Avaa päävalikko

Väylävirasto

Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä vastaava virasto
Hakusana ”Liikennevirasto” ohjaa tänne. Ruotsin Liikennevirastosta kerrotaan artikkelissa Liikennevirasto (Ruotsi).

Väylävirasto (ruots. Trafikledsverket) eli Väylä on Suomen valtion virasto, joka toimii liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Väyläviraston tehtävänä on vastata Suomen tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä. Virasto perustettiin vuoden 2010 alussa, ja vuoden 2018 loppuun saakka sen nimi oli Liikennevirasto (ruots. Trafikverket).

Väylävirasto
VAYLArgb.jpg
Perustettu 2010 (Liikennevirasto)
2019 Väylävirastoksi
Ministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö
Päämaja Pasilan virastokeskus, Helsinki
Työntekijöitä 400 (2019)[1]
Vuosibudjetti 1,6 mrd. € (2019)[1]
Pääjohtaja Kari Wihlman
Aiheesta muualla
Kotisivut

Väyläviraston pääjohtaja on varatuomari Kari Wihlman.[2]

HankkeetMuokkaa

Väylävirasto vastaa valtakunnallisten tie-, rata- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta. Väyläinvestoinneilla parannetaan liikenneverkon toimivuutta, turvallisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja sujuvuutta.[3]

Käynnissä olevia hankkeitaMuokkaa

Vuonna 2019 käynnissä on 23 kehittämishanketta, joista 10 on tiehankkeita, kolme perusväylänpidon isoja tiehankkeita, kuusi ratahanketta ja neljä vesiväylähanketta. Yksi tiehankkeista on Lahden eteläinen kehätie: valtatie 12:n siirtäminen kulkemaan eteläisempää reittiä parantaa merkittävästi liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta, koska se ohjaa liikenteen pois Lahden ja Hollolan keskusta-alueilta.[3]

Valmistuneita hankkeitaMuokkaa

  • Seinäjoki–Oulu-ratahankkeessa parannettiin Seinäjoen ja Oulun välistä yksiraiteista rataa muuttamalla se osittain kaksiraiteiseksi, mikä muun muassa nopeuttaa junaliikennettä. Hanke valmistui vuonna 2017 [4]
  • Sepänkylän ohikulkutien rakentaminen Vaasan seudulla paransi liikenneturvallisuutta ja lisäsi liikenteen sujuvuutta. Ohikulkutien valmistuttua raskas liikenne siirtyi pois nykyiseltä niin sanotulta Kokkolantieltä, joka kulkee Sepänkylän taajaman läpi. Hanke valmistui talvella 2014.[5]
  • Uudenkaupungin meriväylä -hankkeessa ruopattiin 10,0 m syvyinen väylä 12,5 m syvyiseksi ja parannettiin väylän turvalaitteita. Hankkeella parannettiin muun muassa lannoitteiden kaukoviennin kuljetustehokkuutta. Hanke valmistui vuonna 2015.[6]
  • Kehärata muodostaa junayhteyden Vantaankoskelta lentoaseman kautta Tikkurilaan. Kehärata valmistui heinäkuussa 2015. [7]
  • Kehä III:n parannushankkeessa tietä uudistetaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Hankkeen ensimmäinen osa valmistui keväällä 2012, ja toinen vaihe valmistui aikataulusta edellä vuonna 2015.[8]

PalveluitaMuokkaa

Väyläviraston keräämiä tietoja avataan avoimesti kaikkien käyttöön. Digitraffic-palvelun[9] data avattiin kaikkien käyttöön keväällä 2014.

Liikennetilanne-palvelun kautta on saatavilla ajantasaista tietoa Suomen teillä tehtävistä tietöistä, ruuhkista ja muista häiriöistä. Palvelun kautta on saatavilla myös kelikamerakuvaa.[10]

OrganisaatioMuokkaa

Väylävirasto työllistää noin 400 henkilöä ja lisäksi välillisesti noin 12 000 ihmistä eri infrahankkeissa (2019). Tehtävät vaihtelevat liikenteen asiantuntijatehtävistä operatiiviseen liikenteen ohjaukseen ja hallinnollisiin tehtäviin. Väyläviraston budjetti on vuosittain noin 1,6 miljardia euroa.[1]

HistoriaMuokkaa

Vuonna 2010 Ratahallintokeskus, Merenkulkulaitos ja Tiehallinto yhdistettiin Liikennevirastoksi. Uuteen Liikennevirastoon siirtyivät Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen kaikki sellaiset tehtävät, jotka eivät siirtyneet perustettuun tuotantoyhtiöön tai joita ei yhdistetty Liikenteen turvallisuusvirastoon (Trafi). Liikennevirastoon siirtyi myös Tiehallinto lukuun ottamatta ELY-keskuksiin yhdistettyjä tiepiirejä ja eräitä Liikenteen turvallisuusvirastoon siirrettyjä toimintoja.

Vuoden 2019 alussa Liikenneviraston nimi muuttui Väylävirastoksi, ja osa sen toiminnoista siirrettiin uuteen Liikenne- ja viestintävirastoon eli Traficomiin.[11]

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa