Keski-Pasila
Keski-Pasila (ruots. Mellersta Böle) on yksi Pasilan kaupunginosan neljästä osa-alueesta Helsingissä. Se sijoittuu Itä- ja Länsi-Pasilan väliin Pohjois-Pasilan eteläpuolelle. Osa-alueella sijaitsevat muun muassa Pasilan rautatieasema, kauppakeskus Tripla, Helsinki-halli sekä pohjois-eteläsuuntainen liikenneväylä Veturitie. Kaikki lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät Pasilassa. Keski-Pasilaa on kutsuttu ”Helsingin toiseksi keskustaksi”.[2]
| Keski-Pasila | |
|---|---|
| Mellersta Böle | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Keski-Pasila korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 17 (osa-alue 174) |
| Väkiluku | 1 042[1] (31.12.2021) |
| Osa-alueet | osa-alue Pasilan kaupunginosassa |
| Postinumero(t) | 00240 |
| Lähialueet | Alppila, Itä-Pasila, Länsi-Pasila, Pohjois-Pasila, Taka-Töölö |
Keski-Pasilan eteläosassa sijaitsee vanhoja veturitalleja. Veturitien varressa on myös vuonna 1899 valmistunut entinen VR:n henkilökunnan asuintalo Toralinna.
HistoriaMuokkaa
Rautatie ja vanhoja rakennuksiaMuokkaa
Nykyisen Keski-Pasilan alueella sijaitsi aikoinaan Töölönjärvi.[4] Vuonna 1862 valmistui Pasilan kautta kulkeva päärata, ja siitä lähtien Keski-Pasilan alue oli aina vuoteen 2008 saakka lähes kokonaisuudessaan VR:n käytössä. Suurin osa siitä oli tavaraliikenteen järjestelyratapihana, joka palveli etupäässä satamien liikennettä.[5] Vuonna 1899 rakennettu tiilikasarmi Toralinna ja sitä ympäröivät kolme saman ikäluokan puutaloa ovat yhä pystyssä ja edelleen asuinkäytössä. Toralinna rakennettiin alun perin VR:n työntekijöiden asumukseksi. Puurakennusten lisäksi Toralinnan ”rakennuskantaan” kuului myös tiilirakenteinen pesula-, sauna- ja mankelirakennus. Toralinnan eteläpäässä sijaitsi vielä 1940–1950 luvulla kaksi puumakasiinia. Välittömässä läheisyydessä oli myös VR:n puusepänverstas ja viereisten kallionyppyjen Baccuksen mäellä Pasilan varikonpäällikön puurakenteinen komea asunto ja maakellari. Aiemmin Toralinnan ulkohuussit sijaitsivat Pasilankadun varrella, mutta nekin muutettiin osin varastorakennuksiksi sodan jälkeen.
Vuonna 1997 Keski-Pasilan pohjoispuolelle valmistui Suomen suurin monitoimihalli Helsinki-halli (ent. Hartwall Arena). Ennen Helsinki-hallin rakentamista sen paikkeilla, ns. Pikku-Pasilan alueella oli puutaloasutusta. Alueella oli viisi väljästi sijoitettua asuintaloa sekä entisen Fredriksbergin tilan rakennukset.
Uusi aluerakentaminenMuokkaa
Vuosaaren sataman valmistuttua vuonna 2008 tavaraliikenne siirtyi pois Keski-Pasilasta. Suuri osa ratapihaa vapautui muuhun käyttöön, kuten asumiseen, toimistoille ja palveluille. Rautatieaseman välittömässä läheisyydessä sijaitseva keskustakortteli valmistuu vuoteen 2023 mennessä. Korttelin suunnittelusta Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt järjestivät kaksivaiheisen kilpailun, joka ratkaistiin syyskuussa 2013. Kilpailun voitti alankomaalaisen arkkitehtitoimisto Office for Metropolitan Architecturen, Arkkitehdit Soini & Horton ja rakennusliike YIT:n laatima ehdotus Tripla. Kilpailuvaiheen jälkeen YIT jatkoi suunnittelua Arkkitehdit Soini & Horton kanssa.[6] Suunnitelman mukaisesti alueelle rakennettiin toimistoja, kauppa- ja kongressikeskus, asuntoja, hotelli, monitoimiareena ja joukkoliikenneterminaali. Myös Pasilan asema uudistettiin täysin.[7] Kilpailuprosessia on kritisoitu avoimuuden puutteesta.[8]
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Pasilan Tripla-hanketta koskevan asemakaavan tammikuussa 2015. Asemakaavan valitusaika päättyi maanantaina 2. maaliskuuta 2015. Valituksia ei tullut yhtäkään, ja alueen asemakaava sai lainvoiman perjantaina 6. maaliskuuta 2015.[9] Kauppakeskus Tripla ja Pasilan uudistettu rautatieasema avattiin käyttöön 17. lokakuuta 2019. Liiketilojen määrällä mitattuna Triplasta tuli Pohjoismaiden suurin kauppakeskus.
Keski-Pasilaan on kaavailtu yli 100-metrisiä tornitaloja asumiskäyttöön ja toimitiloiksi.[10]
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alken 31.12.2015 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. 2022. Viitattu 10.5.2022.
- ↑ Pasila Uutta Helsinkiä. Helsingin kaupunki. Viitattu 10.5.2022.
- ↑ valokuvaaja Brander Signe HKM: Pasilan veturitallit www.finna.fi. Viitattu 25.1.2020.
- ↑ Ritva Liisa Pitkänen, Janne Saarikivi ja Sami Suviranta: Helsingin Töölön kylän nimi Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Elokuu 2003. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 14.4.2013.
- ↑ Keski-Pasilan ratapiha-alueen muutostöiden ratasuunnitelma (pdf) (s. 6) 16.4.2010. Liikennevirasto. Viitattu 24.8.2021.
- ↑ Miljardin euron haaste - arkkitehti Kalle Soinin vastuulla on Pasilan Tripla 30.4.2015. Yleisradio. Viitattu 27.5.2018.
- ↑ Pasilan uudistuminen alkaa. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 7.9.2013. Viitattu 5.9.2013.
- ↑ Kuka käyttää valtaa, kun rakennetaan tulevaisuuden kaupunkia? 28.4.2015. Yleisradio. Viitattu 27.5.2018.
- ↑ YIT:n tiedote: Keski-Pasilan Tripla-hanketta koskeva asemakaava saa lainvoiman Helsingin kaupunki. 3.3.2015. Viitattu 9.5.2022.
- ↑ Kuokkanen, Katja: Helsinki kaivoi vanhan suunnitelman pöytälaatikosta – Havainnekuvat Pasilasta esittelevät 168-metrisen tornitalon sisarineen 31.1.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.1.2022.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keski-Pasila Wikimedia Commonsissa
