Pasila
Pasila (ruots. Böle, ennen Fredriksberg) on Helsingin kantakaupunkiin kuuluva keskinen kaupunginosa ja peruspiiri, joka sijaitsee noin 3 km keskustasta pohjoiseen. Pasila jaetaan neljään osa-alueeseen, jotka ovat Keski-Pasila, Itä-Pasila, Länsi-Pasila ja Pohjois-Pasila. Kaupunginosassa on asukkaita runsaat 9 000, joista Itä-Pasilassa noin 4 000 ja Länsi-Pasilassa 5 000 (1.1.2014). Työpaikkoja alueella sijaitsee yli 25 000 (31.12.2012).[1]
| Pasila | |
|---|---|
| Böle | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Pasila korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 17 |
| Pinta-ala | 4,22[1] km² |
| Väkiluku | 9 525[2] (2019) |
| Väestötiheys | 2257 as./km² |
| Osa-alueet | Länsi-Pasila, Pohjois-Pasila, Itä-Pasila, Keski-Pasila |
| Postinumerot | 00230, 00240, 00520 |
| Lähialueet | Alppiharju, Taka-Töölö, Ruskeasuo, Laakso, Vallila, Kumpula, Käpylä, Oulunkylä, Haaga, Pikku Huopalahti |
Pasilassa on käynnissä voimakas rakentaminen, ja kaupunginosan työpaikkamäärän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä noin 50 000:een. Myös alueen asukasmäärä lähes kolminkertaistuu 30 000:een.[3]
NimiMuokkaa
Nykyisen Pasilan alueella sijaitsi aikoinaan Fredriksberg-niminen tila, joka oli saanut nimensä todennäköisesti omistajansa, Carl Fredrik Winqvistin mukaan. Kun tilan alueelle perustettiin rautatieasema, se sai alkujaan myös nimen Fredriksberg. Fredriksbergin tilan naapurina oli Bölen tila, joka jo vuonna 1650 oli lahjoitettu Helsingin kaupungille maistraatin palkkatilaksi. Nimi Böle, joka tarkoittaa uudistilaa ja on aikoinaan esiintynyt myös muodossa Böhle, on nykyisinkin Pasilan ruotsinkielisenä nimenä.
Suomenkielinen nimi Pasila johtuu Fredriksbergin tilan pitkäaikaisesta vuokraajasta, Iitissä vuonna 1848 syntyneestä Carl Pasilasta, joka ylläpiti alueella myös kauppaa. Hän tuli alueella niin tunnetuksi, että hänen nimeään alettiin käyttää Fredriksbergin suomenkielisenä vastineena. Vuonna 1925 Pasila vahvistettiin Fredriksbergin rautatieaseman suomenkieliseksi nimeksi. Kun aseman läheisyyteen, suurimmaksi osaksi kuitenkin Bölen tilan alueelle syntyi 1900-luvun alussa esikaupunkiasutusta, sitä alettiin myös nimittää Fredriksbergiksi, mutta Pasila vakiintui jo 1910-luvulla myös tämän asutusalueen suomenkieliseksi nimeksi. Vuonna 1927 virallistettiin nimet Pasilan esikaupunki (ruots. Böle förstad) ja Böölen tila (ruots. Böle hemman). Nimi Pasilan esikaupunki virallistettiin vuonna 1927, mutta Bölen tilan suomenkielisenä nimenä oli Böölen tila.[4]
Vuonna 1990 Böle tuli myös Pasilan aseman ruotsinkieliseksi nimeksi. Vanha nimi Fredriksberg on enää käytössä vain Länsi-Pasilassa sijaitsevan lyhyen Fredriksberginkadun nimessä.
Osa-alueetMuokkaa
Keski-PasilaMuokkaa
Keski-Pasilan kautta kulkee päärata, ja siellä sijaitsee Pasilan rautatieasema, matkustajamäärältään Suomen toiseksi suurin heti Helsingin päärautatieaseman jälkeen. Kaikki lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät nykyisin Pasilassa. Tällä on hajautettu päärautatieaseman ruuhkia. Rantarata Turun suuntaan erkanee pääradasta Pasilassa.
Välittömästi aseman länsipuolella ja siihen kiinteästi liittyvänä sijaitsee vuonna 2019 valmistunut kauppakeskus Mall of Tripla. Liiketilojen määrällä mitattuna se on Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. Välittömästi aseman ja Triplan eteläpuolella on Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä Pasilansilta. Pohjois-eteläsuuntainen liikenneväylä, Veturitie, kulkee rautatien vieressä, osittain tunneloituna kauppakeskuksen alitse. Kauppakeskuksen pohjoispuolella on rakenteilla uusi asuntoalue. Pasilansillan eteläpuolelle on suunnitteilla tornitalojen ryhmä.
Keski-Pasilan eteläosassa on vanhoja veturitalleja sekä Veturitien varressa vuonna 1899 valmistunut entinen VR:n henkilökunnan asuintalo Toralinna.
Vuonna 1997 Keski-Pasilan pohjoispuolelle valmistui Suomen suurin monitoimihalli Hartwall Arena, jossa kotiottelunsa pelaa jääkiekkoseura Jokerit.
HistoriaMuokkaa
Nykyisen Keski-Pasilan alueella sijaitsi aikoinaan Töölönjärvi.[7] Vuonna 1862 valmistui Pasilan kautta kulkeva päärata, ja siitä lähtien Keski-Pasilan alue oli aina vuoteen 2008 saakka lähes kokonaisuudessaan VR:n käytössä. Suurin osa siitä oli tavaraliikenteen järjestelyratapihana, joka palveli etupäässä satamien liikennettä.
Ennen Hartwall-Arenan rakentamista sen paikkeilla, ns. Pikku-Pasilan alueella oli puutaloasutusta. Alueella oli viisi väljästi sijoitettua asuintaloa sekä entisen Fredriksbergin tilan rakennukset.
Vuosaaren sataman valmistuttua vuonna 2008 tavaraliikenne siirtyi pois Keski-Pasilasta. Suuri osa ratapihaa vapautui muuhun käyttöön, ja alueelle on kaavoittu lähes 200 metrin korkuisia tornitaloja asumiskäyttöön ja toimitiloiksi. Rautatieaseman välittömässä läheisyydessä sijaitseva keskustakortteli valmistuu vuoteen 2023 mennessä. Keskustakorttelin suunnittelusta Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt järjestivät kaksivaiheisen kilpailun, joka ratkaistiin syyskuussa 2013. Kilpailun voitti alankomaalaisen arkkitehtitoimisto Office for Metropolitan Architecture:n, Arkkitehdit Soini & Horton ja rakennusliike YIT:n laatima ehdotus Tripla. Kilpailuvaiheen jälkeen YIT jatkoi suunnittelua Arkkitehdit Soini & Horton kanssa.[8] Suunnitelman mukaisesti alueelle rakennettiin toimistoja, kauppa- ja kongressikeskus, asuntoja, hotelli, monitoimiareena ja joukkoliikenneterminaali. Myös Pasilan asema uudistettiin täysin.[9] Kilpailuprosessia on kritisoitu avoimuuden puutteesta.[10]
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Pasilan Tripla-hanketta koskevan asemakaavan tammikuussa 2015. Asemakaavan valitusaika päättyi maanantaina 2. maaliskuuta 2015. Valituksia ei tullut yhtäkään ja alueen asemakaava sai lainvoiman perjantaina 6. maaliskuuta 2015.[11] Kauppakeskus Mall of Tripla ja Pasilan uudistettu rautatieasema avattiin käyttöön 17. lokakuuta 2019.
Itä-PasilaMuokkaa
1970-luvun puolessa välissä entisen Mäkelän pienteollisuus- ja varastoalueen tilalle rakennetussa Itä-Pasilassa on paitsi asuntoja, myös paljon virasto- ja toimistotaloja.
Itä-Pasilan asemakaava laadittiin Reijo Jallinojan Teknillisessä korkeakoulussa laatiman diplomityön pohjalta[12], ja myöhemmin Jallinoja itse johti Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkönä alueen kaavoitusta.[13] Alkuperäisestä suunnitelmasta jouduttiin kuitenkin karsimaan monet vapaamuotoiset julkiset tilat, joita alueen betonirakenteiden sisään oli suunniteltu toimistotilojen lisäksi.[12]
Itä-Pasila on liikenneratkaisultaan samantapainen kuin Merihaka: jalankulku on omalla betonikannella katuverkon yläpuolella. Alue on tiiviisti rakennettu, ja rakennuskannassa on myös tornitaloja. Itäpuolella aluetta sivuaa vilkasliikenteinen Mäkelänkatu. Sen varrella ei Itä-Pasilan kohdalla ole rakennuksia, vaan katua reunustaa sitä huomattavasti korkeammalle pengerretty puisto.
Itä-Pasilan asuntorakentaminen tapahtui vuosina 1974–1978, jolloin alueella aikaisemmin olleet puiset varastorakennukset purettiin. Alueen vanhoista rakennuksista jäi jäljelle vain vanha Pasilan asemarakennus, joka siirrettiin lähelle toiseen paikkaan Rauhanasemaksi, sekä yksi VR:n henkilökunnan asuintalo, joka säilyi alueella vielä useita vuosia myöhemmin. Tilalle rakennettiin erikorkuisia betonielementtitaloja. 2000-luvulla lukuisia taloja on alettu peruskorjata. Joistakin taloista on löytynyt laajoja kosteusvaurioita rakentamisen heikon laadun vuoksi. Muutamia asuntotaloja on myös maalattu uuden värisiksi.
Alueen länsilaidalla sijaitsee rautatieasema, asemalta kulkee useita poikittaisliikenteen bussilinjoja ja raitiolinja, Mäkelänkadulta alueen itälaidalta kulkee busseja parin minuutin välein keskustaan. Raitiotien ensimmäinen vaihe Itä-Pasilan läpi Pasilan rautatieasemalle valmistui vuonna 1976. Aluksi sinne liikennöi Kauppatorilta linja 2. Rataa jatkettiin Pasilan sillan yli Länsi-Pasilaan ja yhä Nordenskiöldinkadulle vuonna 1985, jolloin siitä muodostettiin lopulta vuonna 2017 purettu rengaslinja 7. Vuodesta 2008 lähtien Pasilaan liikennöi myös raitiolinja 9, joka kulkee Pasilan asemalta Jätkäsaareen.
Itä-Pasilassa sijaitsee useita tärkeitä virastoja ja laitoksia, kuten Messukeskus, Helsingin pääkirjasto, Liikennevirasto, Maanmittauslaitos, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Eläketurvakeskus ja HSL. Alueella on myös usean järjestön, kuten Akavan, Tekniikan akateemisten ja Insinööriliiton, toimistot. Kouluja alueella ovat Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Itä-Pasilan näkyvin maamerkki on Elisan linkkitorni.
Suomen Messut -osuuskunta aloitti muuton Mannerheimintien messuhalleilta Pasilaan tammikuun alussa 1975. Laajentuminen entisellä paikalla ei ollut enää mahdollista, joten oli muutettava Pasilaan. Ensimmäisten hallien kokonaispinta-ala oli 34 000 m2 ja ne saivat nimet J.K. Paasikiven halli ja U.K. Kekkosen halli. Ensimmäinen näyttely Pasilassa, Vene –75, avautui 6. helmikuuta 1975. Helsingin pääkirjasto avattiin Itä-Pasilassa 22. joulukuuta 1986. Arkkitehtitoimisto Kaarlo Leppäsen suunnitteleman rakennuksen kokonaiskerrosala on 10 208 m2 ja hyötypinta-ala 7 409 m2.
Länsi-PasilaMuokkaa
Ennen nykyisten kerros- ja toimistotalojen rakentamista Länsi-Pasilan keskiosassa oli puutalokaupunginosa jota kutsuttiin myös Puu-Pasilaksi. Puu-Pasila rakennettiin vuosina 1895–1905. Metsän kupeessa rinteessä sijaitseva Puu-Pasila muistutti ulkonäöltään ja rakennuskannaltaan Tampereen Pispalaa. Alueella asui pääasiassa työläisiä. Aluksi puutaloalue sijaitsi juuri ja juuri Helsingin kunnallisen rajan ulkopuolella Helsingin maalaiskunnan puolella ja järjestettiin vuonna 1906 taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, mutta jo vuonna 1912 se liitettiin Helsinkiin.[14] 1970-luvulle tultaessa puutalot olivat päässeet huonoon kuntoon, ja ajan hengen mukaisesti alue päätettiin purkaa nykyaikaisten kerrostalojen tieltä. Puu-Pasilan purkaminen aloitettiin 1977 ja suurin osa taloista oli purettu 1980-luvun puoliväliin mennessä.
Länsi-Pasilassa on säästetty muutama vanha puinen asuinrakennus, jotka muistuttavat alueen alkuperäisestä ilmeestä. Myös radan vieressä sijaitseva Toralinnana tunnettu 1899 rakennettu tiilikasarmi ja sitä ympäröivät kolme saman ikäluokan puutaloa ovat yhä pystyssä ja edelleen asuinkäytössä. Toralinna rakennettiin alun perin VR:n työntekijöiden asumukseksi. Levottomuuksien takia taloa alettiin pian kutsua Toralinnaksi. Edellä mainittujen puurakennusten lisäksi Toralinnan "rakennuskantaan" kuului myös tiilirakenteinen pesula-, sauna- ja mankelirakennus. Saunomassa kerrottiin käyneen myös Leninin hänen asuessaan Toralinnassa erään veturinkuljettajan ja painijan luonalähde?. Edelleen alueella oli vielä 1940–50 luvulla Toralinnan eteläpäässä kaksi puumakasiinia, jossa muun muassa veturinkuljettaja Gun'illa oli possu-puu- liiterinsä sotien jälkeen. Edelleen välittömässä edellisten läheisyydessä oli VR:n puusepänverstas ja viereisten kallionyppyjen Baccuksen mäellä Pasilan varikonpäällikön puurakenteinen komea asunto ja Baccuksen mäen alla, pohjoispuolella, edellä mainittujen puurakennuksiin kuuluva maakellari. Aiemmin Toralinnan ulkohuussit sijaitsivat Pasilankadun varrella. muuta nekin muutettiin osin varastorakennuksiksi sodan jälkeen kun Toralinnan asunnot saivat portaan kautta kuljettavat omat WC:t.
Länsi-Pasilan nykyinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1979. Reijo Jallinoja johti projektipäällikkönä myös Länsi-Pasilan kaavoitusta, mutta koska Itä-Pasila oli alusta lähtien saanut osakseen runsaasti arvostelua, alue suunniteltiin perinteisempään tyyliin[13]. Niinpä Itä-Pasilan betonin ja geometrisen mittakaavan vastapainoksi Länsi-Pasilassa painotettiin pehmeämpää punaista tiiltä rakennusmateriaalina, kaarevia katuja, puistoja ja vihreyttä.
Länsi-Pasilassa sijaitsevat muun muassa Pasilan poliisitalo, Yhtyneiden Kuvalehtien toimitustalo, Eläkevakuutusyhtiö Etera ja Lemminkäinen Oy. Länsi-Pasilaan kuuluvat myös Auroran sairaalan ja Yleisradion sekä MTV:n laajat tonttimaat alueen etelä- ja pohjoispäässä. Länsipuolellaan alue rajoittuu Helsingin keskuspuistoon.
Pohjois-PasilaMuokkaa
Pohjois-Pasila sijaitsee Hakamäentien pohjoispuolella, pääradan ja Keskuspuiston välissä. Alue kuului ennen vuoden 1946 suurta kuntaliitosta Huopalahden kuntaan.
Ennen vuotta 1949 suuri osa tästä alueesta oli VR:n kaatopaikkana. Vuosina 1949–63 siellä toimi Pasilan kaatopaikka, ja vuodesta 1970 lähtien alueella on ollut VR:n huoltoratapiha, Ilmalan varikko.[15][16] Lisäksi alueella on Posti Groupin pääkonttori, postin lajittelukeskus ja Pohjolan Liikenteen varikko. Alueen länsireunaan, Keskuspuiston rajalle rakennetaan 2020-luvulla kaksi uutta asuntoaluetta, 26 hehtaarin kokoinen Postipuisto ja 17 hehtaarin kokoinen Eteläinen Postipuisto. Alueiden joukkoliikennettä palvelemaan rakennetaan uusi raitiovaunulinja 13. [17]
KuviaMuokkaa
Pasilan virastokeskus Itä-Pasilassa
Järjestötalo I Itä-Pasilassa
Pasilantornit
Leankadun ja Raakelinkadun taloja Pasilassa 1912
Mall of Tripla ja Pasilan uusi rautatieasema rakenteilla vuonna 2018.
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Helsinki alueittain 2014 (Pasilan peruspiiri PDF:n sivuilla 90-93) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
- ↑ http://www.aluesarjat.fi
- ↑ Pasila – Uutta Helsinkiä uuttahelsinkia.fi. Helsingin kaupunginkanslia. Viitattu 8.7.2019.
- ↑ Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston sivu Pasilan nimen alkuperästä
- ↑ valokuvaaja Brander Signe HKM: Pasilan veturitallit www.finna.fi. Viitattu 25.1.2020.
- ↑ valokuvaaja Tuntematon: Helsingin valtaus: Saksalaiset lääkintämiehet siirtävät haavoittuneen punakaartilaisen suojaan Pasilan kalliolta. www.finna.fi. Viitattu 25.1.2020.
- ↑ Ritva Liisa Pitkänen, Janne Saarikivi ja Sami Suviranta: Helsingin Töölön kylän nimi Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Elokuu 2003. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 14.4.2013.
- ↑ Miljardin euron haaste - arkkitehti Kalle Soinin vastuulla on Pasilan Tripla Yleisradio. Viitattu 27.5.2018.
- ↑ Pasilan uudistuminen alkaa Helsingin kaupunki. Viitattu 5.9.2013.
- ↑ Kuka käyttää valtaa, kun rakennetaan tulevaisuuden kaupunkia? Yleisradio. Viitattu 27.5.2018.
- ↑ http://www.kauppalehti.fi/porssitiedotteet/keski-pasilan-tripla-hanketta-koskeva-asemakaava-saa-lainvoiman/UEx65f5n
- ↑ a b Oiva Turpeinen, Timo Herranen, Kai Hoffman: Helsingin historia vuodesta 1945, 1. osa, s. 196. Helsingin kaupunki, 1997. ISBN 951-772-920-0.
- ↑ a b Rakennustaiteen valtionpalkinto arkkitehti Reijo Jallinojalle 23.9.2005. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 18.1.2013.
- ↑ Iltanen, Jussi: Urbes Finlandiae. Suomen kaupunkien historiallinen kartasto. Genimap Oy, 2004. ISBN 951-593-915-1.
- ↑ Henri Hovi: Pasilan kaatopaikka kotikone.fi. Viitattu 26.07.2014.
- ↑ Tanja Toivola: Kaatopaikkojen ympäristövaikutuksia ja Helsingin entisten kaatopaikkojen nykytilanne. Helsinki: Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 2001. ISSN 1235-9718.
- ↑ Pohjois-Pasila Uutta Helsinkiä. 12.9.2017. Viitattu 9.10.2019.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Ylen Elävä arkisto: Puu-Pasila
- Valokuvia puretusta Puu-Pasilasta
- Toralinna Länsi-Pasilassa
- Vesa Marttinen: Pasilassa oli vain kaksi maatilaa ja suopohjainen järvi – sitten nousi villi puutaloalue, futuristinen Itä-Pasila ja pian Suomen vilkkain asemakeskus 1.10.2019. Yle Uutiset.