Etelä-Pohjanmaan maakunta

maakunta Suomessa
(Ohjattu sivulta Etelä-Pohjanmaa)
Tämä artikkeli käsittelee Etelä-Pohjanmaan maakuntaa. Nimellä Etelä-Pohjanmaa on myös muita merkityksiä.

Etelä-Pohjanmaa (ruots. Södra Österbotten) on maakunta Länsi-Suomessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus ja selvästi suurin kaupunki ja kunta on Seinäjoki. Useimmat muut kunnat luokitellaan asukastiheyden perusteella maaseutumaisiksi, vaikka osalla niistä onkin kaupunkinimitys. Etelä-Pohjanmaalle on ominaista suhteellisen tiheä asutus myös taajamien ulkopuolella. Pohjanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Keski-Pohjanmaasta käytetään yhteisnimitystä Pohjalaismaakunnat.

Etelä-Pohjanmaan maakunta
Etelä-Pohjanmaan maakunnan vaakuna.svg Etelä-Pohjanmaa.sijainti.suomi.2010.svg
vaakuna
Flag of Southern Ostrobothnia.svg

lippu

sijainti

Historialliset läänit Pohjanmaan lääni (1634–1775)
Vaasan lääni (1775–1997)
Länsi-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Seinäjoki
Maakuntajohtaja Asko Peltola
Kokonaispinta-ala 13 998,89 km²
12:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 13 443,50 km²
– sisävesi 555,39 km²
Väkiluku 188 719
9:nneksi suurin 31.12.2019 [2]
väestötiheys 14,04 as./km² (31.12.2019)
Maakuntalaulu Vaasan marssi
Nimikkolajit  
– eläin orava
– järvi Lappajärvi
– kala siika
– kasvi maitohorsma
– kivi kärnäiitti
– lintu isokuovi
Lyhenne FI-03

Etelä-Pohjanmaan kulttuurialueella tarkoitetaan ennen vuoden 1993 maakuntahallintouudistusta ollutta Etelä-Pohjanmaan aluetta eli nykyisen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan nykymaakunnan muodostamaa kokonaisuutta. Naapurimaakuntia ovat Pohjanmaa lännessä, Keski-Pohjanmaa koillisessa, Keski-Suomi idässä, Pirkanmaa etelässä ja Satakunta lounaassa.

Suomen historiallisista maakunnista Etelä-Pohjanmaa on valtaosaltaan osa Pohjanmaan historiallista maakuntaa yhdessä Pohjanmaan nykymaakunnan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin nykymaakuntaan kuuluvan Peräpohjolan eli Peräpohjan kanssa.

Etelä-Pohjanmaa on Suomen ainoa nykymaakunta, jossa ei sijaitse yhtään niin sanottua vanhaa kaupunkia.

Eteläpohjalaista lakeusmaisemaa Ilmajoen Alajoella.

MaantiedeMuokkaa

TaajamatMuokkaa

Vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaalla sijaitsi 47 taajamaa.[3] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.

# Taajama Kunta Väkiluku
(31.12.2017)[4]
1 Seinäjoen keskustaajama Seinäjoki &&&&&&&&&&049992.&&&&0049 992
2 Ilmajoki-Kurikka Kurikka 6 765
Ilmajoki 6 724
&&&&&&&&&&013489.&&&&0013 489
3 Lapuan keskustaajama Lapua &&&&&&&&&&010674.&&&&0010 674
4 Kauhajoen keskustaajama Kauhajoki &&&&&&&&&&&08698.&&&&008 698
5 Kauhavan keskustaajama Kauhava &&&&&&&&&&&05509.&&&&005 509
6 Alajärven keskustaajama Alajärvi &&&&&&&&&&&05111.&&&&005 111
7 Alavuden keskustaajama Alavus &&&&&&&&&&&03973.&&&&003 973
8 Ähtärin keskustaajama Ähtäri &&&&&&&&&&&03423.&&&&003 423
9 Jalasjärven kirkonkylä Kurikka &&&&&&&&&&&03311.&&&&003 311
10 Teuvan kirkonkylä Teuva &&&&&&&&&&&02778.&&&&002 778

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

VäestöMuokkaa

VäkilukuMuokkaa

Etelä-Pohjanmaan väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 189 715. Maakunnan asukasluku on 3,4 % koko Suomen väkiluvusta. Eniten asukkaita on Seinäjoella (63 288) ja vähiten Karijoella 1 274. Seutukunnista väkiluvultaan suurin on Seinäjoen seutu 126 876 asukkaallaan. Muut seutukunnat ovat keskenänsä suunnilleen samaa kokoluokkaa ja selvästi Seinäjoen seutukuntaa pienempiä.[5]

Etelä-Pohjanmaan väestön sukupuolirakenne oli vuoden 2018 lopussa 50,2 % naisia ja 49,8 % miehiä. Suurimmat erot sukupuolten osuuksien välillä ovat Isojoella ja Karijoella. Molemmissa miehiä oli naisia enemmän; Isojoella 53,8 % ja Karijoella 52,4 % asukkaista oli miehiä. Naiset olivat enemmistönä kolmessa kunnassa: Seinäjoella (51,3 %), Lapualla (50,5 %) ja Lappajärvellä (50,1 %).[6]

Alle 15-vuotiaita Etelä-Pohjanmaan väestöstä on 16,7 %, mikä on hieman koko Suomen keskiarvoa (16,0 %) korkeampi. Työikäisiä Etelä-Pohjanmaalla on 58,6 %. Tämä on koko maan keskiarvoa pienempi, kun 15-64 vuotiaiden osuus koko maan väestöstä on 62,2 %. Etelä-Pohjanmaalla yli 65-vuotiaita oli 24,7 % väestöstä, kun koko maan keskiarvo oli 21,8 %.[7] Etelä-Pohjanmaan huoltosuhde, eli huollettavien suhde työikäiseen väestöön on koko maan neljänneksi heikoin: 70,7 sataa työikäistä kohden.[8]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Etelä-Pohjanmaan väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
195 769
1985
  
200 815
1990
  
201 670
1995
  
200 857
2000
  
195 615
2005
  
193 812
2010
  
193 504
2016
  
191 860
Lähde: Tilastokeskus.[9]

TalousMuokkaa

Taloudellinen rakenneMuokkaa

Alueen elinkeinoista maa- ja metsätaloudella on keskimääräistä suurempi merkitys, erityispiirteenä ovat pienyritysten suuri määrä ja niiden muodostamat alueelliset keskittymät esimerkiksi puu-, metalli- ja tekstiiliteollisuudessa.

Etelä-Pohjanmaalla on merkittävää elintarviketeollisuutta, muun muassa Atria on eteläpohjalainen yritys. Seinäjoella sijaitsee myös valtakunnallinen elintarvikealan osaamiskeskus.

TeollisuusMuokkaa

Muita suurempia Etelä-Pohjanmaalla toimivia yrityksiä ovat Ruukki, Ilkka-Yhtymä ja Valio. Etelä-Pohjanmaan järviseudulla on laaja teollisen hirsitalorakentamisen keskittymä. Esimerkiksi Honkarakenne ja Finnlamelli valmistavat hirsitaloja Etelä-Pohjanmaalla.

TurismiMuokkaa

Suosittuja matkailukohteita Etelä-Pohjanmaalla ovat Kauhavalla sijaitseva Powerpark-huvipuisto, Suomen toiseksi suurin eläintarha Ähtärin eläinpuisto, Lappajärven kraatterijärvi ja Veljekset Keskinen Oy -kyläkauppa, joka on Helsingin Stockmannin jälkeen myynniltään Suomen toiseksi suurin tavaratalo.lähde?

KulttuuriMuokkaa

TapahtumatMuokkaa

Maakunnan tunnetuimpia kulttuuritapahtumia ovat Seinäjoen Provinssirock, Tangomarkkinat ja 1970-luvulla aloitetut Vauhtiajot. Lisäksi eteläpohjalaiset Spelit ylläpitävät kansanmusiikin perinnettä ja Kauhajoen Nummijärvellä järjestetään joka juhannus metallimusiikkiin keskittynyt Nummirock-festivaali.

NähtävyydetMuokkaa

Etelä-Pohjanmaan tunnetuinta arkkitehtuuria edustavat muun muassa Alvar Aallon suunnittelemat Lakeuden risti -kirkko ja kaupungintalo. Geologisia nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Pirunpesä Jalasjärvellä ja Karijoen Susiluola, jossa on ehkä säilynyt merkkejä jääkautta aikaisemmasta ihmisasutuksesta.

Muita merkittäviä nähtävyyksiä on Lapualla sijaitseva tuomiokirkko joka kuuluu Lapuan hiippakuntaan sekä Lapualla sijaitseva Simpsiön vuori.

UrheiluMuokkaa

Etelä-Pohjanmaalta on tullut valtakunnallisesti tunnettuja urheilijoita, myös pienemmiltä paikkakunnilta. Esimerkiksi 2010-luvun urheilijoista Seinäjoen Seudun Urheilijoita edustava keihäänheittäjä Tero Pitkämäki on kotoisin Ilmajoelta. Etelä-Pohjanmaan eräs keskeinen urheilu- ja liikuntainstituutti on Kuortaneen urheiluopisto, jonka läheisyydessä on myös Kuortaneen urheilulukio.

Hallinto ja politiikkaMuokkaa

MaakuntaliittoMuokkaa

Pääartikkeli: Etelä-Pohjanmaan liitto

Etelä-Pohjanmaan liitto on lakisääteinen kuntayhtymä, joka vastaa Etelä-Pohjanmaan maakunnan strategisesta suunnittelusta ja kehityksestä. Maakuntaliitto toteuttaa demokraattisen päätöksenteon mukaisesti tehtäviä aluekehityksen, edunvalvonnan ja viestinnän, kansainvälistymisen ja kulttuurin kehittämisen aloilla. Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtajana on toiminut vuodesta 2006 lähtien Asko Peltola.[10]

PolitiikkaMuokkaa

Maakuntavaltuuston kokoonpano puolueittain.[11]

Kausi KESK KOK SDP PS KD VIHR VAS Yht.
2017–2021 24 14 7 5 3 2 1 56

KunnatMuokkaa

Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on 17 kuntaa, joista kahdeksan on kaupunkeja.

 
Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus on Seinäjoki.


Entiset kunnatMuokkaa

SeutukunnatMuokkaa

Etelä-Pohjanmaan maakunta jakautuu neljään seutukuntaan.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot 23.1.2020. Tilastokeskus. Viitattu 24.1.2020.
  3. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
  4. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
  5. Väkiluku - Etelä-Pohjanmaan liitto 4.11.2019. Etelä-Pohjanmaan liitto. Viitattu 4.12.2019.
  6. Sukupuolijakauma - Etelä-Pohjanmaan liitto 4.11.2019. Etelä-Pohjanmaan liitto. Viitattu 4.12.2019.
  7. Väestön ikärakenne - Etelä-Pohjanmaan liitto 4.11.2019. Etelä-Pohjanmaan liitto. Viitattu 4.12.2019.
  8. Huoltosuhde - Etelä-Pohjanmaan liitto 4.11.2019. Etelä-Pohjanmaan liitto. Viitattu 4.12.2019.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.12.2017.
  10. Etelä-Pohjanmaan liitto: tehtävät epliitto.fi. Viitattu 18.11.2019.
  11. Etelä-Pohjanmaan liitto: Maakuntavaltuusto epliitto.fi. Viitattu 18.11.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Etelä-Pohjanmaan maakunta.