Kyrönjoki
Kyrönjoki (ruots. Kyro älv) on Etelä-Pohjanmaalla Kyrönjoen vesistöalueen laskujoki. Sen suurin pituus on eri laskutapojen mukaan 80–200 kilometriä. Kolmasosa joen valuma-alueesta on peltoa, viidesosa suota ja kaksi viidesosaa metsää. Kyrönjoen viljelylakeudet on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kyrönjoen valuma-alueeseen kuuluu nykyisten käsitysten mukaan osittain tai kokonaan monia kuntia, joista suurimmat ovat Vaasa, Isokyrö, Seinäjoki, Ilmajoki, Kurikka ja Kauhajoki Suurimmissa kunnissa asuu yhteensä noin satatuhatta ihmistä. Vaasan kaupunki ottaa raakavetensä Kyrönjoesta. Lisäksi joen vesistöalueella on muutamia vesivoimalaitoksia.
| Kyrönjoki | |
|---|---|
 Kesäinen Kyrönjoki Ylistarossa |
|
| Alkulähde | Jalasjoen ja Kauhajoen yhtymä, Kurikka |
| Laskupaikka |
Merenkurkku, Mustasaari |
| Maat | Suomi |
| Pituus | 80–200 km |
Kyrönjoella on kolme suurta latvahaaraa, Seinäjoki, Jalasjoki ja Kauhajoki. Kyrönjoen pääuoma alkaa nykykäsitysten mukaan Kauha- ja Jalasjoen yhtymäkohdasta Kurikasta, ja virtaa Ilmajoen, Seinäjoen, Isonkyrön, Vaasan ja Mustasaaren kautta Perämeren Vassorinlahteen Mustasaaren Koivulahdessa pohjoispuolella.
Kyrönjoen vesistöalue on pääosin metsää, peltoa ja suota. Peltovaltaisia valuma-alueita on alavilla jokilaaksojen alueilla, kuten Ilmajoella. Jokiuomasta kauempana on moreenipohjaista metsää. Kyrönjoen vedenjakaja-alueet ovat soisia. Soiden raivaus sekä soiden ja metsien ojitukset ovat äärevöittäneet Kyrönjoen virtaamavaihteluita, sillä vesi ei viivy ojitetuilla alueilla. Kesäisin kuivana aikana veden virtaama on pieni ja veden viipymä on pitkä. Tuona aikana veden ravinteet aiheuttavat voimakasta rehevöitymistä.
Kyrönjoen alue on loivapiirteinen topografialtaan. Alueella on paljon Itämeren litorinavaiheen aikana kehittynyttä hapanta alunamaata. Litorinameren aikana merenpohjalle sedimentoitunut savi sisältää paljon merivedestä peräisin olevia sulfideja. Kun sulfidi esimerkiksi pohjavesipinnan laskiessa hapettuu rikkihapoksi, se muodostaa helposti veteen liukenevia happamia suoloja. Happamuus on yksi Kyrönjoen leimallisia piirteitä, se aiheuttaa kalakuolemia ja on erityisen haitallista mädille ja kalanpoikasille.lähde?
Kyrönjoen kalasto on melko rikasta. Varsinkin suistoalueella esiintyy noin 60 kalalajia, joista suuri osa on merikaloja. Kyrönjoen suisto toimii yhtenä koko Merenkurkun alueen tärkeimmistä kalojen kutu- ja poikastuotantoalueista. Ajoittaisella happamuudella on siis merkittävä vaikutus koko Merenkurkun kalakantojen kehitykseen. Kyrönjoen kalakantoja hoidetaan istutuksilla. Jokeen on istutettu muun muassa lohta, taimenta, siikaa ja harjusta.[1]
Tulvasuojelun ja vesivoiman takia on Kyrönjoen vesistöalueen yhteyteen rakennettu Liikapuron, Pitkämön, Kalajärven ja Kyrkösjärven tekojärvet, Orisbergin Kotilammi[2] sekä Malkakosken tekokoski.[3]
LähteetMuokkaa
- ↑ Eeva Ranta: Kyröjoen kalastosta helda.helsinki.fi. 1985. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Anna-Maria Koivisto, Anna Bonde & Jukka Aroviita: Kyrönjoen tekojärvien tila ja kehitys Länsi-Suomen ympäristökeskus. 2005. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Lensu ja muut.: Kyrönjoen vesistötyöt : Koskien pohjaeläimistön velvoitetarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 30.3.2018.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kyrönjoki Wikimedia Commonsissa
- Kalatalouden Keskusliitto: Kyrönjoen kalastusalue
- Kyrönjoen tulvasota, Anssi Orrenmaa, 2004, AY338, Alueelliset ympäristöjulkaisut
| Suuralueet | Kaupunginosat | |
| 1. Ylistaro | 1. Kirkonkylä - 2. Asemanseutu - 3. Alapää - 4. Kainasto - 5. Teräsmäki |  |
| 2. Kylänpää | 6. Untamala - 7. Kylänpää - 8. Hanhikoski | |
| 3. Lakeus | 9. Kitinoja - 10. Halkosaari - 11. Kiikku - 12. Niemistönmaa | |
| 4. Läntinen | 13. Alakylä - 14. Jouppi - 15. Jouppila - 16. Kultavuori - 17. Huhtala - 18. Pruukinranta | |
| 5. Kantakaupunki | 19. Keskusta - 20. Itikka - 21. Marttila - 22. Pohja - 23. Rengastie - 24. Uppa - 25. Puukapernaumi - 26. Kivistö läntinen - 27. Hallila | |
| 6. Kasperi | 28. Kivistö itäinen - 29. Kasperi - 30. Hallilanvuori | |
| 7. Östermyra | 31. Törnävä - 32. Simuna - 33. Pajuluoma - 34. Soukkajoki - 35. Kärki | |
| 8. Keskiseinäjoki | 36. Ämmälänkylä - 37. Lehtimäenkylä - 38. Honkakylä - 39. Riskunmäki - 40. Viitala | |
| 9. Peräseinäjoki | 41. Kirkonkylä - 42. Haapaluoma - 43. Luomankylä | |
| 10. Kihniä | 44. Kihniänkylä - 45. Siltala-Juupakylä | |
| 11. Nurmo | 45. Nurmonjokilaakso - 47. Kirkonkylä - 48. Teppo - 49. Koliini | |
| 12. Ruuhikoski | 50. Huumo - 51. Veneskoski | |
| 13. Hyllykallio | 52. Hyllykallio - 53. Kertunlaakso - 54. Tanelinranta - 55. Roves - 56. Kapernaumi | |
| 14. Kuoras | 57. Viitalankylä - 58. Koura - 59. Ylijoki |
| Puistot ja luonto | Björkqvistin puisto - Jouppilanranta - Kampusranta - Keskuspuisto - Kirkkopuisto - Lakeudenpuisto - Liikennepuisto - Mannerheimin puisto - Muusanpuisto - Myllysaari - Olavi Pihan puisto - Pajuluoman puisto - Rakuunapuisto - Ruutipuiston luonnonsuojelualue - Sahalampi - Simunanpuisto - Tangopiha - Törnävän kartanopuisto - Vanhan sairaalan alue |
| Järvet | Haapalampi - Haukilampi - Hirvijärvi - Juupajärvi - Kakkurinjärvi - Kalajärvi - Kotilammi - Kyrkösjärvi - Martikkalanjärvi - Rautaisenjärvi - Sammattijärvi - Valkiajärvi - Varpulanjärvi - Varrasjärvi - Vähäjärvi |
| Saaret | Isosaari - Myllysaari - Törnävänsaari |
| Virtavedet | Ahvenjoki - Friskinkoski - Haapaluoma - Juupaluoma - Kihniänjoki - Kruutikoski - Kyrönjoki - Lehmijoki - Luomanjoki - Myllykoski - Nurmonjoki - Pajuluoma - Seinäjoki - Teeriluoma - Vuorikoski - Voimankoski |
| Kuntaliitokset | Nurmon kunta – Peräseinäjoen kunta - Seinäjoen kauppala – Seinäjoen maalaiskunta - Ylistaron kunta |
| Päätiet |  -  -  -  -  -  - 
|
| Rautatieliikennepaikat ja lentoasemat | Louon rautatieasema - Peräseinäjoen rautatieasema - Pohjois-Louko - Seinäjoen lentoasema - Seinäjoen rautatieasema - Ylistaron rautatieasema |
| Seinäjoen kautta kulkevat rautatiet | Haapamäki–Seinäjoki-rata - Pohjanmaan rata – Suupohjan rata - Tampere–Seinäjoki-rata - Vaasan rata |
| Korkeakoulut | Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Seinäjoen yliopistokeskus |
| Toisen asteen oppilaitokset | Seinäjoen lukio - Nurmon lukio - Ylistaron lukio - Koulutuskeskus Sedu |
| Aikuiskoulutus | Sedu Aikuiskoulutus |
| Peruskoulut | Alakylän koulu - Alaviitalan koulu - Aseman koulu - Etelä-Pohjanmaan Steinerkoulu - Haapaluoman koulu - Halkosaaren koulu - Honkakylän koulu - Hyllykallion koulu - Isokylän koulu - Joupin koulu - Keski-Nurmon koulu - Kihniän koulu - Kirja-Matin koulu - Kitinojan koulu - Kivistön koulu - Kouran koulu - Kärjen koulu - Lintuviidan koulu - Marttilan koulu - Niemistön koulu - Nurmon yläaste - Pajuluoman koulu - Pohjan koulu - Rastipuiston koulu - Seinäjoen ammattikoulu - Seinäjoen lyseo - Seinäjoen yhteiskoulu - Tanelinrannan koulu - Toivolanrannan koulu - Topparlan koulu - Toukolanpuiston koulu - Törnävän koulu - Valkiavuoren koulu - - Ylistaron yläaste |
| Kaupunki ja hallinto | Kaupunginvaltuusto – Vaakuna |
| Media | Epari - Ilkka - Radio Seinäjoki - Seinäjoen Sanomat - Seinäjokinen |
| Vaasan palot | Vaasan palo |
| Teollisuuden historia | Onkilahden Konepaja – Vaasan puuvilla |
| Kuntaliitokset | Sulva – Vähäkyrö |
| Katso myös | Vaasan rannikkopatteristo - Vaasan senaatti - Vaasan sotavankileiri |
| Liikennekeskukset | Huutoniemen seisake - Mustasaaren rautatieasema - Vaasan lentoasema - Vaasan rautatieasema - Vaasan satama - Vaskiluodon rautatieasema - Wasalandian seisake |
| Päätiet |  -  -  -  - -  -  -  -  -  -  -  -  - 
|
| Vaasan kautta kulkevat rautatiet | Vaasan rata |
| Keskustan kadut | Alatori · Aleksanterinkuja · Ajurinkatu · Asemakatu · Hietasaarenkatu · Hovioikeudenpuistikko · Itäinen Kasarmintori · Kasarminkatu · Kauppapuistikko · Kellosepänkatu · Kirjastonkatu · Kirjastonkuja · Kirkkopuistikko · Kirvesmiehenkatu · Klemetinkatu · Korsholmanpuistikko · Koulukatu · Lastenkodinkatu · Läntinen Kasarmintori · Museokatu · Pitkäkatu · Pikkukatu · Raastuvankatu · Rantakatu · Rauhankatu · Rautatienkatu · Rosteninkatu · Teräksenkuja · Tiilitehtaankatu · Tiilitehtaankuja · Vaasanpuistikko · Ylätori |
| Sillat | Vaskiluodon silta · Palosaaren silta · Sundomin silta |
| Korkeakoulut | Helsingin yliopisto · Novia · Vaasan ammattikorkeakoulu · Vaasan kesäyliopisto · Vaasan yliopisto · Svenska handelshögskolan · Åbo Akademi |
| Toiseen asteen oppilaitokset | Vaasan lyseon lukio · Vamia · Vasa gymnasium · Vasa övningsskola · Yrkesakademin i Österbotten · Vasa svenska aftonläroverk |
| Aikuiskoulutus | Hanken Fortbildning · JAKK · Vaasan lyseon lukion aikuislinja · Vaasa-opisto · Vamia · Vasa Arbis · Yrkesakademin i Österbotten · Vasa svenska aftonläroverk |
| Peruskoulut | Hietalahden koulu · Huutoniemen koulu · Isolahden koulu · Keskuskoulu · Länsimetsän koulu · Merenkurkun koulu · Merikaarron koulu · Nummen koulu · Onkilahden koulu · Savilahden yhtenäiskoulu · Suvilahden koulu · Tervajoen koulu · Vaasan kristillinen koulu · Vaasan Rudolf Steiner-koulu · Vanhan Vaasan koulu · Variskan koulu · Vasa övningsskola · Vöyrinkaupungin koulu |
| Kaupunki ja hallinto | Vaasan hallinto-oikeus · Vaasan hovioikeus · kaupunginvaltuusto · vaakuna |
| Media | ̄Ahti - Folkviljan - Kansan Lehti - Kansan Ääni - Landsbygden - Nya Folkbladet - Pohjalainen - Pohjalainen 1889–1901 - Pohjalainen 1910–1915 - Pohjan Poika - Pohjanmaa - Pohjanmaan Kansa - Radio Vaasa - Raivaaja - Suupohjan Työmies - Työn Ääni - Vaasan Ikkuna - Vaasan Lehti (1880–1893) - Vaasan Lehti (1914–1915) - Vaasan Sanomat (1878–1881) - Vaasan Sanomat (1897–1899) - Vaasan Sanomat (1912–1913) - Vapaa Sana - Wasa Framåt - Wasa Nyheter - Wasa Tidning (1839–1855) - Wasa Tidning (1880–1898) - Wasa-Posten - Vaasan ylioppilaslehti - Vasabladet - Yle Radio Suomi Pohjanmaa - Österbotten - Österbottens Bondetidning - Österbottens Folkblad |
| Muuta Vaasaan liittyvää | ABB · KWH Group · Vaasanseudun Kehitys · Vacon · Wärtsilä |