Alajärvi

kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muista merkityksistä katso Alajärvi (täsmennyssivu).

Alajärvi on Suomen kaupunki Etelä-Pohjanmaalla. Kaupungin väkiluku on 9 114 (2023-12-3131. joulukuuta 2023)[2] ja pinta-ala 1 056,75 km² (2022-01-011. tammikuuta 2022), josta 1 008,77 km² maata ja 47,98 km² sisävesiä.[1] Alajärven kunta perustettiin vuonna 1868 ja se sai kaupunkinimityksen 1986. Lehtimäen kunta liitettiin Alajärveen 2009. Alajärven naapurikunnat ovat Alavus, Kuortane, Kyyjärvi, Lappajärvi, Lapua, Perho, Soini, Vimpeli ja Ähtäri. Alajärvi on osa Järviseudun seutukuntaa. Alajärvi on Järviseudun ainoa kaupunki.

Alajärvi

vaakuna

sijainti

Alajärven kaupungintalo
Alajärven kaupungintalo
Sijainti 63°00′N, 023°49′E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Järviseudun seutukunta
Kuntanumero 005
Hallinnollinen keskus Alajärven keskustaajama
Perustettu 1869
– kaupungiksi 1986
Kuntaliitokset Lehtimäki (2009)
Kokonaispinta-ala 1 056,75 km²
110:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 008,77 km²
– sisävesi 47,98 km²
Väkiluku 9 114
108:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 9,03 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 17,4 %
– 15–64-v. 54,3 %
– yli 64-v. 28,3 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 96,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 3,4 %
Kunnallisvero 9,10 %
106:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 13,0 % (2015)
Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • PS
 • Kok.
 • KD
 • SDP
 • Vihr.

17
7
7
2
1
1
www.alajarvi.fi
Maxiale-kauppakeskus.
Alajärven entinen palolaitos.

Kaupungin suurin järvi on Ähtävänjoen vesistöön kuuluva Alajärvi, jonka rannalla kaupungin keskustaajama sijaitsee.

Alajärvi on tunnettu myös urheiluseura Alajärven Ankkureista.

Historia muokkaa

Asutuksen syntyminen muokkaa

Alajärven seudun asutus on hyvin vanhaa. Suomusjärven kulttuurin asuinpaikkoja on löydetty erityisesti Kurejoen-Koskenvarren alueelta.[7] Soukanpuron varrelta on tavattu tuluskivi ja reikäkiviä on löytynyt muun muassa Verijärven rannalta. Lisäksi on tehty hajanaisia kourutalttalöytöjä.[8] Varhaisimmat asuinpaikat sijaitsivat jokisuissa meren rannalla, vaikkakin ne nykyisin ovat maankohoamisen vaikutuksesta kaukana sisämaassa. Asukkaiden elinkeinona olivat pääasiassa kalastus ja metsästys, mistä kertoo myös seudulta löytynyt koristeltu pallonuija.[7] Pronssi- ja rautakauden aikaisia löytöjä ovat pronssinen tikari ja rautaiset nuolenkärjet, jotka ovat löytyneet Lehtimäen kylän alueelta.[8]
Keskiajalla Alajärven seudulle saapui erämiehiä Satakunnasta ja Hämeestä.[7] Alueen kautta kulki myös suosittu pirkkalaisten eräreitti Näsijärven ja Ähtärinreitin kautta Ähtävänjokea pitkin aina Pohjanlahden rannalle saakka.[8] Vähitellen myös Pohjanmaan rannikolle asettuneet ruotsalaiset alkoivat siirtyä Ähtävänjoen laaksoa pitkin Lappajärven ympäristöön. Alajärvellä ruotsalaisväestö raivasi asuinsijansa järvien rannoille ja jokien varsille, pääasiassa Alajärven ja Kurejoen rannoille. Uuden ajan alussa alkoi uusi vaihe Alajärven kuten koko järviseudun asutuksessa. Savolaisten uudisasukkaiden virta ohjautui alueelle vuodesta 1560.[7]

Kirkollisesti Alajärven seutu kuului aluksi hyvin laajaan Pietarsaaren seurakuntaan. Emäseurakunnan yläosasta muodostettiin 1637 Lappajärven kappeliseurakunta, johon myös Alajärvi kuului.[7]

Itsenäistyminen seurakuntana (1751–1869) muokkaa

Vuonna 1751 Alajärvestä tuli kappeliseurakunta ja 1859 itsenäinen kirkkoherrakunta. Alajärven kappeleiksi muodostetut Soini ja Lehtimäki erotettiin itsenäisiksi seurakunniksi 1895 ja 1904. Alajärven seurakunnan ensimmäisen kirkon rakensi Antti Hakola puusta 1749. Kirkosta on jäljellä vielä nykyisinkin käytössä oleva tapulimainen kellotorni. Nykyinen puukirkko rakennettiin vuosina 1836–1842 intendentinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan. Rakennusmestarina toimi kaustislainen Jaakko Kuorikoski.[7] Lehtimäen kirkon rakensi tunnettu kirkonrakentaja Jakob Rijf vuosina 1791–1800.[8]

Kaskeaminen jatkui Alajärvellä pitkään. Vaikka seutu runsaine soineen oli otollista suoviljelyaluetta, uusi viljelytekniikka otettiin varsin hitaasti käyttöön. Suomaiden raivaus vauhdittui 1700-luvun lopulla, jolloin myös väkiluku alkoi kasvaa. Vuosisadan puolivälissä asukkaita oli 310, mutta 1805 jo yli 1 600. Tärkeä syy väkiluvun kasvuun oli tervanpolton mukanaan tuoma taloudellinen nousukausi. Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721 tervanpoltto keskittyi muutamia pieniä Etelä-Suomen saarekkeita lukuun ottamatta Pohjanmaalle. Kun Lapuan– ja Kyröjoen alueella tervanpoltto vähitellen laantui, Ähtävänjoen seudulla kävi päinvastoin. Tervanpoltto oli tärkeä tekijä monen kylän syntyyn 1800-luvulla. Myös maatalous edistyi, muun muassa lukuisia järviä laskettiin uuden peltomaan saamiseksi. Maatalous kehittyi edelleen 1900-luvulla, ja tilojen määrä kasvoi vuosina 1900–1950 kuudestasadasta tuhanteen.[7]
Taloudellinen kasvu näkyi myös henkisenä kehityksenä. Ensimmäinen kansakoulu perustettiin tosin vasta 1883, mutta vuonna 1939 kouluja oli jo kahdeksantoista. Maanviljelyn kehittämiseksi Kurejoelle perustettiin 1926 maamieskoulu. Myös 1896 perustettu Alajärven nuorisoseura kasvoi merkittäväksi vaikuttajaksi.[7]

Pietarsaaren vaikutus tuntui Alajärvellä pitkään, mutta maantiestön rungon valmistumisen myötä Vaasan läänin pääkaupungin Vaasan merkitys kasvoi. Alajärven halki kulki muun muassa vuonna 1780 valmistunut Vaasa-Kuopio-postitie. 1900-luvulla uudeksi keskukseksi nousi Seinäjoki, jonka etuna oli lyhyen etäisyyden lisäksi suomen kieli.[7]

Kehittyminen kuntana (1869–) muokkaa

Pohjois-Amerikka veti puoleensa myös alajärveläisiä. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa valtameren taakse matkusti Alajärveltä noin 3 500 henkeä. Siirtolaisuudesta huolimatta kunnan asukasluku oli vuonna 1920 jo 8 351. Alajärvi on menettänyt alueitaan kolmessa alueliitoksessa. Vuonna 1870 Kauhajärven kylä liitettiin Lappajärveenkenen mukaan?, joka taas myöhemmin liitettiin Lapuaan, 1927 Koskelan kylä Vimpeliin ja 1949 Hokkala ja Vehkaperä Kyyjärveen. Alajärven asukasluku oli 1950-luvulla lähes kymmenentuhatta, mutta seuraavan viidentoista vuoden aikana väestö väheni yli 1 500 hengellä. Alajärvi koki 1970-luvulla voimakkaan elinkeinorakenteen murroksen. Maa- ja metsätalous, joka vielä 1970 työllisti lähes puolet ammatissa toimivasta väestöstä, menetti asemansa pääelinkeinona palvelualoille. Tämän jälkeen asukasluku alkoi jälleen kasvaa ja 1985 asukkaita oli 9 141. Kaupungin oikeudet Alajärvi sai vuoden 1986 alussa.[7]

Akateemikko, arkkitehti Alvar Aalto vietti kesiään Alajärvellä 1920–1940-luvulla. Alajärveltä löytyy Aallon tuotantoa arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisen rakennuksen suunnittelutyöstä nuorisoseurantalo (1918) nuoren arkkitehdin 1920-luvulla ideoimien puurakennusten ja maailmankuulun maestron ”valkoisen kauden” töiden; kunnanvirastot vuodelta 1967 kautta Aallon arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen; kaupunginkirjasto, joka rakennettiin vuonna 1991. Alajärven Aalto-keskustaa täydentää Aino Aallon 1924 suunnittelema kesäasunto Villa Flora. Carl Ludvig Engelin piirtämä Alajärven kirkko ja Alvar Aallon suunnittelemat kirkonkylän julkiset rakennukset on yhdessä luokiteltu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[9].

Toinen tunnettu vaikuttaja Alajärvellä oli taidemaalari Eero Nelimarkka, joka oli myös kotoisin Alajärveltä. Pohjalaisen maiseman ja elämänmuodon kuvaaja Nelimarkka rakensi jo 1930-luvun alussa ateljeehuvilan Kivikkoon ja vuonna 1964 avattiin Nelimarkka-museo Alajärven länsipuolella, paikalle, jossa taiteilijan isoisä oli syntynyt.[7]

Kuntaliitokset muokkaa

Lehtimäestä tuli oma pitäjänsä, kun se erosi Lappajärvestä. Lehtimäen asukasluku kasvoi tasaisesti 1900-luvun alkupuolella. 1960-luvun alussa asukkaita oli lähes 3 000. Tämän jälkeen väestö väheni 1980-luvulle asti, jolloin asukasluku vakiintui 2 500:n tienoille. 1990-luvulla kunnan asukasmäärä alkoi jälleen laskea. Vuonna 2009, ennen Alajärven kanssa tehtyä kuntaliitosta, pitäjässä oli 1 849 asukasta.[8] Lehtimäen kunta liittyi Alajärven kaupunkiin 2009.

Kuntaliitosten jälkeen Alajärven kaupungin asukasmäärä nousi ja vuonna 2011 se oli 10 440. Alajärvi on Etelä-Pohjanmaan itäisen alueen vireä kaupan keskus. Keskustassa sijaitsee useiden erikoistavarakauppojen lisäksi muutama ravintola ja pikaruokapaikka. Kaupungissa on myös poliisilaitos, paloasema, terveyskeskus ja vuonna 2013 käyttöön otettu uimahalli. Alajärvellä on lukio, sekä toisen asteen ammattikoulutusta tarjoavat Järviseudun Koulutuskuntayhtymän ylläpitämät Alajärven ja Kurejoen toimipisteet. Lehtimäellä toimii Lehtimäen Erityiskansanopisto.

Maantiede muokkaa

Alajärvi on Pohjanmaan järviseudun suurin kunta, sekä sen ainoa kaupunki. Pitäjän luonnonoloissa on suuria alueellisia eroja. Pitkänomainen kaupunki ulottuu Suomenselän vedenjakaja-alueelta lähes Etelä-Pohjanmaan lakeudelle asti. Alajärven maisemia luonnehtivat laajat suot sekä useat pienet järvet ja joet.[7]

Luonto muokkaa

Alajärven kallioperä on kivilajikoostumukseltaan varsin kirjava. Tärkeimmät kivilajit ovat graniitti, kiillegneissi, amfiboliitti, uraliittiporfyriitti, pegmatiittigraniitti, kvartsi- ja granodioriitti ja palgioklaasigneissi.[8] Vimpelin vastaisella rajalla on lähes kymmenen kilometriä pitkä kalkkikivivyöhyke. Esiintymä on pääosin väriltään harmaata dolomiittikalkkia, joka soveltuu erinomaisesti maatalouskalkiksi.[7] Kallioperä pistää kuitenkin vain harvoin esiin maalajien alta.[8]

Yleisin maalaji on moreeni, joka on Lehtimäen kylän alueella paikoin hyvinkin hedelmällistä. Kaupungin ainoa harjujakso on Lappajärven etelärannalta Töysään suuntautuva katkonainen Lehtimäenharju. Järvien ja jokien rannoilla on paikoin laajoja hieta- ja hiesusavikoita. Turvetta on paljon erityisesti kaupungin itäosassa.[7][8]

Pinnanmuodot ovat vaihtelevat. Suomenselän alueella kaupungin itäosissa maasto on varsin mäkistä. Kaupungin korkein huippu on Suokonmäki, joka kohoaa 234 metriin.[8] Toiseksi korkein huippu Möksy kohoaa 209 metriin. Muita yli 150 metrin korkeuteen kohoavia ja selvästi ympäristöstään erottuvia kohoumia ovat Teerinevankallio ja Käärmekallio. Länttä kohti maasto alenee, mutta ei muutu varsinaiseksi Pohjanmaan lakeudeksi. Maisemaan tuovat vaihtelua matalat kummut ja jokilaaksojen tasanteet. Lappajärven eteläpuolella kohoaa järviseudun tunnettu näköalapaikka Pyhävuori, joka kohoaa 151 metriä merenpintaa ja 82 metriä Lappajärven pintaa korkeammalle.[7]

Alajärvellä on paljon metsiä. Yleisin metsätyyppi on puolukkatyypin metsä. Myös soita on paljon. Ylimmäisenneva ja Ahvenlamminneva kaupungin itäosassa muodostettiin 1985 soidensuojelualueeksi. Myös Iso Naruneva sekä Pohjoisneva ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaita. Tärkeä suojelukohde on myös Kellaripuron purolehto Pyhävuoren kupeessa.[7]

Vesistö muokkaa

 
Alajärveä.

Suurin osa Alajärven vesistöistä kuuluu Ähtävänjoen[7] ja Kokemäenjoen vesistöihin. Vain Menkijärvi, Mutkaisenjärvi[7] ja Kätkänjärvi laskevat Lapuanjoen vesistöön[7], viimeksi mainittu Kätkänjoen kautta. Kaupungin pääjärvet ovat Ähtärinjärvi ja matala Alajärvi, johon laskevat Kuninkaan- ja Levijoki. Alajärvi on matala vesistö, johon on tehty lukuisia kunnostustoimenpiteitä virkistyskäytön parantamiseksi. Järveen on istutettu kalaa, ja esimerkiksi kuhakannan on todettu uusiutuvan Alajärvessä [10]. Alajärvi purkaa vetensä Kurejoen kautta Lappajärveen, josta Alajärveen kuuluu vain kapea rantakaistale. Lappajärveen laskee Vimpelin kautta Savonjoki, jonka sivujokia ovat muun muassa Paaluoma ja Poikkijoki. Pienempiä järvi ovat Iiruunjärvi sekä Ojajärvi ja Kaartusenjärvi. Kaupungissa on lisäksi useita pieniä jokia ja järviä.[7][8]

Ilmasto muokkaa

Pääartikkeli: Alajärven ilmasto

Alajärvi kuuluu kostea- ja kylmätalviseen ilmastotyyppiin.

Kylät muokkaa

 
Alajärven kylät.

Alajärvellä on neljä henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[11]

Ulkosarkoja Alajärvellä ovat lisäksi Savonkylä, Tarvolankylä, Päällysaho ja Vimpeli.[11]

Alajärveen liitetyssä Lehtimäessä on neljä henkikirjakylää (tieto vuodelta 1971):[12]

  • Kukko
  • Laasala
  • Lehtimäki
  • Lipo (Livonkylä)

Kuntaliitosta edeltäneen Alajärven kulmakuntia ovat: Alakylä, Halla-aho, Hoisko, Huosianmaa, Höykkylä, Iiruu, Kaartunen, Karhula, Koivumäki, Kortekylä, Koskenvarsi, Kuolema, Levijoki, Luoma-aho, Myllykangas, Nälkämäki, Paalijärvi, Pekkola, Pihlajakangas, Pynttäri, Saukonkylä, Sissala, Teerineva, Uusikylä, Viinamäki ja Ylikylä.

Alajärveen liitetyn Lehtimäen kulmakuntia puolestaan ovat Jaakkola, Keskikylä, Latojoki, Lehtimäen kirkonkylä, Länsikylä, Peräkylä, Rannankylä, Rantakangas ja Saarimaa.

Taajamat muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Alajärvellä oli 9 831 asukasta, joista 5 975 asui taajamissa, 3 798 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Alajärven taajama-aste on 61,1 %.[13] Alajärven taajamaväestö jakaantuu kolmen eri taajaman kesken:[14]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Alajärven keskustaajama 5 111
2 Lehtimäki (Keskikylä) 608
3 Luoma-aho 256

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Väestö muokkaa

Väestönkehitys muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Alajärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 089
1985
  
11 683
1990
  
11 963
1995
  
11 890
2000
  
11 503
2005
  
10 910
2010
  
10 487
2015
  
10 006
2020
  
9 550
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Kristinusko muokkaa

 
Alajärven kirkko

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Alajärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]

Vuonna 2004 alajärveläisistä 8 227 kuului seurakuntaan.[17]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Alajärven kaupungin nykyisellä alueella.[16]

Kirkon herätysliikkeistä vanhoillislestadiolaisuus on saanut vahvat juuret Alajärvellä. Vanhoillislestadiolaisten Alajärven rauhanyhdistykseen kuului vuonna 2023 yhteensä 423 jäsentä.[18][19]. Lisäksi kunnassa vaikuttaa noin 500 jäsenen Alajärven helluntaiseurakunta[20] sekä Alajärven vapaaseurakunta[21]. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Alajärven alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[22]

Talous muokkaa

Alajärvi on merkittävä Suomen sähköverkon risteyspiste. Alajärvelle saapuu Oulusta merkittävin Suomen kantaverkkoon kuuluva pohjois-eteläsuuntainen sähkölinja. Alajärveltä on sähkölinja Seinäjoelle sekä sähkölinjat Tampereen ja Jyväskylän seuduille.

Alajärvi tunnetaan erityisesti puurakentamisesta. Alajäven tunnetuimpia suurimpia työnantajia ovat hirsitaloja ja -mökkejä valmistava Finnlamelli, alumiiniprofiileihin erikoistunut Mäkelä Alu, ICT- ja taloushallintopalveluihin erikoistunut Järvinet sekä Rakennusliike M. Ranta.[23] Alajärven suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuului vuonna 2021 myös virvoitusjuomia valmistava Cool West, energiayhtiö Alajärven Sähkö sekä koneurakointi Aki Sammalisto.[24]

Teollisuus muokkaa

Alajärvellä on seuraavia teollisuusyrityksiä:

Kulttuuri muokkaa

Nähtävyydet muokkaa

Alajärvellä sijaitsevia nähtävyyksiä ovat muun muassa Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä, Eero Nelimarkan teoksia esittelevä Nelimarkka-museo sekä kuvanveistäjä Antti Maasalon ateljee ja julkiset taideteokset. Lehtimäellä sijaitseva Suokonmäki on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Alueella sijaitsee Pohjanmaan alueen varhaisin asutus.[26]

Tapahtumat muokkaa

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Alajärvellä vuosina 1970 sekä 1996.[27] Alajärvellä järjestetään myös Järviseudun alueen suurin hengellinen kesätapahtuma, Alajärven maakunnalliset kesäseurat[28] . Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Alajärvellä vuonna 2002.[29]

Ruoka muokkaa

Alajärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla juustokaste, sianlihasta ja juustosta pannussa paistettu ruoka, jota syödään usein voileivän kanssa.[30]

Hallinto ja politiikka muokkaa

Hallinto muokkaa

Alajärven kaupunginjohtaja vuodesta 2012 on Vesa Koivunen.[31] Kaupunginvaltuustossa on 35 paikkaa, joista 17 on Keskustan hallussa kaudella 2021–2025.

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
Kesk. Kok. SDP SKDL
Vas.
SMP
PS
SKL
KD
Muut Yhteensä
1976 20 7 2 4 2 35 84,7 %
1980 19 7 3 4 1 1 35 86,2 %
1984 19 5 4 3 3 1 35 85,2 %
1988 18 6 3 1 5 2 35 82,7 %
1992 18 5 3 1 6 2 35 81,2 %
1996 19 8 2 1 4 1 35 75,7 %
2000 21 5 2 1 5 1 35 72,0 %
2004 19 6 3 1 4 2 35 68,8 %
2008 26 6 2 1 6 1 1a 43 71,4 %
2012 19 5 1 8 2 35 68,3 %
2017 19 6 1 1 6 2 35 65,0 %
2021 17 7 1 7 2 1b 35 59,6 %
a Itsenäisyyspuolue
b Vihreä liitto
Lähteet: Tilastokeskus,[32] Oikeusministeriö[33]

Politiikka muokkaa

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[34] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK PS KOK KD SDP VIHR VAS muut Johto
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2008 3 302 56,7 810 13,9 795 13,7 316 5,4 229 3,9 147 2,5 147 2,5 42,8
2012 2 614 48,6 1 221 22,7 768 14,3 284 5,3 240 4,5 78 1,4 133 2,5 43 0,8 25,9
2017 2 492 49,8 904 18,1 801 16,0 287 5,7 231 4,6 109 2,2 142 2,8 38 0,8 31,7
2021 1 993 45,2 862 19,6 813 18,5 278 6,3 174 4,0 154 3,5 106 2,4 25 0,6 25,6

Kunnan- ja kaupunginjohtajat muokkaa

Tunnettuja asukkaita muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Susiluoma, Heikki: Finlandia, Otavan Maammekirja 7. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  • Öysti, Ari: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 144–145. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.

Viitteet muokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntavaalit 2021, Alajärvi Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 22.8.2021.
  7. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Susiluoma, 1986
  8. a b c d e f g h i j Öysti, 1986
  9. Alajärvi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  10. Lappajärven kalakantojen elinvoimaisuutta pyritään parantamaan useilla toimenpiteillä Viitattu 20.9.2023
  11. a b Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi. Helsinki: WSOY, 1967.
  12. Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 4, Kokkola – Lestijärvi, s. 367. Helsinki: WSOY, 1971.
  13. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  14. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 11.1.2018.
  16. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  17. Alajärven seurakunta alajarvenseurakunta.fi. Viitattu 28.12.2009.
  18. Järjestävät rauhanyhdistykset Kauhavan suviseurat 2023 . Arkistoitu 5.11.2023. Viitattu 5.11.2023.
  19. Alajärven Rauhanyhdistys alajarvenrauhanyhdistys.fi. Viitattu 28.12.2009.
  20. Alajärven helluntaiseurakunta alajarvenhelluntaiseurakunta.fi. Viitattu 28.12.2009.
  21. Alajärven vapaaseurakunta alajarvi.svk.fi. Viitattu 28.12.2009.
  22. Tampereen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 28.2.2024.
  23. Kuvaus kunnasta Alajärvi Finder. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
  24. Yritykset Ilkka-Pohjalainen. Arkistoitu 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
  25. http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/rautaruukki+rakentaa+julkisivupaneelitehtaan+alajarvelle/a57512 (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. Etelä-Pohjanmaan kulttuurikartta Etelä-Pohjanmaan liitto. Viitattu 10.5.2022.
  27. Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  28. Sata vuotta suuria seuroja AlajärvelläViitattu 20.9.2023
  29. Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 6.11.2022.
  30. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 140. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  31. Ilkka: Vesa Koivunen valittiin Alajärven kaupunginjohtajaksi Kuntalehti / Ilkka. 27.3.2012. Viitattu 6.2.2018.
  32. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976–2017 (Tilastokeskus 2017)
  33. Kunnallisvaalit 1996[vanhentunut linkki] (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Arkistoitu – Internet Archive) (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 28.10.2012); Kuntavaalit 2021 (Oikeusministeriö).
  34. https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/5

Kirjallisuutta muokkaa

  • Junnila, Heikki: Alajärven historia : erämaasta kaupungiksi. Alajärvi: Alajärven kaupunki, 1999. ISBN 951-97215-2-5.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alajärvi.