhutaan usein myös Kalasatamana, mutta ne muodostavat omat osa-alueensa.[5]

Kalasatama
Fiskehamnen
Kalasatama 2020-03-06.jpg
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 10 (osa-alue 102)
Pinta-ala 0,70 km² [1]
Väkiluku 3 387[2]
Väestötiheys 4 839 as./km²
Osa-alueet on itse Sörnäisten kaupunginosan osa-alue
Postinumerot 00500 (Kalasatama, Suvilahti)
00580 (Verkkosaari)[3]
Lähialueet Vilhonvuori, Hanasaari, Sompasaari, Kyläsaari, Hermanninmäki, Hermanninranta, Kulosaari
Kalasataman metroasema rakenteilla keväällä 2006.
Katunäkymä Kalasataman uudesta asuinalueesta vuonna 2015.
Kalasatamaa elokuussa 2015.
Tilastokeskuksen päärakennus Kalasatamassa.
Helmikuussa 2018 avattu Kalasataman terveysasema eli Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus.

Kalasatamasta on tulossa varsin tiiviisti rakennettu alue – asukkaita sinne tulee noin 25 000[6], suunnilleen yhtä paljon kuin Kalliossa. Lisäksi alueelle kaavaillaan työpaikkoja noin 10 000 ihmiselle.[7] Kalasataman keskuksen alueelle metroaseman ympärille rakentuu 23–35-kerroksisten tornitalojen keskittymä, joista Majakka valmistui vuonna 2019 ja Loisto valmistuu marraskuussa 2021. Tornitalojen keskiössä on vuonna 2018 avattu kauppakeskus Redi.

Kalasatamaan on suunniteltu pääasiassa kantakaupunkimaisia umpikortteleita, joihin sijoittuu kivi­jalka­liikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Asumisvaihtoehtoja on kerrostaloista kaupunkipientaloihin, tornitaloihin ja terassitaloihin. Verkkosaaren rantaveteen rakennetaan ponttonien päälle kelluvia taloja. Kaupungin suunnitelmien mukaan noin vuoteen 2040 mennessä Kalasatamaan rakennettaisiin asuntoja jopa 25 000 ihmiselle (yhteiseltä kerrosalaltaan 1 200 000 neliömetriä) ja syntyisi noin 10 000 työpaikkaa ja kerrosalaltaan 400 000 neliömetriä toimistotilaa.[7] Sinne sijoittuu vahva palvelukeskittymä, jolle on varattu tiloja 45 000 neliötä, sekä uusia puistoja ja kilometreittäin rantapromenadia.

Kalasataman alueelle valmistui uusi metroasema, Kalasataman metroasema, joka otettiin käyttöön läntisen sisäänkäynnin valmistuttua vuoden 2007 alussa.[8] Syyskuussa 2018 aseman itäinen sisäänkäynti yhdistettiin vastavalmistuneeseen Rediin, mikä mahdollisti suoran pääsyn metroasemalta kauppakeskukseen ja sen päällä oleviin tornitaloihin. Kalasataman alueen kautta kulkee myös kuusi Helsingin bussilinjaa (16, 50, 55(K), 56, 58(B), ja 59).

HistoriaMuokkaa

Kalasatama kuuluu maantieteellisesti Sörnäisten kaupunginosaan. 1800-luvun alussa Sörnäisten alue oli maaseutua, joskin Lintulahdessa toimi jo tiilitehdas. Sörnäinen alkoi teollistua, kun kaupunki 1825 määräsi rakennusjärjestyksessään sijoittamaan tehtaat ja työpajat tulipalovaaran vuoksi kaupungin ulkolaidoille. Sörnäisten rantaan kehittyi kantakaupungin laajin yhtenäinen teollisuusalue, kun sinne rakennettiin satama ja rautatieyhteys 1860-luvulla. Satamaa kasvatti sahatavaran viennin lisääntyminen 1860–1870-luvuilla. Suomen ensimmäinen öljysatama aloitti Sörnäisissä 1889. Sataman painopiste kääntyi viennistä tuontiin jo 1800-luvun lopulla, kun metsäteollisuuden vienti alkoi kulkea pääasiassa Kotkan ja Viipurin kautta.[9]

Sörnäisten eli Sompasaaren satamassa alkoi konttiliikenne vuonna 1963. Öljysatama siirrettiin paloturvallisuussyistä Hertto­niemeen vuonna 1938, josta se 1950-luvulla muutti Laajasaloon. Sompasaaren satama jäi pois käytöstä 24. marraskuuta 2008, jolloin sen toiminnot siirrettiin Vuosaaren satamaan. Satamaan logistisesti liittyviä tukkuliikkeitä on myös poistunut. Uusi Kalasatama on suunniteltu pääosin tälle satama- ja logistiikkatoimintojen alueelle.[9]

Sörnäisille muodostui 1800-luvun lopulla villi maine; se kilpaili siinä suhteessa Punavuoren kanssa.lähde? Viina, prostituutio ja väkivalta liittyivät sen ajan satamiin.lähde? Merimiehet olivat pitkään maissa toisin kuin nykyään koneellisen konttilastauksen aikaan, ja paikallinen työväestö oli maalta muuttaneita ja kouluttamattomia. Alueella syntyi 1800-luvun lopulla alkuperäinen stadin slangi, jonka sanastossa sekoittuu muunnoksia suomen ja ruotsin kielistä, lisukkeinaan vanhavenäläisiä ilmaisuja ja vaikutteita muista satamassa kuulluista kielistä.[9]

Alue on ollut Helsingin sähköntuotannossa keskeinen. Suvilahden voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1909. Hanasaaren A-voimala valmistui vuonna 1960 ja B-voimala 1974. A-voimalaitos purettiin vuonna 2008, mutta B-voimalaitos jatkaa toimintaansa.

Alueen varhaisia teollisuuslaitoksia oli 1911 valmistunut Kokos-tehdas, joka arkkitehtonisesti edustaa samaa aikaa ja tyyliä kuin Suvilahden voimala. Tehtaassa valmistettiin kookosrasvasta saippuaa ja margariinia. Vuonna 1926 kiinteistön osti Kone Oy, joka teki siellä hissejä. Kone muutti pois 1967. Tehdaskiinteistö jäi logistisesti vanhentuneena tyhjilleen ja sen osti työväenliikettä lähellä oleva rakennusliike Haka purettavaksi, mutta nuoriso valtasi talon vuonna 1990. Valtauksen jälkeen Kokos-tehdas suojeltiin, ja vuodesta 2000 lähtien rakennuksessa on toiminut Teatterikorkeakoulu.[10] Työväenliikkeen yritystoiminta keskittyi pitkät ajat Sörnäisiin, Siellä olivat Väinö Vähäkallion 1920-luvulla suunnittelemat OTK-EKAn ja Elannon punatiiliset pääkonttorit sekä varastoja, logistiikkaa, Elannon suurleipomo sekä OTK:n mylly ja kahvipaahtimo ja muuta tuotantoa. Nämä talot on muutettu asunnoiksi, toimistoiksi ja oppilaitosten tiloiksi. Teollisuuden siirryttyä muualle rakennettiin Sörnäisten rantatielle Partekin pääkonttori, jonka näyttelytila puolestaan on muuttunut Työväenliikkeen kirjastoksi.

Vuonna 1919 valmistui ensimmäinen pysyvä silta Sörnäisistä Kulo­saareen, jonne kulki raitio­vaunu­linja Kauppa­torilta Sörnäisten kautta vuoteen 1951 saakka. Uusia raitiolinjoja on suunniteltu Kalasataman liittämiseksi raitioverkkoon[11][12]. Metrolinja itään valmistui vuonna 1982, mutta Kalasataman asema vasta vuonna 2007. Nykyinen Kulosaaren silta Itäväylällä jää länsipäästään Kalasataman keskuksen sisään. Kalasataman keskuksen kohdalla Itäväylä ja metro katetaan laajalla viherkannella, joka palvelee rakennettavien tornitalojen piha-alueena.

Vuonna 2009 Kalasataman vanhaan konttiterminaalirakennukseen perustettiin autonominen Sosiaalikeskus Satama, jonka tilat kaupunki vuokrasi talonvaltaajille. Talonvaltaajien avustamina Itä-Euroopasta saapuneet romanit perustivat asuntovaunuleirin sosiaalikeskuksen edustalle, mihin reagoitiin voimakkaasti kaupungin ja median puolelta. Kaupunki etsi erilaisia keinoja leirin poistamiseen, mutta lopulta asia ratkaistiin tekemällä päätös rakennuksen purkamisesta. Vuokrasopimus purettiin, ja poliisi hääti rakennukseen jääneet talonvaltaajat ja romanit elokuussa 2011.[13]

Erilliseksi osa-alueeksi Kalasatama vahvistettiin virallisesti vuonna 2012.[14]

KulttuurilaitoksetMuokkaa

Kalasataman alueella toimii oppilaitoksia, museoita ja Suvilahden kulttuurikeskus. Voimalan ja kaasutehtaan toiminnan päätyttyä Suvilahden alue suunniteltiin varastoiksi ja energialaitoksen henkilökunnan liikuntatiloiksi. Siellä on 1980-luvulta lähtien pidetty myös teatteriesityksiä, musiikkitapahtumia ja tanssiaisia, viime aikoina esimerkiksi Flow-festivaali. Vuonna 2007 Helsingin kaupunki päätti, että Suvilahdesta rakennetaan kulttuuri- ja taideteollisuusalue, itäinen vastine Kaapelille. Alueella on työ-, ateljee- ja esitystiloja taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja muille kulttuuritoimijoille kuten sirkuskeskus Cirko ja Viro-keskus Eesti Maja. Siellä toimii myös GLBT-järjestö Helsingin Seudun Seta ry.

Tukkutorin alueella Kalasataman Taiteilijatalossa Vanha Talvitie 9 toimii Kansallisen Audiovisuaalisen Arkiston (KAVA) Elävän Kuvan Museo eli elokuvamuseo. Itse arkisto on Sörnäisten Rantatiellä. Taiteilijatalossa on Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön työhuoneita taiteilijoille.

Tukkutorille luodaan kaupungin ja Sitran yhteistyönä Hyvän Ruuan Keskus osana kaupungin ruokakulttuuristrategiaa. Se yhdistää elintarviketukkutoiminnan, ravintolatoiminnan ja ruokakulttuurin edistämisen ja koulutuksen.[15][16]

Kalasatamassa ovat konsertoineet muun muassa Green Day, Foo Fighters ja Metallica. Kalasatamassa on myös järjestetty Sonisphere-festivaali vuosina 2011 ja 2012. Weekend Festival järjestettiin samalla paikalla vuodesta 2013 vuoteen 2015.

RakennussuunnitelmaMuokkaa

 
Työmaata Mustikkamaalle päin vuonna 2015.
 
Työmaata Sompasaaren suuntaan vuonna 2015.

Kalasataman keskuksen muodostavat kauppakeskus Redi, hotellitorni, toimistotorni ja kuusi asuintornia. Kaksi kertaa Kampin keskuksen kokoinen Kalasataman keskus on kerrosalaltaan yli 170 000 neliömetriä. Sen toteuttaa SRV Yhtiöt Oyj. Rakentaminen alkoi huhtikuussa 2015. Kauppakeskus Redi avautui syyskuussa 2018. Ensimmäinen torni, Majakka, valmistui joulukuussa 2019 ja loput vaiheittain vuoteen 2023 mennessä. Torneissa on 23–35 kerrosta. Keskuksen läpi kulkevat Itäväylä ja metro katetaan Bryga-nimisellä viher- ja oleskelukannella, jolla sijaitsevat ostoskeskuksen ja asuinrakennusten piha-alueet.[17][18][19]

 
Kalasataman talojen rakennustyömaa syksyllä 2016
 
Redin korkeimman ja ensimmäisen Majakka-nimisen tornin rakennustöitä elokuussa 2018. Torni valmistui joulukuussa 2019.

Sörnäistenniemen päiväkoti ympärivuorokautista päivähoitoa varten valmistui 2012 ja Korttelitalo Sörnäistenniemeen 2014. Sinne sijoittuivat toinen päiväkoti ja peruskoulu. Kaupunki vuokraa Kalasataman Keskuksesta sosiaali- ja terveysaseman tilat 20 vuodeksi eli vuoteen 2035. Terveysasema palvelee pääosin Vallilan, Arabian­rannan, Hermannin, Sörnäisten ja Kalasataman aluetta.

Muita Kalasataman uutuuksia ovat älykäs sähköverkko[20] ja jätteiden putkikuljetusjärjestelmä[21]. Uuteen älykkääseen sähköverkkoon sisältyy muun muassa paikallinen uusiutuva sähköntuotanto, kuten tuuli- ja aurinkovoima, sähköautoilua tukeva infrastruktuuri, sähkön varastointi sekä kotien ja liikerakennusten energiatehokas kiinteistöautomaatio. Jäteputki tulee kiertämään katuverkostossa ja kuljettamaan jätteet runkoputken kautta keräysasemalle. Suunnitteilla on myös puolitoista kilometriä pitkä Sörnäistentunneli, joka yhdistäisi Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien. Kalasatamaan rakennetaan noin 7 000 autopaikkaa.[22]

Alueen eteläosaan entisen tavarasataman tilalle valmistui vuonna 2017 Kalasatamanpuisto, joka avautuu metrokorttelista merenrantaan. Pohjoisosaan rakennetaan 2020-luvulla Hermannin rantapuisto. Rantaa pitkin kulkee kevyen liikenteen väylä Vantaan­joen suulta Arabian­rannan ja Kalasataman kautta Merihakaan sekä Kalasataman rantapromenadi. Sörnäistenniemestä valmistui vuonna 2016 kevyelle liikenteelle Isoisänsilta, joka johtaa Mustikkamaan ulkoilualueelle.

Kalasatamaan sijoitetaan sekä rakentamisaikaista että pysyvää ympäristötaidetta. Taideteokset rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla (10 euroa/m2).[23]

Aluerakentamisen aluejakoMuokkaa

Kalasataman aluerakentamishankkeessa alueeksi luetaan koko entisen satama-alueen eteläosan ja Arabianrannan välinen ranta-alue. Aluerakentamishanke on jaettu pienempiin osa-alueisiin, joiden rakentamisaika etenee Kalasataman metroasemalta alue kerrallaan pohjoiseen ja etelään, pois pohjoisin kampusalue, joka rakennettiin Arabianrannan rakentamisen yhteydessä. Suunnitelman mukaisesti koko ranta-alueen täydennysrakentaminen on valmiina vuoteen 2036 mennessä. [24] Alla olevassa taulukossa osa-alueet on lueteltu maantieteellisessä järjestyksessä pohjoisesta etelään.

Osa-alue Arvioidut rakennusvuodet
Arabianrannan kampusalue 2010–2019
Kyläsaari 2030–2036
Hermanninranta 2024–2033
Verkkosaaren pohjoisosa 2019–2028
Verkkosaaren eteläosa 2015–2025
Kalasataman keskus 2011–2024
Sörnäistenniemi 2010–2019
Sompasaari 2015–2023
Nihti 2021–2028

LähteetMuokkaa

  1. Helsinki alueittain 2016 2017. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 23.4.2017.
  2. http://www.aluesarjat.fi
  3. Helsingin karttapalvelu (Postinumerojako) kartta.hel.fi. Viitattu 10.4.2021.
  4. Kalasatama.fi kalasatama.fi. Viitattu 29.12.2010.
  5. Helsingin karttapalvelu (Osa-aluejako) kartta.hel.fi. Viitattu 10.4.2021.
  6. Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma (pdf) dev.hel.fi. 2018. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 10.4.2021.
  7. a b Kalasatama – Uutta Helsinkiä uuttahelsinkia.fi. Helsingin kaupunginkanslia. Viitattu 3.7.2019.
  8. Asemat: Taide ja arkkitehdit raitio.org. Viitattu 15.6.2009.
  9. a b c [1]
  10. http://www.teak.fi/Avaintietoa/Historiaa
  11. http://www.kalasatamaan.fi/alue_liikenne.html
  12. http://web.archive.org/web/20110921190240/http://ksv.hel.fi/sites/default/files/Kalasataman%20joukkoliikenneselvitys.pdf
  13. Jokela, Maija: Kaupungin rajat. Sosiaalikeskus Satama, nuorisopolitiikka ja romanit Sosiologia-lehden blogi. 31.3.2017. Viitattu 8.4.2017.
  14. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.11.2012, § 1329: Kaupungin piirijaon tarkistaminen ja kaupunginosajaon muutokset Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  15. http://blog.visithelsinki.fi/archives/tag/hyvan-ruuan-keskus
  16. http://www.uuttahelsinkia.fi/kalasatama/perustiedot/naapuriin-suunnitteilla-hyvan-ruuan-keskus
  17. http://www.kalasatamankeskus.fi/
  18. http://uuttahelsinkia.fi/
  19. REDI-sivusto SRV Rakennus Oy.
  20. http://www.helen.fi/energia/alyverkko.html
  21. http://www.uuttahelsinkia.fi/asiasanat/asiasanat/j%C3%A4tteiden-putkikuljetus
  22. http://www.uuttahelsinkia.fi/kalasatama/liikenne/reitteja-autoiluun-ja-tilaa-pysakointiin
  23. http://www.uuttahelsinkia.fi/kalasataman-ymparistotaide
  24. https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/rakentaminen/karttoja-ja-aikatauluja

Aiheesta muuallaMuokkaa