Sörnäisten satamarata

Sörnäisten satamarata
Perustiedot
Reitti	Pasila–Sompasaari
Avattu	8. helmikuuta 1863
Purettu	2009–2010
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR-Yhtymä
Tekniset tiedot
Raiteiden lkm	1
Raideleveys	1 524 mm
Sähköistys	ei
	Merkkien selitykset
	Infobox OK

Sörnäisten satamarata oli Helsingissä vuosina 1863–2010 sijainnut teollisuus- ja satamarata, joka kulki Pasilan alaratapihalta Sörnäisten satamaan Sompasaareen. Alun perin rata kulki Vallilan läpi nykyisen Teollisuuskadun reunaa pitkin, mutta 1960-luvulla se siirrettiin uudelle reitille Vallilanlaaksoon. Kumpulan ratana tunnettu uusi reitti alitti Itä-Pasilan tunnelissa ja kulki satamaan Vallilan siirtolapuutarhan pohjoispuolitse Hermannin rantatietä mukailevalle suoralle osuudelle Kyläsaaren ja Verkkosaaren läpi.^[1] Rataan liittyi myös useita haararatoja, jotka laajimmillaan ulottuivat pohjoisessa aina Arabian tehtaille ja etelässä Hakaniemen torille saakka.^[2]

HistoriaaMuokkaa

1850–1890-luvutMuokkaa

Ennen Pasilan tunnelin rakentamista raiteet kulkivat Teollisuuskadulla. Kuvassa kiskot alittavat Sturenkadun sillan.

Sörnäisten rataa varten oli tehty maastoviitoituksia jo vuonna 1858. Varsinainen rata rakennettiin alun perin 1860-luvun alussa Pasilasta Sörnäisten lastauspaikalle heti Helsinki–Hämeenlinna-radan valmistuttua. Ratalinjaus kulki silloin Vallilan kautta, nykyisen Teollisuuskadun reunaa ja Junatien linjausta myöten aina Suvilahteen.^[2] Laaksomaisesti Vallilan halki kulkenut reitti oli pääasiassa kuivatun Sörnäisten järven pohjaa.^[3] Nykyisen Junatien kohdalla rata laskeutui jyrkästä rinteestä alas kohti satamaa. Jyrkkyyttä vähennettiin suurella ratapenkereellä.^[3]

Rata vihittiin käyttöön 8. helmikuuta 1863. Sen pituus oli tuolloin 3,37 kilometriä, ja siitä tuli Suomen ensimmäinen satamarata.^[4] Rata mahdollisti suuret tavarakuljetukset sisämaasta. Pasilaan rakennettiin kolmioraide, jolloin Sörnäisiin pääsi suoraan sekä Helsingin että Hämeenlinnan suunnasta, ja niinpä Helsingin ja Hämeenlinnan välillä kulkevat sekajunat poikkesivat myös Sörnäisten satamassa. Kalliiseen rataan suhtauduttiin aluksi epäluuloisesti, mutta valmistuessaan se muodostui oitis kannattavaksi.^[4]

Vuonna 1868 rataa jatkettiin Sörnäisten satamaan rakennetuille pistolaitureille, ja Valtionrautatiet hankki sinne myös suuren satamanosturin. Sörnäinen oli 1870-luvulta lähtien Suomen kolmanneksi tärkein tavara-asema, ja Sörnäisten satamasta tuli merkittävä puutavaran vientisatama. Satamaa alettiin käyttää myös öljykuljetuksiin, kun sinne valmistui vuonna 1889 ensimmäinen öljysäiliö. Lopulta noin 80 prosenttia Suomeen tuodusta öljystä kulki Sörnäisten kautta. Pietarin radan avaaminen vuonna 1870 laajensi sataman vaikutusaluetta edelleen.^[4] Rata oli tunnettu myös kivihiilen tuonnista.^[5]

Kun yhteystarvetta Katajanokan satamaan alettiin suunnitella 1870-luvulla, yksi vaihtoehdoista oli Sörnäisten satamaradan jatkaminen Siltavuorensalmen yli ja Pohjoisrantaa pitkin Katajanokalle.^[2] Kun uusi satamarata lopulta 1890–luvulla rakennettiin, se kulki kaupungin eteläosassa rantoja kiertäen ja palveli myös Länsisatamaa. Pohjoisranta-reittiä pidettiin kuitenkin varteenotettavana myöhemminkin: satamatoimikunta halusi varata sille tilaa 1920-luvulla,^[6] ja vielä 1950-luvun alussa satamien kehittämiseen nimetty komitea piti yhteyden tutkimista kiireellisenä.^[7] Katajanokkaa ja Sörnäisiä yhdistävää rataa ei kuitenkaan koskaan toteutettu.

1900–1920-luvutMuokkaa

Ruumisjuna lähdössä Harjun ruumishuoneelta Malmin hautausmaalle.

Sörnäisten satamarataa jatkettiin etelään niin, että se vuonna 1900 ulottui Hakaniementorille saakka.^[8] Tämä 1,7 kilometrin pituinen rataosuus kulki Sörnäisten rantatien reunaa pitkin, ja sitä pitkin kuljetettiin myyntitavaraa torikauppiaille ja Hakaniemen kauppahalliin sekä polttopuita torille myytäväksi. Roskienkuljetusvaunuilla kuljetettiin Hakaniemestä myös torin ja kauppahallin jätteitä.^[9] Radasta erosi sivuraiteet muun muassa Helsingin kaupungin sähkölaitokselle, Kone- ja Siltarakennus Oy:n konepajalle ja Andsténin tehtaille. Eteläinen satamaradan osuus ristesi myös Helsingin kaupungin sähkölaitoksen ja Andsténin tehtaiden kapearaiteisten teollisuusratojen kanssa. Sörnäisten satamaradalta johti lisäksi leveäraiteinen rillirata^{[notes 1]} Sörnäisten vankilaan. Vankilan rata oli yhdistetty yhden tavaravaunun mittaisen kääntöpöydän avulla satamarataan ja vaunuja siirrettiin radalla kuorma-autosta rakennetun rata-auton avulla. Vuonna 1914 valmistuivat ensimmäiset sivuraiteet Vallilaan tulevan Vallilan tavara-aseman kohdalle.^[10]

Vuonna 1923 tai 1924 rakennettiin Sörnäisten satamaradan varrelle, nykyisen Dallapénpuiston kohdalle Harjun ruumishuone ja sen kohdalle sivuraide. Malmin hautausmaan rautatie kuljetti vainajia junalla Malmille.^[11]

1930–1940-luvutMuokkaa

Sivuraiteita Kyläsaarenkadun varrella Hermannissa.

Pohjoiseen päin satamarataa jatkettiin 1930-luvulla niin, että se ulottui 1931 Kyläsaareen, vuonna 1932 Sörnäisten vankilan kohdalle, 1933 Arabian tehtaille ja 1934 Hermannissa sijaitsevalle teurastamolle.

Sörnäisten kautta kulkeneet öljynkuljetukset loppuivat vuonna 1939, jolloin Herttoniemen öljysatama ja satamarata otettiin käyttöön. Sörnäisten ja Herttoniemen radat suunniteltiin yhdistettäväksi toisiinsa Vanhankaupunginlahden länsirannalla, mutta hanke ei kuitenkaan toteutunut.^[2]^[6]

1950–1960-luvutMuokkaa

Itä-Pasilan alittava rautatietunneli valmistui vuonna 1965.

Hämeentien betonisilta valmistui vuonna 1964, ja satamaradan uusi yhteys Vallilanlaakson ja Kyläsaaren kautta linjattiin kulkemaan sen alitse.

Sörnäisten ratapiha uusittiin kokonaan vuonna 1954, jotta rakenteilla olleen Kulosaaren sillan liittymille saatiin tilaa.^[12] Samoihin aikoihin ilmeni tarve koko ratayhteyden muuttamiselle, sillä ajoneuvoliikenne idän suuntaan oli pahasti ruuhkautunut. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 1959 suunnitelman niin kutsutusta Pasilan–Kumpulan–Sörnäisten radasta,^[13] joka kulki satamaan Vallilanlaakson kautta ja 650 metriä Pasilan rautatietunnelissa nykyisen Itä-Pasilan kohdalla. Ensimmäiset suunnitelmat tästä ratayhteydestä, jonka nähtiin tuottavan asemakaavalle ja rakennustoiminnalle mahdollisimman vähän esteitä, oli tehty jo vuonna 1920.^[14] Rata rakennettiin vuosien 1962 ja 1965 välillä.^[14] Rakentamisen yhteydessä Hämeentie nostettiin sillalle ja rautatie rakennettiin sen alle.^[15] Ensimmäisen kerran uudella radalla liikennöitiin 18. lokakuuta 1965.^[16]

Uuden yhteyden valmistuttua vanha Vallilan kautta kulkenut ratalinja jäi pois käytöstä – tavara-asemalle johtanutta osuutta lukuun ottamatta^[17] – ja purettiin vuonna 1965.^[2] Vanha ratapohja käytettiin helpottamaan ruuhkautunutta ajoneuvoliikennettä.^[18] Vuonna 1972 vanhalle ratapenkereelle rakennettiin Itäväylälle johtava ajotie, joka muistoksi vanhasta ratalinjauksesta sai nimen Junatie.^[3]

Sompasaari yhdistettiin mantereeseen 1960-luvun alussa, ja satamarata valmistui sinne vuonna 1965.^[19] Samana vuonna valmistui Sörnäisiin myös uusi asemarakennus, ja vanha asema purettiin. Vuosina 1965–1969 Sörnäisten ratapihaa laajennettiin edelleen.^[16] Hakaniementorille johtaneet raiteet purettiin vuonna 1960.

1970–1990-luvutMuokkaa

Vallilan tavara-asema lopetti toimintansa vuonna 1987, ja samana vuonna sen raiteet purettiin.^[10] Sen puinen asemarakennus purettiin vasta 2000-luvun alussa.^[10] Kun samana vuonna purettiin Elannon korttelille johtaneet raiteet, satamarata ei enää ylittänyt Sörnäisten rantatietä.^[2] Alkuperäisestä linjasta jäi tämän jälkeen jäljelle vielä Pasilan konepajan ratapihalle johtanut lyhyt osuus. Pohjoinen Hermanniin ja Arabianrantaan ulottunut raiteisto purettiin 1990-luvun aikana asuntorakentamisen tieltä.

2000-lukuMuokkaa

Suurin osa radasta purettiin vuonna 2009.

Satamaradan vanhasta linjasta viimeisenä jäljelle jäänyt osuus eli Pasilan konepajan ratapihan vierellä kulkeneet hylätyt kiskot purettiin 2000-luvun alussa Teollisuuskadun levennyksen tieltä, ja itse ratapiha nykyisen Konepajan asuinalueen tieltä muutamaa vuotta myöhemmin.

Lopullisesti Sörnäisten satamarata poistui, kun satamaliikenne siirtyi uuden Vuosaaren sataman Kerava–Vuosaari-radalle vuonna 2008. Pääosa Sörnäisten radasta purettiin vuonna 2009, kuten myös Länsisataman rata. Viimeiset Pasilan puoleiset kiskot purettiin syksyllä 2010, jolloin myös koko Keski-Pasilan alaratapiha purettiin uuden autolastausterminaalin rakennustöiden takia.

Vanhalle ratalinjalle rakennetaan 2020-luvulla Kalasatama–Pasila-raitiotie. Linja noudattaa satamaradan reittiä vanhalta satama-alueelta Hermannin rantatietä pitkin Vallilanlaaksoon asti, mutta tunneloinnin sijaan se ylittää Mäkelänkadun ja liikennöi Pasilan asemalle Itä-Pasilan kautta. Hankkeen on sanottu parantavan merkittävästi alueen poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä yhdistämällä Pasilan rautatieaseman, Kumpulan kampuksen ja Kalasataman metroaseman.^[20] Vallilanlaakson väylää suunniteltu myös Tiederatikka-nimiselle raitiotielinjalle, joka tulisi pääasiassa Kumpulan kampuksen käyttöön.^[21]

Tehtaiden kapearaiteiset radatMuokkaa

Satamaradalta erkanevien sivuraiteiden lisäksi teollisuudella oli käytössä sisäiseen kuljetukseen tarkoitettuja kapearaiteisia ratoja. Osalla kapearaiteisista radoista oli risteäviä raiteita Sörnäisten satamaradan kanssa sen eteläisellä osuudella.

Andsténin tehtaat rakensivat vuonna 1912 satamaradan varteen kapearaiteisen teollisuusradan, jonka raideleveys oli 500 mm. Kapearaiteisella radalla oli risteävät raiteet satamaradan kanssa Hakaniemen torille johtavalla osuudella.

Helsingin kaupungin sähkölaitos rakennutti vuonna 1919 halkojen kuljetusta varten kapearaiteisen radan, jolla oli myös risteävät raiteet Hakaniemeen johtavan satamaradan kanssa. Raiteiden ylitysten turvallisuudesta vastaaminen tuli sähkölaitoksen tehtäväksi.

Kone- ja Siltarakennus Oy:n konepajalla oli laaja kapearaideverkko, joka ei kuitenkaan ristennyt satamaradan kanssa^{[notes 2]}. Konepajan sivuraiteita rakennettiin kuitenkin nykyisen Teollisuuskadun kohdalle satamaradan varteen vuonna 1925.

HuomiotMuokkaa

↑ Vankilaan johtanutta rataa kutsuttiin rilliradaksi, vaikka se oli leveäraiteinen (vertaa rillirata).
↑ Ristiriita alkuperäisen artikkelin ja Maanmittaushallituksen topografisen kartan (1931):n välillä, joista jälkimmäisessä näkyvät risteävät raiteet.

LähteetMuokkaa

Erävuori, Jukka: Helsingin sataman ja satamahallinnon historia. Helsingin kaupunki, 1981.
Hietaranta, Juhana & Laurila, Santeri: Artikkelit » Suuri satamarata-artikkeli 2 - Sörnöinen Seisake.net. 25.3.2005. Viitattu 17.3.2008.

ViitteetMuokkaa

↑ Kumpulan satamarata käyttöön (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 19.10.1965. Viitattu 15.4.2021.
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä | Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 2.4.2021.
↑ ^a ^b ^c Junatie – väyläympäristöstä kaupunkitilaksi. Ilmoittautumiskutsukilpailu (PDF) (Kappale 3.3 Alueen historia) 2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.7.2021.
↑ ^a ^b ^c Kalasatama – Historia Uutta Helsinkiä. 8.9.2017. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.6.2021. ^{[vanhentunut linkki]}
↑ Klinge, Matti: Eurooppalainen Helsinki, s. 199. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020. ISSN 2323-7392. ISBN 978-951-858-185-0.
↑ ^a ^b Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1921 (PDF) (s. 59) Helsingin kaupunki. Viitattu 28.2.2023.
↑ Erävuori 1981, s. 149
↑ Hakaniementori | Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (PDF) (s. 37) hel.fi. 2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 6.9.2021.
↑ Mustonen, Pertti: Satama – Sitkeä taistelu yhteishyvän puolesta, s. 25. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 978-952-223-187-1.
↑ ^a ^b ^c Teollisuuskadun akseli, kaavarungon lähtötiedot hel.fi. 4.5.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 19.6.2021.
↑ Malmin hautausmaan rata MaTaPuPu (Paikallislehti Malmi, Tapanila, Puistola ja Pukinmäki.). Arkistoitu 4.9.2012. Viitattu 19.6.2012.
↑ Erävuori 1981, s. 159
↑ Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1963 (PDF) (s. 102) Helsingin kaupunki. Viitattu 14.3.2023.
↑ ^a ^b Erävuori 1981, s. 171
↑ Kumpulan kartanon laakso – perinteikäs kulttuuriympäristö (PDF) miro.fi. 2011. Kumpula-seura ry. Viitattu 15.4.2021.
↑ ^a ^b Erävuori 1981, s. 172
↑ Helsingin karttapalvelu (Ortoilmakuva vuodelta 1976, tavara-asema pistemerkattu) kartta.hel.fi. Viitattu 19.4.2021.
↑ Rantanen, Miska: Tunnistatko tämän terassikuvan paikan ja vuoden? Helsingin Sanomat. 7.7.2016. Viitattu 14.3.2023.
↑ Erävuori 1981, s. 170
↑ Vallilanlaakson raitiotie Helsingin kaupungin karttapalvelu, asemakaavamuutokset. Viitattu 9.6.2019.
↑ Järvenpää, Eeva: Soininvaara nopeuttaisi Tiederatikan tuloa. Helsingin Sanomat, 17.12.2009. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sörnäisten satamarata Wikimedia Commonsissa

[10] Vankilaan johtanutta rataa kutsuttiin rilliradaksi, vaikka se oli leveäraiteinen (vertaa rillirata).

[23] Ristiriita alkuperäisen artikkelin ja Maanmittaushallituksen topografisen kartan (1931):n välillä, joista jälkimmäisessä näkyvät risteävät raiteet.

[1] Kumpulan satamarata käyttöön (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 19.10.1965. Viitattu 15.4.2021.

[HS-2] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä | Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 2.4.2021.

[Junatie-3] Junatie – väyläympäristöstä kaupunkitilaksi. Ilmoittautumiskutsukilpailu (PDF) (Kappale 3.3 Alueen historia) 2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.7.2021.

[Historia-4] Kalasatama – Historia Uutta Helsinkiä. 8.9.2017. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.6.2021. ^{[vanhentunut linkki]}

[5] Klinge, Matti: Eurooppalainen Helsinki, s. 199. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020. ISSN 2323-7392. ISBN 978-951-858-185-0.

[Kertomus_1921-6] Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1921 (PDF) (s. 59) Helsingin kaupunki. Viitattu 28.2.2023.

[7] Erävuori 1981, s. 149

[8] Hakaniementori | Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (PDF) (s. 37) hel.fi. 2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 6.9.2021.

[9] Mustonen, Pertti: Satama – Sitkeä taistelu yhteishyvän puolesta, s. 25. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 978-952-223-187-1.

[Teollisuuskadun_kaavarunko-11] Teollisuuskadun akseli, kaavarungon lähtötiedot hel.fi. 4.5.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 19.6.2021.

[12] Malmin hautausmaan rata MaTaPuPu (Paikallislehti Malmi, Tapanila, Puistola ja Pukinmäki.). Arkistoitu 4.9.2012. Viitattu 19.6.2012.

[13] Erävuori 1981, s. 159

[14] Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1963 (PDF) (s. 102) Helsingin kaupunki. Viitattu 14.3.2023.

[Erävuori_1981,_s._171-15] Erävuori 1981, s. 171

[16] Kumpulan kartanon laakso – perinteikäs kulttuuriympäristö (PDF) miro.fi. 2011. Kumpula-seura ry. Viitattu 15.4.2021.

[Erävuori,_s._172-17] Erävuori 1981, s. 172

[18] Helsingin karttapalvelu (Ortoilmakuva vuodelta 1976, tavara-asema pistemerkattu) kartta.hel.fi. Viitattu 19.4.2021.

[19] Rantanen, Miska: Tunnistatko tämän terassikuvan paikan ja vuoden? Helsingin Sanomat. 7.7.2016. Viitattu 14.3.2023.

[20] Erävuori 1981, s. 170

[21] Vallilanlaakson raitiotie Helsingin kaupungin karttapalvelu, asemakaavamuutokset. Viitattu 9.6.2019.

[22] Järvenpää, Eeva: Soininvaara nopeuttaisi Tiederatikan tuloa. Helsingin Sanomat, 17.12.2009. Artikkelin verkkoversio.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[notes 1]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]

[17]

[18]

[19]

[20]

[21]

[notes 2]