Kesko

suomalainen kaupan alan palveluyritys ja pörssiyhtiö

Kesko Oyj on suomalainen kaupan alan yritys ja pörssiyhtiö. Kesko toimii kolmella toimialalla: päivittäistavarakaupassa, rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä autokaupassa. Yhtiön mukaan sillä on näillä toimialoilla vahva osaaminen ja markkina-asema sekä hyvä ja kannattava pitkän aikavälin kasvupotentiaali. Toimialat ja ketjut toimivat tiiviissä yhteistyössä kauppiasyrittäjien sekä muiden kumppaneiden kanssa. Keskon ketjutoimintaan kuuluu noin 1 800 kauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Tanskassa[4][5]

Kesko Oyj
Tunnuslause Jotta kaupassa olisi kiva käydä
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: KESKOA
OMXH: KESKOB
Markkina-arvo Nousua  8 161 milj. (31.12.2022)[1]
ISIN FI0009000202
Perustettu 1940
Toimitusjohtaja Jorma Rauhala[2][3]
Puheenjohtaja Esa Kiiskinen[2]
Avainhenkilöt
Kotipaikka Työpajankatu 12
Helsinki, Suomi[2]
Toimiala tukku- ja vähittäiskauppa
Liikevaihto Nousua 11 809,0 milj. € (2022)[1]
Liikevoitto Nousua 816,5 milj. € (2022)[1]
Tilikauden tulos Nousua 609,9 milj. € (2022)[1]
Henkilöstö 14 633 (keskim. 2022, FTE)[1][H 1]
Tytäryhtiöt Onninen
Kotisivu www.kesko.fi

Kesko ja K-kauppiaat muodostavat K-ryhmän, joka on Suomen suurin ja Pohjois-Euroopan suurimpia kaupan alan toimijoita. K-ryhmän vähittäismyynti oli noin 16 miljardia euroa vuonna 2022. Kesko ja K-kauppiaat työllistävät yhdessä noin 39 000 henkeä ja koko K-ryhmä työllistää noin 45 000 henkeä[4].

Yhtiön mukaan vastuullisuus on keskeinen osa sen strategiaa. Kesko on saanut vastuullisuustyöstään kansainvälistä tunnustusta. Se on ainoa yhtiö maailmassa, joka on päässyt Corporate Knightsin julkaisemalle maailman 100 vastuullisimman yrityksen listalle[6] joka vuosi vuodesta 2005 lähtien.[7] Kesko on myös valittu mukaan Dow Jonesin kestävän kehityksen DJSI World- ja DJSI Europe -indekseihin.[8] Vuonna 2022 Kesko oli kyseisissä indekseissä toimialansa paras yhtiö koko Euroopassa ja toimialan kolmanneksi paras yhtiö maailmassa. Kesko sai CDP:n maailmanlaajuisessa vuoden 2021 ilmastonmuutoskyselyssä parhaan arvosanan 'A'. [9]

K-ryhmällä oli 35,2 % markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa vuonna 2022.[10] Vuonna 2023 Kesko oli liikevaihdolla mitattuna Suomen neljänneksi suurin yritys[11].

Keskon osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Yhtiön kotipaikka ja päätoimitilat sijaitsevat Helsingissä. Keskon pääjohtajana on toiminut vuodesta 2015 Mikko Helander. Vuoden 2022 lopussa Keskon markkina-arvo oli 8,2 mrd.€ ja sillä oli noin 83 000 osakkeenomistajaa [4].

Historia muokkaa

 
Keskon vanha logo
 
Kesko Lähikaupan vanha logo
 
Keskon logo vuosina 1994–2015

Kesko perustettiin lokakuussa 1940, ja liiketoiminnan se aloitti vuoden 1941 alussa. Kesko sai alkunsa, kun neljä maakunnallista tukkuliikettä, Maakauppiaiden Oy, Oy Savo-Karjalan Tukkuliike, Kauppiaitten Oy ja Keski-Suomen Tukkukauppa Oy yhdistettiin valtakunnalliseksi tukkuliikkeeksi.[12] Nimi Kesko valittiin muun muassa siksi, ettei se tarkoitanut mitään yleisesti tiedossa olevaa asiaa.[13] Perustetun yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja oli kauppaneuvos Kalle Heikki Lehtinen.

Toimintansa alkuvuosikymmeninä Kesko harjoitti myös merkittävää tuotantotoimintaa. Sillä oli muun muassa tulitikkutehdas ja margariinitehdas (Kauppiaitten Teollisuus Oy), mylly (Kauppiaitten Mylly Oy), leipomo (Leipäteollisuus Oy), lihanjalostuslaitos (Helsingin Kauppiaat Oy), kahvipaahtimo, vaatetustehdas ja polkupyörien kokoonpanotehdas (E. A. Haapala Oy). 1980-luvun puoliväliin mennessä Kesko luopui kaikista muista tuotantolaitoksista paitsi kahvipaahtimosta, jonka Kesko myi vuonna 2003 Pauligille.

Kesko ilmoitti toukokuussa 1996 ostavansa Tukon, mutta kilpailuvirasto vei yrityskaupan Euroopan komission tutkittavaksi, joka ei hyväksynyt kauppaa sellaisenaan. Komission päätöksen jälkeen Kesko ilmoitti kauppaavansa Tukon osia koti- tai ulkomaisille ostajille.[14] Lopulta huhtikuussa 1997 komissio antoi hyväksyntänsä kaupalle, jossa Kesko sai omistukseensa Tukosta Anttila-, Rautia- ja Carrols-ketjut.[15] Pikaruokaketju Carrolsin Kesko myi Hesburgerille vuoden 2002 alussa.[16] Anttila-tavarataloketjun Kesko myi vuonna 2015 saksalaiselle pääomasijoittajalle 4K Investille miljoonan euron kauppahintaan. Ennen kauppaa Anttila oli Keskon omistuksessa tehnyt tappiota jo useamman vuoden ajan.[17]

Konsernin päivittäistavara- ja käyttötavaraliiketoiminnot siirrettiin huhtikuun 2001 alussa Keskon kokonaan omistamille tytäryhtiöille Ruokakesko Oy:lle ja Keswell Oy:lle.[18] Käyttötavarakaupasta vastannut Keswell sulautettiin osaksi emoyhtiötä vuoden 2006 lopussa, minkä jälkeen Keswellin tytäryhtiöt jatkoivat toimintaansa itsenäisinä emoyhtiö Keskon omistuksessa. Keswellin tytäryhtiöihin lukeutuivat muun muassa Anttila, Indoor Group, Intersport ja Musta Pörssi. Järjestelyn tavoitteena oli Keskon mukaan madaltaa konsernirakennetta ja parantaa kustannustehokkuutta. Keskon mukaan Keswell oli muuttunut tarpeettomaksi sen alaisten tavara-alojen yhtiöittämisen jälkeen.[19]

Keskon vanha pääkonttori sijaitsi Helsingin Katajanokalla Toivo Paatelan suunnittelemassa punatiilisessä rakennuksessa, joka valmistui vuonna 1940. Se toimi myös kahvipaahtimona ja banaaninkypsyttämönä. Uusi pääkonttori, K-Kampus, valmistui Kalasatamaan vuonna 2019. Vanha pääkonttori on sittemmin remontoitu asunnoiksi.[20][21]

Yrityskauppoja 2010- ja 2020-luvuilla muokkaa

 
Vuosina 1950–1975 Kesko kasvatti markkinaosuuttaan eniten, toisena SOK. Tukon osuus pieneni.

Kesko osti Suomen Lähikauppa Oy:n koko osakekannan 60 miljoonalla eurolla marraskuussa 2015.[22] Huhtikuussa 2016 uutisoitiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyneen yrityskaupan, mutta Kesko velvoitettiin myymään kilpailijoille 60 Suomen Lähikaupan omistuksessa ollutta kauppaa.[23] Kesko jatkoi yritysostojaan tammikuussa 2016 ostamalla Onnisen. Yritysoston Kesko toteutti osakekaupalla yhteensä 369 miljoonan euron velattomalla kauppahinnalla, johon ei sisältynyt Onnisen teräsliiketoiminta eikä Venäjän tytäryhtiö. Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Euroopan komissio antoivat hyväksyntänsä yrityskaupalle ilman ehtoja.[24]

Suomen Lähikaupan hankinnan seurauksena useimmat Siwat ja Valintatalot muutettiin vuosien 2016–2017 aikana K-Marketeiksi, ja loput joko lopetettiin tai myytiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston ehtojen mukaan kilpailijoille.[25][26]

Kesäkuussa 2018 Kesko osti tuoretuotteiden erikoistukkukauppaa harjoittavat Reinin Lihan ja Kalatukku E. Erikssonin osaksi Kespron foodservice-liiketoimintaa[27].

Vuonna 2018 Kesko vahvisti Byggmakker-rautakauppaketjuaan Norjassa ostamalla mm. Gipling AS:n ja Skattum Handel AS:n sekä useita pienempiä yhtiöitä. [28]

Kesko osti vuonna 2019 ruotsalaisen rautakauppaketjun nimeltä Fresks noin 200 miljoonalla eurolla.[29] Toukokuussa 2019 Kesko ilmoitti ostavansa Heinon Tukun.[30] Myöhemmin markkinaoikeus kielsi yrityskaupan[31].

Keskolla ja Oriolalla oli yhteinen hyvinvoinnin verkkokauppa ja myymäläkonsepti.[32]

Konekeskon maatalousliiketoiminta siirtyi Danish Agrolle elokuussa 2019.[33]

Heinäkuussa 2020 Kesko osti norjalaisen rautakauppayhtiön Carlsen Fritzøe Handelin. Osakekauppana toteutetun yritysoston velaton kauppahinta oli noin 142 miljoonaa euroa.[34]

Vuosina 2021 ja 2022 Kesko osti Ruotsista useita rautakauppoja, muun muassa. Byggarnas Partnerin[35] ja Kungälvs Trävaruaktiebolagin[36].

Tammikuussa 2023 Keskon tytäryhtiö Onninen ilmoitti ostavansa sähkötuotteiden jakeluyrityksen Elektroskandia Norge AS:n Norjassa.[37]

Elokuussa 2023 Kesko uutisoi laajentavansa Tanskaan ostamalla Davidsen Koncernen A/S -rautakauppayrityksen.[38] Osto totetui ja hyväksyttiin tammikuussa 2024.[39]

Vetäytyminen Venäjän-markkinoilta muokkaa

Kesko luopui Venäjän liiketoiminnoistaan myymällä ensin vuoden 2016 loppupuolella Venäjän päivittäistavaraliiketoimintansa noin 158 miljoonan euron kauppahintaan Lentalle. Kauppaan sisältyivät Keskon 11 ruokakauppaa Pietarin ja Leningradin alueella, kolme tonttia Moskovan ja Leningradin alueilla sekä hallinto- ja tukitoimintoja.[40]

Vuoden 2018 alussa Kesko tiedotti myös sopineensa Venäjän rautakauppaliiketoiminta myynnistä ranskalaiselle Leroy Merlinille noin 169 miljoonalla eurolla. Kauppaan sisältyivät Keskon 12 K-Rauta -kiinteistöä, joissa harjoitettu liiketoiminta lopetettiin kevään 2018 aikana. Keskolle jäi kaupan jälkeen kaksi K-Rautaa, joiden toiminnan konserni lopetti vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.[41]

Pääjohtaja Mikko Helanderin mukaan Keskon tavoitteena olisi jatkossa toiminnan kasvattaminen ja parantaminen erityisesti Pohjois-Euroopan markkinoilla. Venäjälle tehdyt investoinnit eivät hänen mukaansa olleet täyttäneet niille asetettuja tavoitteita.[41]

Osakkeet ja omistus muokkaa

Kesko Oyj:n osakekanta jakautuu A- ja B-osakesarjoihin. Molemmat osakesarjat noteerataan Helsingin pörssissä. Jokainen A-osake tuottaa 10 ääntä ja jokainen B-osake 1 äänen. A-osakkeiden tuottamien äänten osuus on 82 % ja B-osakkeiden tuottamien äänten osuus 18 % kaikista osakkeiden tuottamista äänistä.[42]

A-osakkeet ovat pääasiassa K-kauppiaiden sekä Keskoa lähellä olevien yhteisöjen omistuksessa. Keskon suurimmat omistajat olivat lokakuun 2023 lopussa:[43]

# Omistaja Osakeosuus Ääniosuus
1. K-kauppiasliitto ry 5,22 % 13,53 %
2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3,66 % 9,39 %
3. Vähittäiskaupan Takaus Oy 3,30% 8,55 %
4. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 1,49 % 0,39 %
5. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo 1,48 % 0,62 %

Liiketoiminta muokkaa

 
K-Plussa -kanta-asiakasohjelman logo vuodesta 2016.

Keskon liiketoiminta on jaettu kolmeen toimialaan, jotka ovat päivittäistavarakauppa, rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa.[44] Lisäksi Kesko omistaa Helsingissä sijaitsevan kauppakeskus Easton Helsingin.[45]

K-Plussa-kanta-asiakasohjelmansa Kesko aloitti 1. marraskuuta 1997.[46] Suomessa on nykyisin lähes neljä miljoonaa K-Plussa-kortin haltijaa.[47]

Päivittäistavarakauppa muokkaa

 
K-Market Tesomajärvenkatu Tampereella.

Kesko johtaa K-ruokakauppaketjuja ja yhdistää niiden ostovoiman, järjestää logistiikan, hankkii kauppapaikat ja tarjoaa K-ruokakaupoille tukipalveluita. Keskon vähittäiskauppaketjut ovat K-Citymarket, K-Supermarket, K-Market ja Neste K.

  • K-Citymarket on suurinta myymälätyyppiä edustava ketjumuoto, hypermarket, jonka tuotevalikoimaan kuuluu päivittäistavaroiden lisäksi myös paljon käyttötavaroita. K-Citymarketeja on noin 80 kappaletta ympäri Suomen.
  • K-Supermarketit ovat keskisuuria ja suuria päivittäistavarakauppoja, joita on Suomessa yhteensä noin 250.
  • K-Market on lähikauppatyyppi, joita Suomessa on K-ruokakauppojen ketjuista eniten, noin 750.
  • Neste K puolestaan on liikenneasemaketju. Neste K asemia on yhteensä noin 60.

K-ruokakaupoilla on omia kaupan tavaramerkkejä, kuten Pirkka, K-Menu ja Euro Shopper.

Keskon entisiä vähittäiskauppaketjuja ovat K-extra, K-pikkolo, K-market Cassa, K-lähikauppa ja Rimi. K-ruokakaupat käyttivät vuosina 1994–2002 logoja, joissa oli tietty määrä K-kirjaimia riippuen kaupan koosta. Kauppojen nimet logojen mukaan pienimmästä suurimpaan olivat K Extra, K Lähikauppa, KK Market, KKK Supermarket sekä KKKK Citymarket.

K-ruokakaupat ovat perheyrittäjien ylläpitämiä. Kaikissa K-Citymarketeissa elintarvikkeiden myynnistä vastaa yksityinen kauppias ja käyttötavarapuolesta Kesko Oyj. K-citymarket Oy sulautui Ruokakeskoon helmikuun 2017 lopussa.[48]

Vuonna 2013 Ruokakeskon osuus Keskon liikevaihdosta oli 47 %. HoReCa-alan tukkukauppa Kespro tarjoaa toimitusmyynti- ja tukkukauppapalveluja yritysasiakkaille.[49]

Ulkomailla muokkaa

Nykyisin Kesko toimii päivittäistavarakaupassa vain Suomessa, mutta aiemmin yhtiö toimi myös Virossa, Latviassa ja Venäjällä. Baltiassa Keskon päivittäistavaramyymäläketjuja olivat Citymarket, Säästumarket ja Supernetto. Säästumarket oli Viron suurin halpamyymäläketju, jonka Kesko osti toukokuussa 2001. Baltian ensimmäinen Citymarket avattiin syksyllä 2001 Latvian Riikaan, ja helmikuussa 2002 ketju laajeni Viron Pärnuun.[50] Vuoden 2002 lopulla Virossa oli neljä Citymarketia (kaksi Tallinnassa, yksi Tartossa ja yksi Pärnussa), yli 40 Säästumarketia ja kaksi Supernettoa. Keskon osuus Viron päivittäistavaramarkkinoista oli tuolloin jo noin 20 prosenttia.[51] Samaan aikaan Latviassa oli kaksi Citymarketia ja yksi Supernetto.[52]

Vuonna 2004 Kesko oli Virossa jo ruokakaupan markkinajohtaja, ja maassa toimi kuusi Citymarketia.[53] Ruokakesko ja ruotsalainen ICA fuusioituivat Baltiassa vuoden 2005 alussa, jolloin muodostettiin yhteisyritys Rimi Baltic ja alueen K-ruokakaupat (yhdessä ICA-ruokakauppojen kanssa) muuttuivat Rimi Baltic -kaupoiksi.[54][55] Kesko ja ICA omistivat yrityksen aluksi tasaosuuksin, mutta syksyllä 2006 ICA osti Keskon osuuden kokonaan.[56]

Pietarissa Venäjällä K-ruokakaupat käyttivät nimeä K-Ruoka (ven. K-Руока). Pietarin ensimmäinen K-Ruoka avattiin joulukuussa 2012 Primorskin kaupunginosassa.[57] Vuoden 2015 lopulla Pietarissa oli jo yhdeksän K-Ruoka -myymälää.[58] Vuonna 2014 Keskon päivittäistavarakaupalla meni Venäjällä yllättävän hyvin: niin myynti kuin asiakastyytyväisyystulokset olivat ylittäneet selvästi Keskon odotukset, ja muun muassa suomalaisilla tuotteilla on ollut kova kysyntä.[59] Jo kaksi vuotta myöhemmin liiketoiminta sujui selvästi huonommin, peräti seitsemän Pietarin yhdeksästä K-Ruoka-kaupasta oli tappiollisia.[60] Lokakuussa 2016 Kesko myi liiketoimintansa Venäjällä Lentalle.[61]

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa muokkaa

 
Alajärven K-Rauta.
 
Kookenkä-liike Seinäjoella vuonna 2018. Ketju lakkautettiin vuonna 2021.

Toimiala harjoittaa rautakauppaa ja teknistä tukkukauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Baltian maissa ja Puolassa. Toiminta perustuu vahvoihin ketjukonsepteihin, tehokkaaseen hankintaan ja kansainvälisesti monistettuihin parhaisiin käytäntöihin. Toimiala toimii ketjujen taustalla yhdistäen ketjujen tavararyhmähallinnan, ostotoiminnan, logistiikan, tietojärjestelmäohjauksen ja verkostokehityksen. Näin syntyvien synergia- ja mittakaavaetujen avulla pystytään tarjoamaan asiakkaille tuotteita ja palveluja kilpailukykyiseen hintaan.

Toimialan teknistä tukkukauppaa tekee Onninen. Rautakaupassa Keskolla on suomessa K-Rauta-ketju. Kesko muutti omistamansa Rautia-ketjun myymälät vuonna 2017 K-Rauta-brändin alle. Keskon muita rautakauppaketjuja ovat Norjan laajin rautakauppaketju Byggmakker, K-Bygg Ruotsissa sekä Senukai Baltiassa. K-ryhmän rakentamisen yrityspalvelu toimii Suomessa, ja sen asiakkaita ovat muun muassa valtakunnalliset rakennusliikkeet, teollisuus ja muut yritysasiakkaat.

Autokauppa muokkaa

K-Auto[62] myy ja maahantuo Volkswagen-, Audi-, SEAT-, Cupra, Porsche- ja Bentley-henkilöautoja sekä maahantuo Volkswagen-hyötyautoja Suomessa. Aiemmin K-Auto toimi myös MAN-kuorma-autojen maahantuojana ja jälleenmyyjänä, mutta myi liiketoiminnan maaliskuussa 2023.[63] Keskon omat vähittäismyyntipisteet ja itsenäiset jälleenmyyjät toimivat uusien ja käytettyjen autojen kauppiaina ja tarjoavat huolto- ja jälkimarkkinointipalveluja yli 70 liikkeessä eri puolella Suomea.

Autokaupan toimialaan kuuluvan urheilukaupan kauppaketjuja ovat Intersport ja Budget Sport. Intersport Finland vastaa ketjujen markkinoinnista, hankinta- ja logistiikkapalveluista, kauppapaikkaverkostosta ja kauppiasresursseista.

Pääjohtajia muokkaa

Huomautukset muokkaa

  1. Kesko-konserni ja K-kauppiaat muodostavat yhdessä K-ryhmän, joka työllisti vuonna 2022 noin 39 000 henkilöä. Lähde: Kesko Oyj

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b c d e Vuosiraportti 2022 (PDF) kesko.fi. Kesko Oyj. Viitattu 27.4.2023.
  2. a b c Tiedot yrityksestä: Kesko Oyj Asiakastieto. Viitattu 8.11.2023.
  3. Kesko valitsi uudeksi toimitus­johtajakseen Jorma Rauhalan Helsingin Sanomat. 19.12.2023. Viitattu 22.12.2023.
  4. a b c Keskon vuosikertomus 2022 kesko.fi. 6.3.2023. Viitattu 8.11.2023.
  5. Elina Ranta: Kesko sai tanskalaiskauppansa maaliin – arvo 170 miljoonaa euroa Ilta-Sanomat. 31.1.2024. Viitattu 2.4.2024.
  6. Global 100 Corporate Knights. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
  7. Finnish companies sustain presence in global ranking www.goodnewsfinland.com. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
  8. DJSI/CSA Annual Review | S&P Global www.spglobal.com. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
  9. Ilmastonmuutos | Viisi suomalaisyhtiötä ylsi ilmastotyön tasoa luokittelevan järjestön A-listalle – Tuhannet yritykset maailmassa eivät suostuneet luovuttamaan tietojaan Helsingin Sanomat. 8.12.2021. Viitattu 6.11.2023.
  10. Päivittäistavarakauppa ry: Päivittäistavarakaupan tilastot: Markkinaosuudet 2022 https://www.pty.fi/julkaisut/tilastot/. Päivittäistavarakauppa ry. Arkistoitu 26.7.2019. Viitattu 26.8.2019.
  11. Talouselämä: TE500 Talouselämä. 9.6.2022. Viitattu 8.11.2023.
  12. Keskon historia kesko.fi. 11.7.2012. Kesko. Viitattu 21.9.2012.
  13. Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
  14. Tuko myi Anttilan Keskolle mtv.fi. 27.12.1996. MTV Uutiset. Arkistoitu 8.8.2016. Viitattu 30.5.2016.
  15. EU hyväksyy Keskon Tuko-kaupat Ruokatieto. 18.4.1997. Ruokatieto Yhdistys ry. Arkistoitu 25.2.2020. Viitattu 30.5.2016.
  16. Keskon Carrolsit Hesburgerille Arvopaperi. 31.1.2002. Viitattu 30.5.2016.
  17. Pajunen, Ilpo & Kiviranta, Varpu: Kesko myy Anttilat saksalaisille yle.fi. 16.3.2015. Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2016.
  18. Ruokakesko Oy ja Keswell Oy aloittavat toimintansa 1.4.2001 (pörssitiedote) Kesko. Viitattu 1.6.2016.
  19. Kimpimäki, Jenni: Keswell sulautuu vuodenvaihteessa emokonserniinsa Keskoon ts.fi. 29.9.2006. Turun Sanomat. Viitattu 1.6.2016.
  20. Hämäläinen, Jukka: Kuvat: Suojellun pääkonttorin kaikki 300 000 julkisivutiiltä piti vaihtaa uusiin – museoviraston vaatimuksia vastaavaa tiiltä kehitettiin vuosi Helsingin Uutiset. 19.11.2019. Viitattu 24.10.2023.
  21. Takala, Sami: Koti konttorissa (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 12.10.2023. Viitattu 24.10.2023.
  22. Iltalehti: Kesko ostaa Siwat ja Valintatalot 60 miljoonalla eurolla
  23. Kilpailuvirasto hyväksyi Keskon Lähikauppa-oston – velvoittaa myymään kauppoja Taloussanomat. 11.4.2016. Viitattu 11.4.2016.
  24. Keskon Onninen-kauppa lyötiin lukkoon 1.6.2016. Rakennuslehti. Viitattu 1.6.2016.
  25. Siwat ja Valintatalot jäävät historiaan - muuttuvat K-marketeiksi toukokuusta alkaen Iltalehti. 12.4.2016. Viitattu 21.4.2016.
  26. Siwat ja Valintatalot K-Marketeiksi k-market.fi. K-Market. Arkistoitu 11.10.2017. Viitattu 24.10.2017.
  27. Marjut Tervola: Perinteikkäät kauppahalliyritykset Reinin Liha ja Kalatukku E. Eriksson siirtyvät Keskoon kuuluvalle Kesprolle – "Meistä ei tule bulkkituotteiden valmistajaa." Talouselämä. 9.6.2018. Viitattu 6.11.2023.
  28. Maija Tamminen: Kesko vahvisti Norjan-muskeliaan raudalla Talouselämä. 3.11.2018. Viitattu 6.11.2023.
  29. https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006052815.html
  30. Heinon tukku siirtyy Keskon omistukseen – myös kalanjalostustoiminta vaihtaa omistajaa Yle Uutiset. 7.5.2019. Viitattu 7.5.2019.
  31. Markkinaoikeus kielsi Keskon ja Heinon Tukun välisen yrityskaupan Kilpailu- ja kuluttajavirasto. 17.2.2020. Viitattu 1.11.2023.
  32. https://www.oriola.com/fi/julkaisut/uutiset/oriolan-ja-keskon-ensimmaiset-hehku-myymalat-avautuvat/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  33. Konekeskon Suomen maatalouskoneliiketoiminta siirtyi Danish Agron omistamalle Finnish Agro Machinerylle 1.8.2019 (Konekeskon tiedote) konekesko.com. heinäkuu 2019. Arkistoitu 4.9.2019. Viitattu 4.9.2019.
  34. Olli Harma: Kesko taas ostoksilla Norjassa – Hankki 200 miljoonan liikevaihtoa tekevän rautakauppayhtiön Talouselämä. 8.7.2020. Viitattu 6.11.2023.
  35. Juuso Parviainen: Kesko ostaa ruotsalaisen Byggarnas Partnerin, joka on pieni yhtiö Keskon K-Byggiin verrattuna Arvopaperi. 6.11.2023. Viitattu 6.11.2023.
  36. Pirkko Tammilehto: Kesko taas yritysostoksilla Ruotsin rautakaupassa – Nyt vuorossa Göteborg Talouselämä. 8.12.2021. Viitattu 6.11.2023.
  37. Rosamari Nenonen: Kesko ostaa teknisen tukkukaupan Norjassa Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 6.11.2023. Viitattu 6.11.2023.
  38. Kesko laajentaa Tanskaan www.iltalehti.fi. Viitattu 23.8.2023.
  39. Elina Ranta: Kesko sai tanskalaiskauppansa maaliin – arvo 170 miljoonaa euroa Ilta-Sanomat. 31.1.2024. Viitattu 2.4.2024.
  40. Kesko myy Venäjän päivittäistavarakauppansa Lentalle (pörssitiedote) 26.10.2016. Kesko Oyj. Viitattu 7.4.2018.
  41. a b Kesko luopuu Venäjän rautakaupasta (pörssitiedote) 16.2.2018. Kesko Oyj. Viitattu 7.4.2018.
  42. Osaketieto kesko.fi. Kesko Oyj. Viitattu 30.11.2019.
  43. Suurimmat osakkeenomistajat kesko.fi. 31.10.2023. Kesko Oyj. Viitattu 9.11.2023.
  44. Toimialat kesko.fi. Kesko Oyj. Viitattu 5.10.2019.
  45. https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2016/ita-helsingin-uusi-keskus-harjakorkeudessa--nimeksi-easton-helsinki/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  46. http://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/lehdistotiedotteet/1997/suomen-monipuolisin-kanta-asiakasjarjestelma-kaynnistyy-1.11.1997/ Kesko 31.10.1997. Viitattu 31.7.2016.
  47. https://www.plussa.com/Mika-on-K-Plussa/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  48. K-citymarket Oy Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto. Viitattu 22.6.2017.
  49. Kespro yrityksenä Kespro. Viitattu 29.6.2018.
  50. Pärnun Citymarket avataan tänään Kesko. Viitattu 2.5.2018.
  51. Tallinnan ensimmäinen Citymarket avataan torstaina Kesko. Viitattu 2.5.2018.
  52. Keskon vuosikertomus 2002 web.lib.aalto.fi.
  53. Ruokakesko ja ICA yhdistävät ruokakauppatoimintonsa Baltiassa Kesko. Viitattu 2.5.2018.
  54. Ruokakesko ja ICA yhdistyvät Baltiassa Helsingin Sanomat. 20.12.2003. Viitattu 2.5.2018.
  55. Ruokakeskon ja ICAn yhteisyritys aloittaa toimintansa Baltian maissa (pörssitiedote) kesko.fi. 3.1.2005. Kesko Oyj. Viitattu 2.5.2018.
  56. Ruokakesko myy osuutensa Rimi Balticistä (pörssitiedote) kesko.fi. 10.10.2006. Kesko Oyj. Viitattu 2.5.2018.
  57. Pietarin kahdestoista Prisma ja ensimmäinen K-Ruoka avasivat ovensa Rusgate. Arkistoitu 26.8.2016. Viitattu 25.8.2016.
  58. Kesko avasi yhdeksännen K-ruoka-kaupan Pietarissa Kesko. Viitattu 25.8.2016.
  59. Keskolla menee Venäjällä odotettua paremmin Fontanka. Arkistoitu 26.8.2016. Viitattu 25.8.2016.
  60. Kesko kartoitti ruokakauppojen myymistä Venäjällä – Lehti: Useimmat tappiollisia Yle Uutiset. Viitattu 25.8.2016.
  61. Kesko myy Venäjän päivittäistavarakauppansa Lentalle (pörssitiedote) kesko.fi. 26.10.2016. Viitattu 16.6.2017.
  62. K-Auto – VV-Auto tunnetaan 1.6.2018 alkaen nimellä K-Auto www.k-auto.fi. Viitattu 11.7.2018.
  63. Jari Kainulainen: Kesko myy MAN-kuorma-auto- ja bussiliiketoiminnan Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 1.11.2023. Viitattu 1.11.2023.
  64. a b c d Lasse Mitronen, Hannu Kuusela, Kari Neilimo & Heikki Peltola: Kuka kukin kaupassa kaupanhuiput.fi. Viitattu 29.9.2021.
  65. Arola, Heikki: Eero Kinnunen valittiin Keskon uudeksi pääjohtajaksi. Helsingin Sanomat, 6.3.1992. Digilehti (maksullinen). Viitattu 29.9.2021.
  66. Honkala, Matti: Eero Kinnunen. HS Muistot, 27.10.2010. Digilehti (maksullinen). Viitattu 29.9.2021.
  67. Keskon pääjohtaja vaihtuu Pörssitiedote, Kesko Oy. 1.12.1997. Viitattu 29.9.2021.
  68. Keskon pääjohtaja vaihtuu 28.5.2014. MTV Uutiset. Arkistoitu 13.7.2018. Viitattu 29.9.2021.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kesko.