Pasila

Helsingin 17. kaupunginosa ja peruspiiri
Tämä artikkeli käsittelee kaupunginosaa. Muut merkitykset ovat täsmennyssivulla.

Pasila (ruots. Böle, ennen Fredriksberg) on Helsingin kantakaupunkiin kuuluva keskinen kaupunginosa ja peruspiiri, joka sijaitsee noin kolme kilometriä keskustasta pohjoiseen. Pasila jaetaan neljään osa-alueeseen, jotka ovat Keski-Pasila, Itä-Pasila, Länsi-Pasila ja Pohjois-Pasila. Kaupunginosassa on asukkaita runsaat 10 000, joista Länsi-Pasilassa noin 5 500 ja Itä-Pasilassa noin 3 700 (31.12.2021).[2] Työpaikkoja alueella sijaitsee yli 25 000 (31.12.2012).[1]

Pasila
Böle
Elisan linkkitorni Itä-Pasilassa. Taustalla Tripla.
Elisan linkkitorni Itä-Pasilassa. Taustalla Tripla.
Kaupungin kartta, jossa Pasila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Pasila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 17
Pinta-ala 11 238 km² [1]
Väkiluku 11 364[2] (31.3.2022)
Väestötiheys 2 663 as./km²
Osa-alueet Itä-Pasila, Keski-Pasila, Länsi-Pasila, Pohjois-Pasila
Postinumero(t) 00230, 00240, 00520
Lähialueet Alppiharju, Haaga, Kumpula, Käpylä, Laakso, Oulunkylä, Pikku Huopalahti, Ruskeasuo, Taka-Töölö, Vallila

Pasilassa on käynnissä voimakas rakentaminen, ja kaupunginosan työpaikkamäärän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä noin 50 000:een. Myös alueen asukasmäärä lähes kolminkertaistuu 30 000:een.[3]

NimiMuokkaa

Nykyisen Pasilan alueella sijaitsi aikoinaan Fredriksberg-niminen tila, joka oli saanut nimensä todennäköisesti omistajansa, Carl Fredrik Winqvistin mukaan. Kun tilan alueelle perustettiin rautatieasema, se sai alkujaan myös nimen Fredriksberg. Fredriksbergin tilan naapurina oli Bölen tila, joka jo vuonna 1650 oli lahjoitettu Helsingin kaupungille maistraatin palkkatilaksi. Nimi Böle, joka tarkoittaa uudistilaa ja on aikoinaan esiintynyt myös muodossa Böhle, on nykyisinkin Pasilan ruotsinkielisenä nimenä.

Suomenkielinen nimi Pasila johtuu Fredriksbergin tilan pitkäaikaisesta vuokraajasta, Iitissä vuonna 1848 syntyneestä Carl Pasilasta, joka ylläpiti alueella myös kauppaa. Hän tuli alueella niin tunnetuksi, että hänen nimeään alettiin käyttää Fredriksbergin suomenkielisenä vastineena. Vuonna 1925 Pasila vahvistettiin Fredriksbergin rautatieaseman suomenkieliseksi nimeksi. Kun aseman läheisyyteen, suurimmaksi osaksi kuitenkin Bölen tilan alueelle syntyi 1900-luvun alussa esikaupunkiasutusta, sitä alettiin myös nimittää Fredriksbergiksi, mutta Pasila vakiintui jo 1910-luvulla myös tämän asutusalueen suomenkieliseksi nimeksi. Vuonna 1927 virallistettiin nimet Pasilan esikaupunki (ruots. Böle förstad) ja Böölen tila (ruots. Böle hemman). Nimi Pasilan esikaupunki virallistettiin vuonna 1927, mutta Bölen tilan suomenkielisenä nimenä oli Böölen tila.[4]

Vuonna 1990 Böle tuli myös Pasilan aseman ruotsinkieliseksi nimeksi. Vanha nimi Fredriksberg on enää käytössä vain Länsi-Pasilassa sijaitsevan lyhyen Fredriksberginkadun nimessä.

Osa-alueetMuokkaa

Keski-PasilaMuokkaa

Pääartikkeli: Keski-Pasila
 
Keski-Pasilan rakennustyömaat ilmakuvassa syyskuussa 2019.

Keski-Pasilan kautta kulkee päärata, ja siellä sijaitsee Pasilan rautatieasema, matkustajamäärältään Suomen toiseksi suurin heti Helsingin päärautatieaseman jälkeen. Kaikki lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät nykyisin Pasilassa. Tällä on hajautettu päärautatieaseman ruuhkia. Rantarata Turun suuntaan erkanee pääradasta Pasilassa.

Keski-Pasilan alueella sijaitsi aikoinaan Töölönjärvi.[5] Vuonna 1862 valmistui Pasilan kautta kulkeva päärata, ja siitä lähtien Keski-Pasilan alue oli aina vuoteen 2008 saakka lähes kokonaisuudessaan VR:n käytössä. Suurin osa siitä oli tavaraliikenteen järjestelyratapihana, joka palveli etupäässä satamien liikennettä.[6] Vuonna 1899 rakennettu tiilikasarmi Toralinna ja sitä ympäröivät kolme saman ikäluokan puutaloa ovat yhä pystyssä ja edelleen asuinkäytössä. Toralinna rakennettiin alun perin VR:n työntekijöiden asumukseksi.

Vuosaaren sataman valmistuttua vuonna 2008 tavaraliikenne siirtyi pois Keski-Pasilasta. Suuri osa ratapihaa vapautui muuhun käyttöön.[7][8]

Välittömästi aseman länsipuolella ja siihen kiinteästi liittyvänä sijaitsee vuonna 2019 valmistunut kauppakeskus Tripla. Liiketilojen määrällä mitattuna se on Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. Aseman ja Triplan eteläpuolella on Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä Pasilansilta. Pohjois-eteläsuuntainen liikenneväylä, Veturitie, kulkee rautatien vieressä, osittain tunneloituna kauppakeskuksen alitse. Kauppakeskuksen pohjoispuolella on rakenteilla uusi asuntoalue, ja Pasilansillan eteläpuolelle on suunnitteilla tornitalojen ryhmä.

Alueen pohjoisosassa sijaitsevat Suomen suurin monitoimihalli Helsinki-halli (ent. Hartwall Arena) sekä Ilmalan rautatieasema. Eteläosassa sijaitsee vanhoja veturitalleja.

Itä-PasilaMuokkaa

Pääartikkeli: Itä-Pasila
 
Sisäpiha Virastokeskuksen kupeessa. Taustalla Rauhanasema.

Itä-Pasilan asuntorakentaminen tapahtui vuosina 1974–1978, jolloin alueella aikaisemmin olleet puiset varastorakennukset purettiin. Alue on tiiviisti rakennettu, ja rakennuskannassa on myös tornitaloja. Itä-Pasilaa ei kuitenkaan voi tiiviydeltään verrata kantakaupungin umpikortteleihin. Itäpuolella aluetta sivuaa vilkasliikenteinen Mäkelänkatu.

Alueen vanhoista rakennuksista jäi jäljelle vain vanha asemarakennus, joka siirrettiin lähelle toiseen paikkaan Rauhanasemaksi, sekä yksi VR:n henkilökunnan asuintalo, joka säilyi alueella vielä useita vuosia myöhemmin. Tilalle rakennettiin erikorkuisia betonielementtitaloja.

Itä-Pasilassa sijaitsee useita tärkeitä virastoja ja laitoksia, kuten Messukeskus, Helsingin pääkirjasto, Väylävirasto, Maanmittauslaitos, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Eläketurvakeskus ja HSL. Alueella on myös usean järjestön, kuten Akavan, Tekniikan akateemisten ja Insinööriliiton, toimistot. Kouluja alueella ovat Business College Helsinki ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Itä-Pasilan näkyvin maamerkki on Elisan linkkitorni.

Länsi-PasilaMuokkaa

Pääartikkeli: Länsi-Pasila
 
Leankadun ja Raakelinkadun taloja Puu-Pasilassa vuonna 1912.

Länsi-Pasilan keskiosassa sijaitsi alun perin puutalokaupunginosa, jota kutsuttiin myös Puu-Pasilaksi. Alueella asui pääasiassa työläisiä. 1970-luvulle tultaessa puutalot olivat päässeet huonoon kuntoon, ja alue päätettiin purkaa uusien kerrostalojen tieltä. Puu-Pasilan purkaminen aloitettiin vuonna 1977, ja suurin osa taloista oli purettu 1980-luvun puoliväliin mennessä.

 
Länsi-Pasilassa on useita punatiilisiä rakennuksia.

Länsi-Pasilan nykyinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1979. Reijo Jallinoja johti projekti­päällikkönä myös Länsi-Pasilan kaavoitusta, mutta koska Itä-Pasila oli alusta lähtien saanut osakseen runsaasti arvostelua, alue suunniteltiin perinteisempään tyyliin.[9] Niinpä Itä-Pasilan betonin ja geometrisen mittakaavan vastapainoksi Länsi-Pasilassa painotettiin pehmeämpää punaista tiiltä rakennusmateriaalina, kaarevia katuja, puistoja ja vihreyttä.

Länsi-Pasilassa sijaitsevat muun muassa Pasilan poliisitalo ja Otavamedian toimitalo. Länsi-Pasilaan kuuluvat myös Auroran sairaalan ja Yleisradion sekä MTV:n laajat tonttimaat alueen etelä- ja pohjoispäässä. Länsipuolellaan alue rajoittuu Helsingin keskuspuistoon.

Pohjois-PasilaMuokkaa

Pääartikkeli: Pohjois-Pasila

Pohjois-Pasila sijaitsee Hakamäentien pohjoispuolella, pääradan ja Keskuspuiston välissä. Alueella sijaitsee Posti Groupin pääkonttori, postin lajittelukeskus sekä Pohjolan Liikenteen varikko. Pohjois-Pasilaan rakennetaan 2020-luvulla kaksi uutta asuntoaluetta, 26 hehtaarin kokoinen Postipuisto ja 17 hehtaarin kokoinen Eteläinen Postipuisto. Joukkoliikennettä varten on suunniteltu raitiotien jatkamista Ilmalasta.[10]

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Helsinki alueittain 2014 (Pasilan peruspiiri PDF:n sivuilla 90-93) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
  2. a b Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alken 31.12.2015 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. 2022. Viitattu 31.1.2022.
  3. Pasila – Uutta Helsinkiä uuttahelsinkia.fi. Helsingin kaupunginkanslia. Viitattu 8.7.2019.
  4. Viikon nimi - Pasila. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. 15.08.2008. Arkistoitu 17.9.2011. Viitattu 9.5.2022.
  5. Ritva Liisa Pitkänen, Janne Saarikivi ja Sami Suviranta: Helsingin Töölön kylän nimi Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Elokuu 2003. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 14.4.2013.
  6. Keski-Pasilan ratapiha-alueen muutostöiden ratasuunnitelma (pdf) (s. 6) 16.4.2010. Liikennevirasto. Viitattu 24.8.2021.
  7. Kuokkanen, Katja: Helsinki kaivoi vanhan suunnitelman pöytälaatikosta – Havainnekuvat Pasilasta esittelevät 168-metrisen tornitalon sisarineen 31.1.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.1.2022.
  8. Oksanen, Kimmo: Vuosaaren sataman rakentaminen käynnisti ketjureaktion, joka on mullistanut koko Helsingin Helsingin Sanomat. 18.12.2020. Viitattu 10.5.2022.
  9. Rakennustaiteen valtionpalkinto arkkitehti Reijo Jallinojalle. 23.9.2005. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 18.1.2013.
  10. Pohjois-Pasila Uutta Helsinkiä. 12.9.2017. Viitattu 9.10.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pasila.