Merja Rantamäki

suomalainen laulaja

Merja Rantamäki (nyk. Vallivaara) (s. 14. helmikuuta 1957 Alajärvi) on suomalainen iskelmälaulaja. Hän oli uransa huipulla 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rantamäki tunnetaan parhaiten lauluäänestään sekä kappaleistaan ”Mä mistä löytäisin sen laulun”, ”Jossain” ja ”Sinne”.[1]

Merja Rantamäki
Henkilötiedot
Syntynyt14. helmikuuta 1957 (ikä 64)
Alajärvi
Muusikko
Laulukielet suomi
Tyylilajit iskelmä
Levy-yhtiöt Finnlevy, Bluebird

UraMuokkaa

Alajärveltä kotoisin oleva Rantamäki sai kiinnostuksen musiikkiin vanhemmiltaan, jotka molemmat soittivat harmonikkaa, ja äiti Martta teki myös omia sävellyksiä. 1970-luvun alusta lähtien Rantamäki osallistui lukuisiin iskelmälaulukilpailuin. Hän oli mukana esimerkiksi vuoden 1975 iskelmälaulun SM-kilpailussa, jonka voitti Vicky Rosti. Lisäksi Rantamäki oli laulanut julkisesti jo 12-vuotiaasta alkaen vakituisesti tanssiorkesterissa.[1]

Iskelmätähtenä jo paikkansa vakiinnuttanut Markku Aro järjesti Rantamäelle tilaisuuden koelauluun Toivo Kärjen luokse kuultuaan Rantamäen laulua tämän kotiseudulla Hoiskon lavalla.[2] Toisen tarinan mukaan Kärki sai vihjeen Rantamäestä veljentyttärensä Pirkko-Liisa Kärjen kautta.[3]

Rantamäki saavutti menestystä vuonna 1976 heti ensilevyllään ”Mä mistä löytäisin sen laulun”. Se oli suosittu venäläinen kuorolaulu, jonka Toivo Kärki sovitti suomalaisen iskelmän tyyliseksi. Menestyksen myötä Rantamäki muutti parempien keikkayhteyksien takia Helsinkiin. Helsingissä Rantamäki työskenteli aluksi päivisin kassatyöntekijänä, minkä vuoksi esiintymiset rajoittuivat iltoihin ja viikonloppuihin. Myöhemmin uusien menestyslevyjen myötä keikkailu kuitenkin lisääntyi ja siitä tuli hänen pääasiallinen työnsä.[1]

Rantamäen uran kultakautta oli 1970-luvun loppu, jolloin hän oli Pasi Kauniston ohella tärkein Toivo Kärjen sävellysten tulkitsija.[3] Tuolloin hän oli myös suosionsa huipulla, ja Kärki tuotti hänelle musiikkia lähes albumin verran vuodessa. Erityisen suuri hitti oli Juha Vainion sanoittama ”Jossain”, joka oli alun perin ruotsalainen iskelmä. Vuonna 1977 ilmestyi samanvuotisesta Monacon euroviisusta käännetty ”Oon tyttö maalta”, jonka sanoitus kertoi Rantamäestä itsestään. Menestystä saavutti myös Juha Vainion tekstittämä ”Veit sydämen”, joka oli peräisin espanjalaisesta elokuvasta Cria cuervos – korppi sylissä. Myös valssista ”Koivun alla kello kahdeksan” tuli suosittu, ja listojen kärkisijoille ylsi ”Kaiken A ja O”. Toivo Kärjen säveltämällä ja Juha Vainion sanoittamalla laululla ”Sinne” Rantamäki osallistui vuoden 1978 Syksyn säveleen. Singlejen lisäksi myös hänen albuminsa myivät hyvin, lähes kultalevyn verran.[1]

Suosion myötä manageri järjesti Rantamäelle esiintymisiä ympäri Suomea lähes kymmenen keikan viikkotahtia. Näiden kiireellisten vuosien aikana Rantamäki poltti itsensä henkisesti lähes loppuun. Vuonna 1981 hän lopetti esiintymiset kokonaan ja palasi kotiseudulleen Alajärvelle, jossa hän meni naimisiin pitkäaikaisen kumppaninsa kanssa ja sai kolme lasta.[1]

Rantamäki ei laulanut lainkaan viiteen vuoteen, mutta hänen ihailijansa pyysivät häntä takaisin esiintymään. Lopulta keväällä 1986 Rantamäki otti yhteyttä ohjelmatoimistoon ja tiedusteli mahdollisia keikkoja. Esiintymiset jatkuivat jo samana syksynä. Lisäksi hän solmi levytyssopimuksen Bluebird-yhtiön kanssa, ja uusi albumi Uudelleen jos sinut kohtaisin ilmestyi vuonna 1988. Rantamäki keikkaili myös White Angels -triossa, jossa lauloivat hänen lisäkseen Merjan isosiskot Liisa ja Margit.[1]

Vielä 2000-luvun alussa Rantamäki teki esiintymisiä tanssilavoilla ja ravintoloissa. Kevättalvella 2002 hän ryhtyi kahvilayrittäjäksi perustamalla Alajärvelle oman Kraateri-kahvilan.[1]

DiskografiaMuokkaa

AlbumitMuokkaa

  • Mä mistä löytäisin sen laulun (1976)
  • Tyttö maalta (1978)
  • Parhaalle ystävälle (1979)
  • Luonnonluoma (1980)
  • Uudelleen jos sinut kohtaisin (1988)
  • Paljon sanomatta jää (1991)
  • Rakasta kärsi ja unhoita (1991)
  • Lauluja elämälle (1995)
  • Joululauluja (1995)
  • Sanoin ja sävelin (1999)
  • 20 suosikkia: Mä mistä löytäisin sen laulun (1999)

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Latva, Tony & Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa, s. 358–359. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3.
  2. Erkki Pälli: Tyttö maalta -albumin takakansiteksti. Finnlevy, 1978.
  3. a b Kalervo Kärki: Sydämeni sävel: Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 710. Helsinki: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa