Wikipedia

Keski-Pasila

Helsingin kaupungin Pasilan kaupuginosan osa-alue

Keski-Pasila (ruots. Mellersta Böle) on yksi Pasilan kaupunginosan neljästä osa-alueesta Helsingissä. Se sijoittuu Itä- ja Länsi-Pasilan väliin Pohjois-Pasilan eteläpuolelle. Osa-alueella sijaitsevat muun muassa Pasilan rautatieasema, kauppakeskus Tripla, Helsinki-halli sekä pohjois-eteläsuuntainen liikenneväylä Veturitie. Kaikki lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät Pasilassa. Keski-Pasilaa on kutsuttu ”Helsingin toiseksi keskustaksi”.[2]

Keski-Pasila
Mellersta Böle
Kaupungin kartta, jossa Keski-Pasila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Keski-Pasila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 17 (osa-alue 174)
Väkiluku 1 042[1] (31.12.2021)
Osa-alueet osa-alue Pasilan kaupunginosassa
Postinumero(t) 00240
Lähialueet Alppila, Itä-Pasila, Länsi-Pasila, Pohjois-Pasila, Taka-Töölö

Keski-Pasilan eteläosassa sijaitsee vanhoja veturitalleja. Veturitien varressa on myös vuonna 1899 valmistunut entinen VR:n henkilökunnan asuintalo Toralinna.

Historia muokkaa

Rautatie ja vanhoja rakennuksia muokkaa

 
Pasilan veturitallit vuonna 1911.

Nykyisen Keski-Pasilan alueella sijaitsi aikoinaan Töölönjärvi.[3] Vuonna 1862 valmistui Pasilan kautta kulkeva päärata, ja siitä lähtien Keski-Pasilan alue oli aina vuoteen 2008 saakka lähes kokonaisuudessaan VR:n käytössä. Suurin osa siitä oli tavaraliikenteen järjestelyratapihana, joka palveli etupäässä satamien liikennettä.[4] Vuonna 1899 rakennettu tiilikasarmi Toralinna ja sitä ympäröivät kaksi saman ikäluokan puutaloa ovat edelleen asuinkäytössä. Toralinna rakennettiin alun perin VR:n työntekijöiden asumukseksi. Puurakennusten lisäksi Toralinnan ”rakennuskantaan” kuului myös tiilirakenteinen pesula-, sauna- ja mankelirakennus. Toralinnan eteläpäässä sijaitsi vielä 1940–1950 luvulla kaksi puumakasiinia. Välittömässä läheisyydessä oli myös VR:n puusepänverstas ja viereisten kallionyppyjen Baccuksen mäellä Pasilan varikonpäällikön puurakenteinen asunto ja maakellari.lähde? Aiemmin Toralinnan ulkohuussit sijaitsivat Pasilankadun varrella, mutta nekin muutettiin osin varastorakennuksiksi sodan jälkeen.lähde?

 
Vanha ratapiha nykyisen Keski-Pasilan paikalla vuoden 2010 ilmakuvassa. Radan oikealla puolella Itä-Pasila.

Vuonna 1997 Keski-Pasilan pohjoispuolelle valmistui Suomen suurin monitoimihalli Helsinki-halli (ent. Hartwall Arena). Ennen Helsinki-hallin rakentamista sen paikkeilla, ns. Pikku-Pasilan alueella oli puutaloasutusta. Alueella oli viisi väljästi sijoitettua asuintaloa sekä entisen Fredriksbergin tilan rakennukset.

Keski-Pasilan rakentamista suunniteltiin jo 1980-luvulla. Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistämiseksi ehdotettiin muun muassa kansirakentamista, ja ratapihan kylkeen suunniteltiin jo tuolloin tornitaloja.[5][6]

Uusi aluerakentaminen muokkaa

 
Rakennustöitä ratapihan paikalla keväällä 2016. Alareunassa Pasilan veturitallit.
 
Rakennustyömaat syyskuussa 2019.
 
Asuinrakentamista Firdonkadulla toukokuussa 2022.

Vuosaaren sataman valmistuttua vuonna 2008 tavaraliikenne siirtyi pois Keski-Pasilasta. Suuri osa ratapihaa vapautui muuhun käyttöön, kuten asumiseen, toimistoille ja palveluille. Rautatieaseman välittömään läheisyyteen rakennetun keskusta­korttelin suunnittelua varten Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt järjestivät kaksivaiheisen kilpailun, joka ratkaistiin syyskuussa 2013. Kilpailun voitti alankomaalaisen arkki­tehti­toimisto Office for Metropolitan Architecturen, Arkkitehdit Soini & Horton ja rakennusliike YIT:n laatima ehdotus Tripla. Kilpailuvaiheen jälkeen YIT jatkoi suunnittelua Arkkitehdit Soini & Horton kanssa.[7] Suunnitelman mukaisesti alueelle rakennettiin toimistoja, kauppa- ja kongressi­keskus, asuntoja, hotelli, moni­toimi­areena ja joukko­liikenne­terminaali. Myös Pasilan asema uudistettiin täysin.[8] Kilpailuprosessia on kritisoitu avoimuuden puutteesta.[9]

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Pasilan Tripla-hanketta koskevan asemakaavan tammikuussa 2015. Asemakaavan valitusaika päättyi maanantaina 2. maaliskuuta 2015. Valituksia ei tullut yhtäkään, ja alueen asemakaava sai lainvoiman perjantaina 6. maaliskuuta 2015.[10] Kauppakeskus Tripla ja Pasilan uudistettu rautatieasema avattiin käyttöön 17. lokakuuta 2019. Liiketilojen määrällä mitattuna Triplasta tuli Pohjoismaiden suurin kauppakeskus.

Tornitalot muokkaa

Pasilansillan eteläpuolelle on suunnitteilla yhteensä viisi tornitaloa asumiskäyttöön ja toimitiloiksi. Suunnittelukilpailun voitti YIT ehdotuksellaan ”Trigoni”. Myöhemmin YIT kuitenkin vetäytyi hankkeesta,[11][12][13] ja vuonna 2023 rakentajaksi valittiin Skanska, joka oli tullut alkuperäisessä suunnittelukilpailussa toiseksi.[14] Tornialueen keskiosan asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa lokakuussa 2023. Ensimmäisenä rakennetaan 32-kerroksinen, vähintään 130 metriä korkea tornitalo Triplan eteläpuolelle. Se on tarkoitettu pääosin toimistokäyttöön. Nopeimmillaan rakentaminen voisi alkaa keväällä 2024.[15] Tornitalon on arvioitu valmistuvan vuonna 2027.[16]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alken 31.12.2015 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. 2022. Viitattu 10.5.2022.
  2. ↑ Pasila Uutta Helsinkiä. Helsingin kaupunki. Viitattu 10.5.2022.
  3. ↑ Pitkänen, Ritva Liisa; Saarikivi, Janne & Suviranta, Sami: Helsingin Töölön kylän nimi Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Elokuu 2003. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 14.4.2013.
  4. ↑ Keski-Pasilan ratapiha-alueen muutostöiden ratasuunnitelma (pdf) (s. 6) 16.4.2010. Liikennevirasto. Viitattu 24.8.2021.
  5. ↑ Mustonen, Pertti & Rytilä, Pekka: Kaupunkiratakirja 2002 : Helsinki - Huopalahti - Leppävaara, s. 168–169. Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Ratahallintokeskus, 2002. ISBN 951-718-876-5.
  6. ↑ Kaksoistornia ehdotettiin 1986 (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 1.2.2004. Viitattu 10.1.2024.
  7. ↑ Miljardin euron haaste - arkkitehti Kalle Soinin vastuulla on Pasilan Tripla 30.4.2015. Yleisradio. Viitattu 27.5.2018.
  8. ↑ Pasilan uudistuminen alkaa. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 7.9.2013. Viitattu 5.9.2013.
  9. ↑ Vuori, Jukka: Kuka käyttää valtaa, kun rakennetaan tulevaisuuden kaupunkia? 28.4.2015. Yleisradio. Viitattu 27.5.2018.
  10. ↑ YIT:n tiedote: Keski-Pasilan Tripla-hanketta koskeva asemakaava saa lainvoiman Uutta Helsinkiä. 3.3.2015. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 8.5.2022. Viitattu 9.5.2022.
  11. ↑ Kuokkanen, Katja: Helsinki kaivoi vanhan suunnitelman pöytälaatikosta – Havainnekuvat Pasilasta esittelevät 168-metrisen tornitalon sisarineen (Maksullinen artikkeli) 31.1.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.1.2022.
  12. ↑ Auramies, Jukka: Keski-Pasilaan kaavailtu pilvenpiirtäjähanke kaatui: Video näyttää, millaisia jopa 180-metrisiä kolmikulmatornitaloja ei nyt rakenneta MTV Uutiset. 22.12.2021. Viitattu 12.4.2023.
  13. ↑ Takala, Sami: Pasilan pilvenpiirtäjähankkeesta vetäytyminen tuli YIT:lle kalliiksi – hintalappu noin kaksi miljoonaa euroa (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 8.7.2022. Viitattu 12.4.2023.
  14. ↑ Aalto, Maija: Helsingin Pasilaa odottaa mullistus: Kuvissa uudet tornit Helsingin Sanomat. 12.4.2023. Viitattu 12.4.2023.
  15. ↑ Karhu, Otso: Helsingin Pasilaan rakennetaan 32-kerroksinen vähintään 130 metriä korkea tornitalo Yle. 12.10.2023. Viitattu 13.10.2023.
  16. ↑ Siippainen, Aapo: 130-metrisen tornitalon rakentaminen alkaa Pasilassa – vilkas pyöräbaana jää alle Helsingin Uutiset. 1.3.2024. Viitattu 3.3.2024.

Aiheesta muualla muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keski-Pasila&oldid=22235341”