Evijärvi

kunta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa

Evijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 391 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 390,71 km², josta 36,55 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,75 asukasta/km². Evijärven naapurikunnat ovat Kauhava, Kruunupyy, Lappajärvi, Pedersören kunta ja Veteli. Aikaisempia naapurikuntia ovat olleet Kortesjärvi, Teerijärvi, Purmo ja Ähtävä. Evijärvi sijaitsee Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajalla.

Evijärvi
Evijärvi.svg Evijärvi sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Evijärven kunnantalo.
Evijärven kunnantalo.
Sijainti 63°22′00″N, 023°28′30″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Järviseudun seutukunta
Kuntanumero 052
Hallinnollinen keskus Evijärven kirkonkylä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 390,71 km²
241:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 354,16 km²
– sisävesi 36,55 km²
Väkiluku 2 391
244:nneksi suurin 31.3.2021 [2]
väestötiheys 6,75 as./km² (31.3.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 16,3 %
– 15–64-v. 54,2 %
– yli 64-v. 29,6 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 94,9 %
ruotsinkielisiä 1,9 %
– muut 3,2 %
Kunnallisvero 22,50 %
4:nneksi suurin 2021 [5]
Kunnanjohtaja Mikko Huhtala[6]
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • KD
 • Vas.

12
2
1
1
1
www.evijarvi.fi
Evijärven Nuorisoseura

Kunnan suurin järvi on Ähtävänjoen vesistöön kuuluva Evijärvi, jonka rannalla kunnan keskustaajama sijaitsee.

HistoriaMuokkaa

Asutuksen syntyminenMuokkaa

Evijärvellä on löydetty kivikautisen asutuksen jäännöksiä Hanhikosken rannalta. Näsijärven vedet laskivat tuolloin Ähtävänjoen kautta Pohjanlahteen. Rautakaudelle tultaessa väestö väheni huomattavasti, ja Evijärven seutu jäi pääosin eränkäyntialueeksi. Alueella asui niin sanottuja lappalaisia. Evijärven läpi kulki Ylä-Satakunnasta Ähtäristä alkanut vesireitti, jota kautta Hämeestä ja Pirkkalasta asti pääsi Pohjanmaan rannikolle[8].

Nykyistä huomattavasti vuolaamman Ähtävänjoen kalaisuus sekä ympäröivien erämaiden riista olivat uudisasukkaiden tärkeimpiä houkuttimia. Vanhimpia taloja ja kyläyhteisöjä ovat todennäköisesti muinaisen vesireitin varrelle perustetut talot[8]. Evijärven seutu kuului keskiajalla Pietarsaaren suurpitäjän takamaihin. Pohjanlahden rannikon ruotsalaisasutus ulottui Evijärvelle saakka, mistä ovat muistoina monet ruotsinkieliset paikannimet kuten Björbacka, Stenbacka, Norrena ja Söderena.[9] Samaa perua on esitetty olevan myös Evijärven nimi, pohjautuen sanaan ”evja”, joka tarkoittaa märkää rantaniittyä tai luhtaa[10]. Ainakin eräät Evijärven vanhimmat talot Inan (Ena) kylässä[11] olivat ruotsinkielisiä[8]. Evijärven nimi voi periytyä myös aikaisemmilta eränkävijöiltä tai suomenkielisiltä uudisasukkailta, jolloin nimi kuuluisi evi/evo/evä -nimistöön. Nimen loppuosa voi periytyä saamen järveä merkitsevästä sanasta jävri. Vuoden 1540 luettelossa esiintyy jo ”Effvijerffiby”, mutta itse järven nimi merkitty karttoihin vaihtelevasti, jos ollenkaan. Paikannimistö näyttää olleen 1300-luvulle tultaessa pitkälti suomenkielistä. Vaikka lappalaiset olivat nimenneet nautinta-alueita oman perinteensä mukaan, selkeää Lappalaisnimistöä ei kuitenkaan juuri esiinny, merkittävänä poikkeuksena nykyistä Kniivilänlahtea merkinnyt Kultalahti (1709 kartassa Kuldalachte), joka pohjautunee saamenkielistä lainautuneeseen povettoman nuotan nimeen ”kulth”, joka esiintyy tavallisesti yhdessä rantanuotan eli Inan kanssa.[8][12]

Kyläkuntien syntyminenMuokkaa

Evijärvi mainitaan 1500-luvun puolivälin asiakirjoissa Pietarsaareen kuuluvaksi kyläkunnaksi, jossa vuosisadan lopulla oli jo 20 taloa. Vaikka vielä 1600-luvullakin syntyi jonkin verran ruotsalaista uudisasutusta, tulivat savolaiset seudun tärkeimmiksi asuttajiksi. Asutus pysyi pitkään harvana. Väkiluku oli todennäköisesti 1600-luvulla ennen suuria kuolonvuosia noin 3 000, vuonna 1749 se oli 505 ja 1805 jo 2 426. Vuonna 1760 Evijärvestä tuli Lappajärven kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin omaksi seurakunnaksi. Evijärven kirkon rakensi kuuluisa alahärmäläinen Antti Hakola vuonna 1758. Ensimmäinen kirkkoherra K. A. Calamnius astui virkaansa 1877. Omaksi pitäjäksi Evijärvi tuli 1867.[9]

Siirtolaisuus Pohjois-AmerikkaanMuokkaa

1800-luvun lopulla Evijärveltä lähti Pohjois-Amerikkaan yli 2 000 siirtolaista, joista kuitenkin useat palasivat myöhemmin takaisin. Vuonna 1920 kunnassa oli asukkaita 4 159. Evijärven asukasluku pysyi 4 000:n tienoilla 1960-luvulle saakka, jolloin väestö alkoi hitaasti vähentyä. 1970-luvun puolivälissä asukkaita ole enää runsaat 3 300, mutta asukasluku kääntyi vuosikymmenen lopulla jälleen kasvuun. Vuonna 1985 Evijärvellä oli asukkaita 3 442. 1990-luvun alussa vaikuttanut lama ja maaltamuutto vähensivät kunnan asukasluvun vuoteen 2011 mennessä 2 761 asukkaaseen.[9]

MaantiedeMuokkaa

LuontoMuokkaa

Evijärvi on Etelä-Pohjanmaan Järviseudun kunta, jonka maisemia hallitsevat kumpuilevat metsämaat, pienet peltolaikut ja lukuisat järvet.[9]

Kallioperä on suurimmaksi osaksi biotiittiplagioklaasigneissiä, gneissigraniittia sekä amfibioliittia. Särkijärven kylästä noin kilometrin verran luoteeseen on usean metrin vahvuinen kvartsisuoni. Kalliopaljastumia on eniten Lepistönmäen, Haapajärven ja Kuoppa-ahon välisellä alueella. Yleisin maalaji on moreeni, joka muodostaa paikoin pitkittäisselänteitä, drumliineja. Moreeni on usein paikoin turpeen peitossa. Savea ja hiekkaa on jokien ja järvien rannoilla kapeina vyöhykkeinä, jotka on yleensä raivattu pelloiksi. Jonkin verran myös kivisiä moreenimaita on raivattu viljelymaiksi. Pinnanmuodoiltaan Evijärvi kuuluu Etelä-Pohjanmaan kankareseutuun. Vaihtelevinta maasto on kunnan itä- ja pohjoisosissa. Alueen korkein kohouma on Kuoppa-ahosta länteen ylittää 90 m tason.[9]

VesistöMuokkaa

Kunnan maisemaa elävöittävät lukuisat järvet, joista suurin on satasaarinen Evijärvi. Evijärven aikaisemmin hyvin runsas kalakanta on järven säännöstelyn aloittamisen (1954) jälkeen vähentynyt. Lisäksi rehevöityminen on hävittänyt järven arvokalakannan lähes kokonaan.[9] Järveen on kalakannan elvyttämisen vuoksi istutettu kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa ja järvisiikaa.[13] Kuntaa luode-kaakkoisuunnassa halkovista joista on huomattavin koskinen Ähtävänjoki.[9]

KylätMuokkaa

Evijärvi, Haapajärvenkylä, Ina (Ena), Jokikylä, Kerttua, Kivijärvenkylä, Latukka, Sydänmaa, Särkikylä.

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Evijärvellä oli 2 499 asukasta, joista 875 asui taajamassa, 1 605 haja-asutusalueilla ja 19:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Evijärven taajama-aste on 35,3 %.[14] Kunnassa on vain yksi taajama, Evijärven kirkonkylä.[15]

VäestöMuokkaa

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Evijärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 423
1985
  
3 431
1990
  
3 356
1995
  
3 287
2000
  
3 067
2005
  
2 916
2010
  
2 755
2015
  
2 576
2020
  
2 430
Lähde: Tilastokeskus.[16]

UskontoMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Evijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

Paikkakunnalla toimii myös vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen Evijärven rauhanyhdistys[18]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen lukeutuva Evijärven helluntaiseurakunta[19] sekä vuonna 1988 perustettu Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Evijärven (Järviseudun) adventtiseurakunta[20]. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Evijärven alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[21]

TalousMuokkaa

ElinkeinorakenneMuokkaa

Vuonna 2015 Evijärvellä oli 930 työpaikkaa. Niistä 27 prosenttia oli alkutuotannossa, 20 % jalostuksessa ja 51,3 % palvelualoilla.[22]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat terästä laserilla leikkaava Ateno ja kaksi turkistarhaa Jussi Eilonen Turkistarha ja Korpikettu Kultalahti.[23]

LiikenneMuokkaa

Evijärven kautta kulkevat kantatiet 63 ja 68, jotka risteävät kirkonkylän tuntumassa. Lähin rautatieasema on Seinäjoki–Oulu-radalla Kauhavalla.

Etäisyyksiä EvijärveltäMuokkaa

KulttuuriMuokkaa

TapahtumatMuokkaa

  • Evijärven Vasikka-ahon markkinat: heinäkuun viimeinen lauantai
  • Hämärät markkinat: syyskuun viimeinen tai toiseksi viimeinen perjantai

NähtävyydetMuokkaa

Väinöntalo (Suomen suurin talonpoikaismuseo), Limonaadimuseo, Evijärven Nuorisoseura, Kivijärvi (Eurojärvi), Tiira, Tähtitorni, Evijärven kirkko

 
Evijärven kirkko

RuokaMuokkaa

Evijärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla kevätlahnasta tehty suolalahna.[24]

UrheiluMuokkaa

Evijärveläisiä urheiluseuroja

Hallinto ja politiikkaMuokkaa

HallintoMuokkaa

Evijärven kunnanjohtaja vuodesta 2020 on Mikko Huhtala. Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista 12 on Keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]

PolitiikkaMuokkaa

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[25] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK KOK SDP KD VAS PS
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2008 970 67,9 189 13,2 198 13,9 71 5,0
2012 879 59,9 169 11,5 101 6,9 85 5,8 33 2,2 200 13,6
2017 827 63,2 167 12,8 124 9,5 92 7,0 53 4,3 46 3,5

Merkittäviä henkilöitäMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M03* 31.3.2021. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. https://yle.fi/uutiset/3-11567966
  7. a b Kuntavaalit 2017, Evijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. a b c d Junnila, Heikki; Rantatupa, Heikki: Järviseudun historia I. Esihistoriasta 1850-luvulle. ISBN 951-99467-7-2.. Järviseutu-seura, 1983.
  9. a b c d e f g Ossi Perälä: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 46–47. Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  10. Koronen, Ilmari: Paikannimet (osa 4): Evijärvien ja Mänkijärven luhtarantaniityt. Keskipohjanmaa-Lehti, 23.2.2013.
  11. Evijärven Yleisrantakaavan muutos - Muinaisjäännösten inventointi 2013 evijarvi.fi.
  12. Pia Suonvieri: Kulle- ja rantanuottapyynti Tornionjokilaaksossa. 2018.
  13. http://www.kalapaikka.net/evijarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_evijarvi___58198.asp
  14. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  15. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  17. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  18. Rauhanyhdistykset rauhanyhdistys.fi. Viitattu 23.6.2011.
  19. Evijärven helluntaiseurakunta evijarvenhelluntaiseurakunta.fi. Viitattu 2.1.2010.
  20. Suomen Adventtikirkko - SUOMENKIELISET SEURAKUNNAT Suomen Adventtikirkko. Viitattu 23.6.2011.
  21. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  22. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
  23. Alueen Evijärvi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.2.2018.
  24. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 146. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  25. https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/52
  26. VAASA ennen ja nyt Vasa förr och nu: Lähimatkailua Vähässäkyrössä VAASA ennen ja nyt Vasa förr och nu. 27.5.2018. Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry. Viitattu 18.5.2019.
  27. tukkilaiset.com tukkilaiset.com.

Aiheesta muuallaMuokkaa