Kalasatama

osa-alue Sörnäisten kaupunginosassa Helsingissä
Tämä artikkeli kertoo Helsingin Sörnäisten kaupunginosan osa-alueesta. Satamatyypistä katso artikkeli Kalastussatama.

Kalasatama (ruots. Fiskehamnen[4]) on Sörnäisten kaupunginosan osa-alue Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Se käsittää suuren osan entistä Sörnäisten sataman aluetta, jolle on alettu rakentaa uutta laajaa asunto- ja toimistoaluetta. Osa-alueella on neljä tunnistettavaa aluetta: Itäväylän eteläpuolinen Sörnäistenniemi ja pohjoispuolinen Verkkosaari, länsireunassa oleva Suvilahti sekä näiden keskellä oleva Redin alue eli Kalasataman keskus.[5] Myös Sörnäisiin kuuluvista Hanasaaresta ja Sompasaaresta puhutaan usein Kalasatamana, mutta ne muodostavat omat osa-alueensa.[6]

Kalasatama
Fiskehamnen
Ilmakuva Kalasatamasta syksyllä 2022.
Ilmakuva Kalasatamasta syksyllä 2022.
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 102
Pinta-ala 0,70 km² [1]
Väkiluku 6 949[2] (31.12.2022)
Väestötiheys 9 927 as./km²
Työpaikkoja 5 697 kpl [1]  (31.12.2017)
Osa-alueet on itse Sörnäisten kaupunginosan osa-alue
Postinumero(t) 00540 (Sörnäistenniemi, Suvilahti)
00580 (Verkkosaari)[3]
Lähialueet Vilhonvuori, Hanasaari, Sompasaari, Kyläsaari, Hermanninmäki, Hermanninranta, Kulosaari

Ensimmäiset asukkaat muuttivat Kalasatamaan vuonna 2012[7] ja vuoden 2022 lopussa asukkaita oli noin 7 000. Alueen asukasluku kasvoi vuosina 2019–2022 noin tuhannen asukkaan vuositahtia.[2] Kalasatamasta on tulossa varsin tiiviisti rakennettu alue – asukkaita sinne arvioidaan tulevan lopulta noin 20 000[8], suunnilleen yhtä paljon kuin Kalliossa. Lisäksi alueelle kaavaillaan työpaikkoja noin 10 000 ihmiselle.[9] Kalasataman keskuksen alueelle metroaseman ympärille rakentuu 23–35-kerroksisten tornitalojen keskittymä, joista Majakka valmistui vuonna 2019, Loisto syyskuussa 2021, Lumo One elokuussa 2022 ja Visio joulukuussa 2023. Tornitalojen keskiössä on syyskuussa 2018 avattu kauppakeskus Redi.

Liikenteellisesti Kalasatama on keskeisellä paikalla, ja Suvilahden kaasukellojen pohjoispuolella sijaitseva pääkatujen ja Seututie 170:n muodostama liittymäalue on kantakaupungin merkittävimpiä solmupisteitä. Alueelle valmistui Kalasataman metroasema vuonna 2007.[10] Syyskuussa 2018 aseman itäinen sisäänkäynti yhdistettiin vastavalmistuneeseen Rediin, mikä mahdollisti suoran pääsyn metroasemalta kauppakeskukseen ja sen päällä oleviin tornitaloihin. Metroaseman luona liikennöi useita linja-autoyhteyksiä, kuten runkolinjat 500 ja 510. Elokuussa 2024 alueella alkaa liikennöidä Kalasataman ja Pasilan välinen raitiotie.

Historia

muokkaa
 
Sörnäistenniemi vuonna 1930. Etualalla Suvilahden voimalaitosaluetta ja taaempana muun muassa Verkkosaaren höyrysaha ja puinen silta Kulosaareen.

Kalasatama kuuluu maantieteellisesti Sörnäisten kaupunginosaan. Ranta-alue eli Sörnäistenniemi oli pitkään metsäinen ja lähes asumaton,[11] ja sen maamerkkinä oli korkea Englantilaiskallio. Sörnäinen alkoi teollistua, kun kaupunki vuonna 1825 määräsi sijoittamaan tehtaat ja työpajat tulipalovaaran vuoksi kaupungin ulkolaidoille.[12] Alueelle rakennettiin Sörnäisten satama ja satamarata 1860-luvulla. Suomen ensimmäinen öljysatama syntyi alueelle vuonna 1889,[12] ja konttiliikenne käynnistyi vuonna 1963. Satama jäi pois käytöstä 24. marraskuuta 2008, jolloin sen toiminnot siirrettiin Vuosaaren satamaan. Uusi Kalasatama on kehittynyt pääosin tälle satama- ja logistiikkatoimintojen alueelle.[12]

 
Satama-alue vuonna 1993.

Vuonna 1919 valmistui ensimmäinen pysyvä silta Sörnäisistä Kulo­saareen, mihin kulki raitio­vaunu­linja Kauppa­torilta Sörnäisten kautta vuoteen 1951 saakka. Metrolinja itään valmistui vuonna 1982, mutta Kalasataman metroasema avattiin vasta vuonna 2007. Nykyinen Kulosaaren silta Itäväylällä jää länsipäästään Kalasataman keskuksen sisään.

Nykyaika

muokkaa

Kalasataman suunnittelu asuinalueeksi käynnistyi vuonna 1997, ja vuonna 2000 alueesta laadittiin joukkoliikenneselvitys.[13] Vielä 2000-luvun alussa alueesta käytettiin nimityksiä Itäranta ja Sörnäistenranta–Hermanninranta.[14] Kalasataman vakiintumista viralliseksi nimeksi edisti Kalasataman metroaseman avaaminen.[14] Erilliseksi osa-alueeksi Kalasatama vahvistettiin virallisesti vuonna 2012,[15] ja saman vuoden elo–syyskuussa ensimmäiset asukkaat muuttivat kaupungin vuokra-asuntoihin Antareksenkadulle.[8] Vuoden 2020 lopussa Kalasatamassa asui noin 7 000 asukasta.[16]

Kalasatamassa ovat konsertoineet muun muassa Green Day, Foo Fighters ja Metallica. Kalasatamassa on myös järjestetty Sonisphere-festivaali vuosina 2011 ja 2012. Weekend Festival järjestettiin samalla paikalla vuodesta 2013 vuoteen 2015.

Nimistö

muokkaa

Kalasatamaan on luotu paljon satamahistoriaan viittaavaa nimistöä. Pohjana on käytetty Sörnäisten satamasta säännöllisesti liikennöineiden Suomen Höyrylaiva Oy:n lastilauttojen nimiä.[14] Katunimistössä esiintyvät Antares, Arcturus, Ariel, Capella, Juno, Leo ja Polaris viittaavat kaikki vanhoihin aluksiin.[14] Korttelinimistö pohjautuu slangiasuisiin sataman ammattinimikkeisiin: Dirika (johtaja), Fiskari (kalastaja), Gosari (talonmies), Kippari (kapteeni), Duunari (työmies), Junkki (laivapoika), Prikkari (satamakirjuri), Stuuvari (ahtaaja), Stevari (vartija), Trokari (salakauppias) ja Täkkäri (kansimies).[14]

 
Redi ja Kalasataman keskuksen tornitalot kesällä 2024. Vasemmalta oikealle Visio, Lumo One, Majakka ja Loisto. Vision ja Lumo Onen välissä rakentuu Horisontti, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2025.

Alueet

muokkaa

Kalasataman keskus ja tornitalot

muokkaa

Kalasataman keskuksen muodostavat kauppakeskus Redi, Kalasataman metroasema, toimistotorni ja seitsemän asuintornia.[17] Kaksi kertaa Kampin keskuksen kokoinen Kalasataman keskus on kerrosalaltaan yli 170 000 neliömetriä. Sen on suunnitellut arkkitehti Pekka Helin ja toteutuksesta vastaa SRV. Keskuksen läpi kulkevat Itäväylä ja metrolinja. Ne on katettu Bryga-nimisellä viher- ja oleskelukannella, jonka yhteydessä ovat asuinrakennusten yksityiset piha-alueet.[18] Metron lisäksi keskuksen liikennettä palvelevat useat bussilinjat, runkolinjat 500 ja 510 sekä tulevaisuudessa Kalasatama–Pasila-raitiotie. Vilkkaan Itäväylän varrella tunnelissa sijaitsevaa bussipysäkkiä on kritisoitu meluisaksi.[19][20]

 
Englantilaisaukio.

Aiemmin Redin ja tornitalojen paikalla sijaitsi Englantilaiskallio, jonka mukaan on nimetty alueella sijaitseva Englantilaisaukio. Kalasataman metroasema aukesi alueelle jo vuonna 2007. Keskuksen rakentaminen alkoi huhtikuussa 2015, ja kauppakeskus Redi avautui syyskuussa 2018. Torneista ensimmäinen, Majakka, valmistui joulukuussa 2019. Loisto valmistui syyskuussa 2021. Kolmas torni Lumo One valmistui elokuussa 2022 ja neljäs torni Visio joulukuussa 2023.[21][22] Horisontti-toimistotornitalon on arvioitu valmistuvan keväällä 2025.[23] Torneissa on 23–35 kerrosta. Alkuperäisiin suunnitelmiin kuului myös 15-kerroksinen hotelli, mutta vuonna 2022 uutisoitiin hankkeen muuttuneen toimistotorniksi.[24]

Tornitalot

muokkaa
Valmiit
Nimi Käyttötarkoitus Rakennustyöt alkoivat Valmistunut Kerrosluku Korkeus Kuva
Majakka asuminen 2017 2019 35 134 m
 
Loisto asuminen 2019 2021 32 124 m
 
Lumo One asuminen 2020 2022 31 120 m
 
Visio asuminen, päiväkoti 2022 2023 24 98 m  
Rakenteilla
Nimi Käyttötarkoitus Rakennustyöt alkoivat Valmistuu Kerrosluku Korkeus Kuva
Horisontti toimisto, ravintola 2023 2025 (arvio) 26 111 m
 
Suunnitteilla
Nimi Käyttötarkoitus Rakennustyöt alkavat Valmistuu Kerrosluku Korkeus
Kartta asuminen ei tiedossa ei tiedossa 27[25] ei tiedossa
Kapteeni[26] asuminen ei tiedossa ei tiedossa ei tiedossa ei tiedossa
Luotsi[26] asuminen ei tiedossa ei tiedossa ei tiedossa ei tiedossa

Sörnäistenniemi

muokkaa
 
Sörnäistenniemen aluetta. Taustalla Mustikkamaa ja Korkeasaari.
 
Näkymä Polariksenkadulta.

Sörnäistenniemi on noin 2 900 asukkaan[27] alue Itäväylän ja Sompasaaren välissä. Alueelle on valmistunut Kalasataman peruskoulu, kaksi päiväkotia ja yksi tilapäinen päiväkoti, pari pientä päivittäistavaraliikettä ja muutama ravintola. Hotellitontti, jolla sijaitsee tilapäinen päiväkoti, rakennetaan myöhemmin.

Sörnäistenniemen ja Suvilahden väliin valmistui 7. syyskuuta 2017 Kalasatamanpuisto,[28] joka avautuu metrokorttelista merenrantaan. Kalasatamanpuistossa on nurmialuetta, pieni pelikenttä sekä leikki- ja grillauspaikka.[16] Kyläsaaren ja Hermanninrannan Hermannin rantapuisto tulee täydentämään rantapromenadia. Rantaa pitkin kulkee kevyen liikenteen väylä Vantaan­joen suulta Arabian­rannan ja Kalasataman kautta Merihakaan. Vuonna 2016 valmistui pyöräilylle ja jalankululle tarkoitettu Isoisänsilta, joka johtaa Mustikkamaan ulkoilualueelle.

 
Näkymä Polariksenkadun toiselta puolelta.

Suvilahti

muokkaa
 
Näkymä Verkkosaaresta kohti Kalasataman keskusta.
 
Suvilahden vanhoja kaasukelloja on 2010-luvulla kunnostettu mittavilla peruskorjauksilla.

Suvilahti on historiallinen kaasutehdasalue, jonka rakennukset säilytetään ja joita kunnostetaan pääasiassa kulttuuritoimintaan. Alueella on vuosittain järjestetty lukuisia tapahtumia ja konsertteja, ja alueen roolia tapahtuma-alueena on tarkoitus kehittää entisestään.[27] Suvilahdessa sijaitsee talkoovoimin rakennettu skeittipuisto Suvilahti DIY Skatepark, jonka tulevaisuudesta ei ole päätetty.[29] Alueelle suunnitellaan myös Suvilahti Event Hub -nimellä tunnettua tapahtumakeskusta.

Suvilahden viereisen Hanasaaren voimalaitoksen toiminta päättyi keväällä 2023. Hanasaareen on suunniteltu asuinrakentamista.[30][31]

Verkkosaari

muokkaa

Verkkosaari sijaitsee Kalasataman keskuksen pohjoispuolella. Aluetta on rakennettu asuinalueeksi jo vuodesta 2015 alkaen, ja arvioitu valmistusmisaika kokonaisuudelle on vuosi 2028.[5]

Aluerakentamisen aluejako

muokkaa

Kalasatama osa-alueena kuuluu Sörnäisten kaupunginosaan, mutta aluerakentamishankkeeseen luetaan mukaan koko entisen satama-alueen eteläosan ja Arabian­rannan välinen ranta-alue.[5] Alue pohjautuu vuonna 2008 laaditun Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavan suunnittelualueeseen.[32] Yleissuunnitelmassa mukaan on luettu myös koko Mustikkamaa-Korkeasaaren alue ja osa Hermanninmäestä.[33]

Aluerakentamishanke on jaettu pienempiin osa-alueisiin, joiden rakentamisaika etenee Kalasataman metroasemalta alue kerrallaan pohjoiseen ja etelään, lukuun ottamatta pohjoisinta kampusaluetta, joka rakennettiin Arabianrannan rakentamisen yhteydessä. Suunnitelman mukaisesti koko ranta-alueen täydennysrakentaminen on valmiina vuoteen 2036 mennessä.[5]

Kalasataman alueet Arvioidut rakennusvuodet[5]
Sörnäistenniemi 2010–2019
Kalasataman keskus 2011–2024
Verkkosaaren eteläosa 2015–2025
Verkkosaaren pohjoisosa 2019–2028
Suvilahden tapahtuma-alue 2022–2026
Lähialueet Arvioidut rakennusvuodet[5]
Kampusalue (Hermanni) 2015–2023[34]
Sompasaari (Sörnäinen) 2015–2026
Nihti (Sörnäinen) 2021–2030
Hermanninranta (Sörnäinen ja Hermanni) 2024–2031
Kyläsaari (Hermanni) 2029–2036

Asunnot ja palvelut

muokkaa
 
Kalasatama terveysaseman tilat otettiin käyttöön helmikuussa 2018.[27]

Kalasatamaan rakentuu pääasiassa kantakaupunkimaisia umpikortteleita, joihin sijoittuu kivi­jalka­liikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Asumisvaihtoehtoja on kerrostaloista kaupunkipientaloihin, tornitaloihin ja terassitaloihin. Verkkosaaren rantaveteen rakennetaan ponttonien päälle kelluvia taloja. Alueelle rakennetaan omistusasuntoja sekä vapaarahoitteisia ja valtion tukemia vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja hintasäädeltyjä Hitas-asuntoja.[16] Asuntoja valmistuu myös opiskelijoille ja vanhuksille. Suosituin asuntotyyppi on kaksio, ja keskipinta-ala 55 m2 on lähellä koko Helsingin kerrostaloasuntojen keskipinta-alaa.[35]

Alueelle sijoittuu vahva palvelukeskittymä, jolle on varattu tiloja 45 000 neliötä sekä uusia puistoja ja kilometreittäin rantapromenadia.

Kalasataman keskuksen pohjoispuolella Verkkosaaressa[27] sijaitsee Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus, joka on vuokrattu kaupungille vuoteen 2035 saakka. Terveysasema palvelee koko Sörnäisiä sekä Arabianrantaa, Hermannia ja Vallilaa. Keväällä 2019 valmistui Keskon uusi pääkonttori K-Kampus,[27] joka sijoittuu Hermannin rantatien, Kalasatamankadun ja Työpajankadun väliseen kortteliin. Tammikuussa 2024 kauppakeskus Rediin avattiin Kalasataman kirjasto.[36]

 
K-Kampus on Keskon pääkonttori. Taustalla rakentuva tornitalo Lumo One.

Kulttuurilaitokset

muokkaa

Kalasataman alueella toimii oppilaitoksia, museoita ja Suvilahden kulttuurikeskus. Siellä on 1980-luvulta lähtien pidetty myös teatteriesityksiä, musiikkitapahtumia ja tanssiaisia sekä sittemmin esimerkiksi Flow-festivaali. Vuonna 2007 Helsingin kaupunki päätti, että Suvilahdesta rakennetaan kulttuuri- ja taideteollisuusalue, itäinen vastine Kaapelille. Alueella on työ-, ateljee- ja esitystiloja taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja muille kulttuuritoimijoille kuten sirkuskeskus Cirko ja Viro-keskus Eesti Maja.

Tukkutorin alueella Kalasataman Taiteilijatalossa Vanha talvitie 9 toimii Kansallisen Audiovisuaalisen Arkiston (KAVA) Elävän Kuvan Museo eli elokuvamuseo. Itse arkisto on Sörnäisten rantatiellä. Taiteilijatalossa on Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön työhuoneita taiteilijoille.

Tukkutorille luodaan kaupungin ja Sitran yhteistyönä Hyvän Ruuan Keskus osana kaupungin ruokakulttuuristrategiaa. Se yhdistää elintarviketukkutoiminnan, ravintolatoiminnan ja ruokakulttuurin edistämisen ja koulutuksen.[37]

Väestö

muokkaa

Suomenkielisiä asukkaita on Kalasatamassa 79 prosenttia ja ruotsinkielisiä noin 7 prosenttia. Asukkaista 14 prosenttia on vieraskielisiä.[35] Vuonna 2019 Kalasataman asukkaiden keskitulo oli 45 195 euroa.[38]

Ympäristö

muokkaa

Fiksu Kalasatama -hanke

muokkaa

Fiksu Kalasatama -hankkeessa kokeillaan uudenlaisia älykkään kaupungin toimintoja, ja alueella pyritään vähäpäästöisyyteen ja resurssiviisauteen.[39] Hankkeissa painotetaan osallistavaa yhteissuunnittelua, ja alueelle pyritään luomaan myös yhteiskäyttötiloja. Älykkään kaupungin kokonaisuuteen kuuluu esimerkiksi ruokahävikin vähentäminen.[40]

Kalasataman uutuuksia ovat myös älykäs sähköverkko ja jätteiden putkikuljetusjärjestelmä.[41][42][43] Uuteen älykkääseen sähköverkkoon sisältyvät muun muassa paikallinen uusiutuva sähköntuotanto, kuten tuuli- ja aurinkovoima, sähköautoilua tukeva infrastruktuuri, sähkön varastointi sekä kotien ja liikerakennusten energiatehokas kiinteistöautomaatio. Jäteputki tulee kiertämään katuverkostossa ja kuljettamaan jätteet runkoputken kautta keräysasemalle.

 
Taideteos Big Be-Hide, tekijä: Alicja Kwade[44]

Kalasatamaan on sijoitettu sekä rakentamisaikaista että pysyvää ympäristötaidetta. Taideteokset rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla (10 euroa/m2).[45] Vuonna 2023 alueella käynnistetään ”A Stream among Streams” -niminen julkisen tilan taiteen kokonaisuus, joka toteutetaan hiljalleen 2020-luvun aikana.[46]

Liikenne

muokkaa
 
Kalasataman liittymäalueella liikkuu suuria liikennevirtoja. Alueella sijaitsevat muun muassa metrosilta, Junatie sekä ramppeja Itäväylän ja Sörnäisten rantatien välillä.

Kalasatama sijaitsee liikenteellisesti hyvin keskeisellä paikalla: alueella yhdistyvät Itäväylä, Sörnäisten rantatie, Hermannin rantatie sekä Junatien ja Teollisuuskadun muodostava poikittaisyhteys Pasilaan. Kalasataman liittymäalue on kantakaupungin merkittävimpiä solmupisteitä.[47] Liittymä on ramppeineen ja tasoineen monimutkainen, eikä sen sanota muodostavan viihtyisää kaupunkitilaa.[48] Teollisuuskatu–Junatie-akselin kehitystyössä vanha Junatien silta puretaan ja liikennettä siirretään tulevaisuudessa liittymistä maantasoon, jolloin alueesta tulee kaupunkimaisempi ja helpommin navigoitava.[47]

Kalasatamaan rakentuu noin 7 000 autopaikkaa.[49] Redistä pysäköintilaitoksessa on noin 2 000 paikkaa, ja liityntäpysäköintipaikkoja on 300.[50]

Joukkoliikenne

muokkaa

Kalasataman keskus on merkittävä joukkoliikenteen vaihtopaikka. Aluetta palvelevat Kalasataman metroasema, runkolinjat 500 ja 510, linjat 16, 55, 56 ja 59. Hermannin rantatietä pitkin Kalasatamaan ohjataan seutulinja 738 Keravalta[50] ja jatkossa yhä enemmän linjoja Itä-Vantaalta.[51][52]

Pohjois–eteläsuuntainen Kalasatama–Pasila-raitiotie kulkee Kalasataman läpi.[53] Raitiotie yhdistää Kalasataman metroaseman Pasilan rautatieasemaan hieman yli kymmenen minuutin matka-ajalla. Kalasataman eteläpuolella Nihdissä raitiotien on tarkoitus muodostaa joukkoliikenteen solmukohta Kruunusillat-yhteyden kanssa.

Hankkeet

muokkaa

Suunnitteilla on puolitoista kilometriä pitkä Sörnäistentunneli, joka yhdistäisi Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien alittamalla Hermanninmäen.[54] Tunneli vähentäisi autoliikennettä Kalasataman keskuksessa ja helpottaisi kevyttä liikennettä.

Lähteet

muokkaa
  1. a b Helsinki alueittain 2019, s. 84. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot, 2020. ISBN 2323-4539. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.8.2021).
  2. a b Helsingin väestö sukupuolen, iän ja äidinkielen (ruotsinkieliset) mukaan 31.12. Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 20.4.2024.
  3. Helsingin karttapalvelu (Postinumerojako) kartta.hel.fi. Viitattu 19.8.2021.
  4. Kalasatama.fi kalasatama.fi. Viitattu 29.12.2010.
  5. a b c d e f Kalasataman karttoja 1.6.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.3.2023.
  6. Helsingin karttapalvelu (Osa-aluejako) kartta.hel.fi. Viitattu 10.4.2021.
  7. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Kalasatamaan 10 vuotta sitten – muistatko vielä tämän näkymän? Helsingin kaupunki. Viitattu 20.4.2024.
  8. a b Ensimmäiset asukkaat muuttivat Kalasatamaan 10 vuotta sitten – muistatko vielä tämän näkymän? 30.8.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 31.8.2022.
  9. Kalasatama – Uutta Helsinkiä uuttahelsinkia.fi. Helsingin kaupunginkanslia. Viitattu 3.7.2019.
  10. Asemat: Taide ja arkkitehdit Suomen raitiotieseura. Arkistoitu 13.1.2013. Viitattu 6.6.2021.
  11. Junatie – väyläympäristöstä kaupunkitilaksi (pdf) (s.12 Alueen Historia) 2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 5.7.2021.
  12. a b c Kalasatama – Historia Uutta Helsinkiä. 8.9.2017. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.6.2021. [vanhentunut linkki]
  13. Kalasatama - Fiskehamn / Joukkoliikenneselvitys (pdf) (s. 1) kalasatamaan.fi. 18.5.2000. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Arkistoitu 21.9.2011. Viitattu 30.8.2021.
  14. a b c d e Capella, Täkkäri ja Vinsentti – Kalasataman nimistöä Uutta Helsinkiä. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  15. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.11.2012, § 1329: Kaupungin piirijaon tarkistaminen ja kaupunginosajaon muutokset 26.11.2012. Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  16. a b c Millaista on asua Kalasatamassa? Uutta Helsinkiä. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  17. Helsingin Kalasataman Horisontti SRV. Viitattu 6.1.2022.
  18. Kauppakeskus Redin viherkansi kutsuu viihtymään Leca Finland. Viitattu 6.6.2021.
  19. Onko tässä Helsingin stressaavin bussipysäkki? – toimittaja vei paikalle desibelimittarin Helsingin Uutiset. Viitattu 20.4.2024.
  20. Matkustajat välttelevät karua bussi­pysäkkiä, jonka luona kuulo on uhattuna Helsingin Sanomat. Viitattu 20.4.2024.
  21. SRV on myynyt PATRIZIALLE 240 asuntoa ja tilat päiväkodille – Helsingin Kalasataman neljännen tornitalon rakentaminen alkaa 22.12.2021. SRV. Viitattu 6.1.2022.
  22. Helsingin Kalasataman neljäs tornitalo valmistui palveluiden ja erinomaisten liikenneyhteyksien äärelle srv.fi. 20.12.2022. Viitattu 21.12.2022.
  23. Toivonen, Hannu: Kalasataman viidennen tornitalon rakentaminen alkoi – 24. kerrokseen tulee terassi Helsingin Uutiset. 5.5.2023. Viitattu 5.5.2023.
  24. Hotellitorni sittenkin toimistoksi Kalasatamassa – epävarmat tulevaisuudennäkymät vaikuttivat 8.8.2022. Helsingin Uutiset. Viitattu 22.8.2022.
  25. Uusi 27-kerroksinen tornitalo sai rakennusluvan Kalasatamaan – 267 asuntoa Helsingin Uutiset. Viitattu 19.4.2024.
  26. a b Kalasataman tornit (PDF) (s. 3) 23.5.2019. SRV. Viitattu 14.11.2022.
  27. a b c d e Näin Kalasatamaa rakennetaan Uutta Helsinkiä. 8.6.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  28. Kalasatamanpuiston Avajaiset 2017 YouTube. 4.10.2017. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  29. Suvilahteen hakeutuvat kansainväliset tähdet Tony Hawkista lähtien – skeittiparkin kohtalo yhä vaakalaudalla: "Jengi ei tule enää Suomeen, jos tämä vedetään pois" MTV Uutiset. Viitattu 20.4.2024.
  30. Salomaa, Marja: Hanasaaren voimala Helsingissä sulkeutuu viikon kuluttua Helsingin Sanomat. 22.3.2023. Viitattu 3.4.2023.
  31. Palkoaho, Milla: Pian vapautuvaan Helsingin Hanasaareen kohdistuu suuria odotuksia: Tornitaloja ja ”hyvinvointikeidas” (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 18.9.2022. Viitattu 3.4.2023.
  32. Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaava (pdf) (s. 4) 2008. Helsingin kaupunki. Viitattu 30.8.2021.
  33. Kalasataman yleissuunnitelma (pdf) Uutta Helsinkiä. 25.1.2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 30.8.2021.
  34. Karttoja ja aikatauluja 2019. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 16.4.2021. Viitattu 6.6.2021.
  35. a b Kalasatamassa on jo yli 10 000 asukasta Helsingin kaupunki. 23.2.2023. Viitattu 16.3.2023.
  36. Kivinen, Lasse: Kalasataman kirjaston avajais­päivä selvisi Helsingin Sanomat. 13.9.2023. Viitattu 13.9.2023.
  37. Kalasataman naapuriin suunnitteilla hyvän ruuan keskus Uutta Helsinkiä. 11.2.2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.6.2021.
  38. Takala, Sami: Konttisatamista kodeiksi Helsingin Sanomat. 27.8.2023. Viitattu 29.8.2023.
  39. Fiksu Kalasatama Uutta Helsinkiä. 5.11.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  40. Kalasatamasta tuli julkkis Uutta Helsinkiä. 21.4.2016. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  41. Älyverkko Helen. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 6.6.2021.
  42. Maailman parasta kaupunkienergiaa Kalasatamassa YouTube. 5.11.2015. Helen Oy. Viitattu 6.6.2021.
  43. Kalasatamassa jätteet kulkevat putkia pitkin Helsingin kaupungin asunnot Oy. 22.2.2019. Viitattu 6.6.2021.
  44. Big Be-Hide HAM. Viitattu 5.6.2024.
  45. Ka­la­sa­ta­ma Uutta Helsinkiä. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.6.2021.
  46. Kalasatamaan uusi julkisen tilan taidekokonaisuus Helsingin kaupunki. 3.3.2023. Viitattu 16.3.2023.
  47. a b Junatie – väyläympäristöstä kaupunkitilaksi | Ilmoittautumiskutsukilpailu (pdf) 2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  48. Voisiko Junatien ympäristö olla laadukasta kaupunkitilaa? - Suunnittelukilpailussa viisi erilaista ideaa Uutta Helsinkiä. 28.9.2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  49. http://www.uuttahelsinkia.fi/kalasatama/liikenne/reitteja-autoiluun-ja-tilaa-pysakointiin [vanhentunut linkki]
  50. a b Sujuvat joukkoliikenneyhteydet Uutta Helsinkiä. 12.8.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  51. Salomaa, Marja: Kalasataman uusi bussiasema lyhentää Vantaan bussilinjoja Helsingin Sanomat. 6.5.2015. Viitattu 7.7.2021.
  52. Armi, Suojanen: Bussien 711, 721 ja 731 pääteasemaa ei voi syksyllä siirtää Kalasatamaan – väliaikaiseksi päätepysäkiksi Hakaniemi Vantaan Sanomat. 29.3.2021. Viitattu 15.11.2021.
  53. Helsingin kaupungin liikennelaitos: Kalasatamasta Pasilaan -hanke Youtube. 3.6.2020. Viitattu 9.4.2021.
  54. Sörnäistentunneli / Yleissuunnitelma hel.fi. 28.8.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.6.2021.

Aiheesta muualla

muokkaa