Merihaka
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Pääosin lähteetön |
Merihaka (ruots. Havshagen) on kerrostalovaltainen asuinalue meren rannalla Helsingin kantakaupungissa. Se kuuluu Sörnäisten kaupunginosaan Vilhonvuoren osa-alueelle. Usein se mielletään kuitenkin omaksi kaupunginosakseen.[1] Merihaka sijaitsee merenrannan sekä Hakaniemen sillan ja Sörnäisten rantatien välisellä alueella.
| Merihaka | |
|---|---|
| Havshagen | |
 |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Osa-alueet | osa Vilhonvuorta, joka on Sörnäisten kaupunginosan osa-alue |
| Postinumero(t) | 00530 |
| Lähialueet | Hakaniemi, Hanasaari, Kruununhaka |
HistoriaMuokkaa
Ennen Merihaan rakentamisen aloittamista paikalla oli Wärtsilän – alkujaan Kone- ja Siltarakennus Oy:n – teollisuusrakennuksia. Paikalla on aikoinaan sijainnut Pannukakku-niminen saari, joka yhdistettiin mantereeseen.[2]
Vuosina 1973–1986 rakennettu[2] kerrostaloalue on joidenkin tietojen mukaan saanut nimensä läheisestä Hakaniemestä, toisten mukaan alueen rakentaneen rakennusliike Hakan mukaan.
Merihaan kuuluisin asukas lienee ollut Suomen pitkäaikaisin pääministeri Kalevi Sorsa, jonka taloa Hakaniemenranta 16:ssa alettiin kutsua ”Sorsanpesäksi”. Rakennuksen seinässä on nykyään Sorsasta kertova muistolaatta.
Helsingin verotoimisto muutti Merihakaan (Haapaniemenkatu 7-9) joulukuussa 1974, ja ehkä siksi Sörnäisten rantatien yli vievää kävelysiltaa sanotaan Huokausten sillaksi. Entisessä veroviraston kiinteistössä on vuoden 2015 alusta lähtien toiminut Stadin Ammattiopiston toimipaikka.
YleiskuvaMuokkaa
Merihaan alueelle tunnuksenomaista on 1960–1970-lukujen kaupunkisuunnittelullinen periaate, jonka mukaan rajattomasti kasvavan yksityisautoliikenteen vuoksi jalankulkuväylät ja lasten leikkialueet tuli erottaa eri tasolle katuverkosta. Tämän vuoksi alueelle rakennettiin betoninen pihakansi – kuten Itä-Pasilaankin – jonka alapuolella sijaitsee yli tuhat autopaikkaa. Kannen alapuolella Merihaan läpi kulkee Haapaniemenkatu, jota käyttävät bussilinjoista 55 ja 502.
2020-luvulla alueen maisema muuttuu hieman, kun Hakaniemenrannalta Nihtiin rakennetaan 400-metrinen Merihaansilta, joka on osa Kruunusillat-pikaraitioyhteyttä Laajasaloon. Rakennustöiden alustavat valmistelut Hakaniemen ja Merihaan ympäristössä alkoivat maaperätutkimuksilla kesällä 2020.[3] Merihaan kupeessa oleva 1960–luvulla rakennettu Hakaniemen silta puretaan ja vaihdetaan matalampaan tieliikennesiltaan vuoteen 2024 mennessä.[4]
PalvelutMuokkaa
Pihakannen päällys on varattu jalankulkijoille, ja myös Merihaan palvelut löytyvät sieltä. Merihaassa toimii K-Market Merihaka, apteekki, lounasravintola Tornitupa, ravintola Bali Bagus, urheilukeskus Merihaan Pallohalli ”Meripeli” sekä kaksi baaria, Meripub ja Sir Oliver. Suvilahteen, Merihaan koillispuolelle on ankkuroitu ravintolalaiva Merikerho.
Seurat ja järjestötMuokkaa
Monet kansalaisjärjestöt, kuten Suomi-Venäjä -seura, pitävät majaa Merihaassa. Merihaan rannalle, Hakaniemenranta 17, perustettiin vuonna 2013 Kulttuurisauna.
Merihaan alueen kaupunginosayhdistyksenä toimii Merihaka-Seura.
Tunnettuja merihakalaisiaMuokkaa
- Eevil Stöö, tuottaja, artisti
- Ruudolf, rap-artisti
- Vilunki 3000 (oikealta nimeltään Mikko Viljakainen), muusikko, graafikko ja radiotoimittaja[5]
- Jermu Laine, poliitikko[6]
- Martta Salmela-Järvinen, poliitikko
- Esa Salminen, kirjailija
- Tarmo Koivisto, sarjakuvapiirtäjä[7]
- Anneli Sauli, näyttelijä
- Kalevi Sorsa, pääministeri[6]
- Teivo Teivainen, professori
Merihaka fiktiossaMuokkaa
- Me Stallarit, MTV3-kanavan vuonna 2004 esitetty komediasarja
- Mämmilä-sarjakuvan tapahtumat ovat muutamassa tarinassa sijoittuneet Mämmilän sijaan urbaaniin Merihakaan.
- Karppi -sarjan päähenkilö Sofia Karppi asuu Merihaassa.
LähteetMuokkaa
- ↑ Paikkatietopalvelu Helsingin kaupunki (kun valitaan "Kiinteistörajakartta", kartassa näkyvät myös kaupunginosien rajat). Arkistoitu 11.6.2011. Viitattu 10.6.2011.
- ↑ a b Itsenäisyytemmen vuosikymmenten rakennuksia Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 7.1.2010. Viitattu 10.6.2011.
- ↑ Koskela, Miika: Myllerrys jatkuu Helsingissä: pian aletaan rakentaa kolmen sillan kokonaisuutta, ja se tietää paikallisille kovia aikoja – yhdestä sillasta tulee Suomen pisin Helsingin Sanomat. 7.7.2020. Viitattu 13.4.2021.
- ↑ Itäisen kantakaupungin ja liikenteen keskus Uutta Helsinkiä. 3.12.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 13.4.2021.
- ↑ Kenttämaa, Juhani: Vuoden graafikko Vilunki 3000: “Minut pahoinpideltiin muutaman julisteen takia” Yle Uutiset. 25.2.2017. Viitattu 30.8.2021.
- ↑ a b Huhtanen, Jarmo: Suomen kuuluisin Sorsanpesä Helsingin Sanomat. 23.4.2007. Viitattu 30.8.2021.
- ↑ Huhtanen, Jarmo: Merihaan kanjoneissa voi kuulla suden ulvovan ja leijonan karjuvan Helsingin Sanomat. 23.4.2007. Viitattu 30.8.2021.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Halonen käväisi asuntonäytössä Merihaassa, Ilta-Sanomat 4.5.2009
- Ylen Elävä arkisto: Merihaka on betonitornien harmaa laidun
- HS 2.9.2013: Parjattu ja rakastettu Merihaka täyttää 40 vuotta
- Helsingin parjattu betonilähiö Merihaka ilmentää tasa-arvoa ja nuorten arkkitehtien kapinaa, Yle 7.9.2013