Pasi Kaunisto

suomalainen iskelmälaulaja

Pasi Kaunisto (s. 9. marraskuuta 1950 Ylöjärvi) on suomalainen iskelmälaulaja, jonka suurin suosio ajoittui 1970-luvulle.

Pasi Kaunisto Vihreät Niityt -musiikkitapahtumassa 2007.

UraMuokkaa

Kauniston levytysura alkoi vuonna 1968, jolloin hän levytti Toivo Kärjen levy-yhtiössä ensimmäisen levytyksensä ”Rakastan sinua niin”. Seuraava vuosi oli lopullinen läpimurtovuosi: ensin Kaunisto levytti suurhitin ”Koskaan et muuttua saa”, jota seurasi voitto Syksyn Sävelessä laululla ”Sanat eivät riitä kertomaan”. Levytysura jatkui muun muassa hiteillä ”Lakeuden kutsu”, ”Sata kelloa”, ”Nelostie” ja ”Koitere – Karjalan helmi”. Ura huipentui vuonna 1976 saatuun kultalevyyn albumista Lakeuden kutsu[1]. Kaunisto voitti hopeamitalin Buenos Airesin kansainvälisillä tangofestivaaleilla vuonna 1978, jossa hän edusti Suomen ja Euroopan lisäksi järjestäjien mukaan jopa Neuvostoliittoa.

1970-luvulla Kaunistosta tuli Merja Rantamäen ohella Toivo Kärjen sävellysten keskeinen tulkitsija. Vuosina 1968–1985 hän ensilevytti kaikkiaan 46 Kärjen sävellystä ja teki niiden lisäksi useita uusia versioita tämän vanhoista kappaleista.[2] Vuonna 1978 ilmestyneen Kauniston albumin Kun laulaa vain saan kaikki kappaleet olivat Kärjen säveltämiä.[3]

Myöhemmin Kaunisto on esittänyt Toivo Kärjen ikivihreiden ja hengellisen musiikin lisäksi suomalaista ja ulkomaista laulelmaa. Vaikka laulajan tahti on alkuvuosien kiireestä hiljentynyt, hän levyttää vielä aktiivisesti ja keikkailee sekä Suomessa että ulkomailla. Kaunisto on kokeillut myös hautausurakoitsijan ammattia, mutta sittemmin palannut takaisin täyspäiväiseksi säveltaiteilijaksi.

Kauniston 2000-luvun levytyksiä ovat muun muassa Joulun juhlaa, talven tunnelmaa Pärnun sinfoniaorkesterin kanssa (joht. Tapani Puranen), sekä Onnelliset – Oskar Merikannon lauluja Piirpauke-orkesterin kanssa. Hän sai toisen kultalevynsä kokoelmalevystään Hitit vuonna 2010.

Kauniston puoliso on kuvataiteilija Irmeli Kaunisto.[4] Tytär Verna Kaunisto-Feodorow on viulisti, musiikkipedagogi ja tietokirjailija[5] Tytär Milja Kaunisto on musiikintekijä ja kirjailija. Kaunisto on konsertoinut vuosien varrella paljon tyttäriensä kanssa.[6] Kaunistolla on myös merikapteenipoika.[7]

Pasi Kaunistolle on myönnetty Taiteen edistämiskeskuksen ylimääräinen taiteilijaeläke tunnustuksena ansiokkaasta urasta vuonna 2020.[8]

DiskografiaaMuokkaa

  • Pasi Kaunisto (1969)
  • Lakeuden kutsu (1972, kultalevy 1976[1])
  • Sata kelloa (1974)
  • On elon retki näin (1975)
  • Tulen luokses takaisin (1976)
  • Tule joskus tapaamaan (1977)
  • En lähde täältä milloinkaan (1978)
  • Kun laulaa vain saan (1978)
  • Parhaat päältä (1978)
  • Saat sydämeni laulamaan (1980)
  • Tuuli vie (1982)
  • Koskaan et muuttua saa (15-vuotiskokoelma, 1983)
  • Suoraan sydämestä (1985)
  • Karjala mielessäin (1985)
  • Tummat silmät (1988)
  • Parhaat (1989)
  • Isä meidän (1991)
  • Lahjoista parhain (1994)
  • 20 suosikkia − Sanat eivät riitä kertomaan (1995)
  • Oi maamme Suomi (1998)
  • Joulun juhlaa, talven tunnelmaa (2005)
  • 30 suosikkia (2008)
  • Hitit (2009, kultalevy)
  • Herran nimeen - kauneimmat hengelliset laulut (2010)

SalanimetMuokkaa

  • Joel Sulo

LähteetMuokkaa

  1. a b Kulta- ja platinalevyt - Artistit: Pasi Kaunisto ifpi.fi. Viitattu 20.3.2021.
  2. Kalervo Kärki: Sydämeni sävel: Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 636–637. Helsinki: Mediapinta, 2015.
  3. Kalervo Kärki 2015, s. 723.
  4. https://www.hs.fi/koti/art-2000007950840.html
  5. Suvi Kerttula: http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000000976891.html, 16.8.2015. Ilta Sanomat.
  6. Kylvén, Anu: Kirjailijat Milja Kaunisto ja Emmi Itäranta: ”Rakensimme yhteisen kuplan” Kotiliesi.fi. 5.11.2014. Viitattu 14.10.2015.
  7. Suvi Kerttula: http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000000976891.html, 16.8.2015. Ilta Sanomat.
  8. Taiteen edistämiskeskus myönsi ylimääräisen taiteilijaeläkkeen 61 eri alojen taiteilijalle Helsingin Sanomat. 28.2.2020. Viitattu 15.3.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa