Kortesjärvi

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Kauhavaa

Kortesjärvi on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Järviseudun seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku oli 2 275 ihmistä ja pinta-ala 333,51 km², josta 9,81 km² vesistöjä (31.12.2008). Kunta lakkasi olemasta, kun se yhdistyi Alahärmän, Kauhavan ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavan kaupungiksi vuonna 2009. Kortesjärven naapurikunnat ennen lakkauttamista olivat Alahärmä, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Pedersören kunta ja Uusikaarlepyy. Entisiä naapurikuntia olivat myös Uuteenkaarlepyyhyn liitetty Jepua ja silloiseen Pietarsaaren maalaiskuntaan liitetty Purmo.

Kortesjärvi
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kauhava
Kortesjarvi.vaakuna.svg Kortesjärvi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°18′00″N, 023°09′30″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Järviseudun seutukunta
Kuntanumero 281
Hallinnollinen keskus Kortesjärven kirkonkylä
Perustettu 1865
Liitetty 2009
– liitoskunnat Kauhava
Ylihärmä
Alahärmä
Kortesjärvi
– syntynyt kunta Kauhava
Pinta-ala 333,51 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 323,7 km²
– sisävesi 9,81 km²
Väkiluku 2 275  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 7,03 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 17,0 %
– 15–64-v. 60,6 %
– yli 64-v. 22,4 %

Kortesjärvellä sijaitsee myös Kortesjärvi-niminen järvi Ylikylän kylässä.

Nimen alkuperäMuokkaa

Kortesjärvestä on käytetty nimitystä Markki.[4]

HistoriaMuokkaa

Esihistoria ja asutuksen syntyminenMuokkaa

Kortesjärveltä on löydetty runsaasti kivikautista esineistöä. Runsaiten löytöjä on tehty kirkonkylän alueelta Hietalan ja Tuomaalan mäeltä. Löydöt sijoittuvat kampakeraamisen kulttuurin loppupuolelle. Vasarakirvesajan löytöjä on useita, sen sijaan pronssi- ja rautakautisia löytöjä on niukasti. Lappalaisasutukseen viittaavaa nimistöä ovat mm. Lappisenjärvi ja Porolampi.[4]

Uuden ajan asutus saapui Kortesjärvelle kolmelta suunnalta. Purmojärvellä paikannimistö ja murre viittaavat Lappajärveltä tulleeseen savolais- ja hämäläisasutukseen. Kunnan länsi- ja eteläosassa on vanhan Kyrönmaan asutusta pohjalaismurteineen. Savolais- ja pohjalaismurteiden raja kulkee kirkonkylän itäreunalla "Nuottimäen prunnilla".[4]

Kolmas asutuksen leviämissuunta on rannikkoseudulta tullut ruotsalaisasutus. Kortesjärven alueella on runsaasti ruotsinkielistä paikannimistöä.[4]

ItsenäistymiskehitysMuokkaa

Kortesjärveltä oli kiinteät kauppayhteydet Uuteenkaarlepyyhyn ja Pietarsaareen 1700-luvulla. Kortesjärveltä on löytynyt vajaa 200 tervahautaa merkkinä ajan pienteollisuudesta.[4]

Kortesjärvi erosi vuonna 1789 Lappajärven emäseurakunnasta omaksi kappeliseurakunnakseen. Kolme vuotta myöhemmin seurakunta sai oman kirkon, jonka rakensi Jakob Rijf.[4]

Suomen itsenäistymisessä kortesjärvisillä on ollut merkittävä osuus. Kortesjärveltä lähti Saksaan 39 nuorta miestä saamaan sotilaskoulutusta ja asukaslukuun nähden jääkärien lukumäärä oli suurin koko Suomessa. Jääkärien muistoksi Kortesjärven museossa on oma jääkäriosasto.[4]

KylätMuokkaa

 
Kartta nykyisen Kauhavan alueen kuntaliitoksista. Kortesjärveen liitettiin Salon, Ylikosken ja Porkholman kylät vuonna 1949.

Isomäki, Kielinen, Kortesjärvi, Purmojärvi, Rantala, Saarijärvi, Ylikylä, Manninen, Nuottimäki, Fräntilä, Kukkola, Pellinen, Pirttinen, Iso-Pellinen, Lappinen, Laukkonen, Salo, Ylikoski, Porkholma, Tyynismaa

KulttuuriMuokkaa

JääkäripitäjäMuokkaa

Kortesjärvi kutsui itseään jääkäripitäjäksi, koska sieltä lähti suhteessa väestöön kaikkein eniten vapaaehtoisia jääkäreiksi koulutettavaksi keisarilliseen Saksaan. Tästä syystä Kortesjärven vaakunassa oli – ja Kauhavan vaakunassa on – mantovanristi. Suomen Jääkärimuseo sijaitsee Kauhavan kaupungin Kortesjärven palvelutoimiston alakerrassa, jossa on jääkäreistä, lähinnä etappimiesten näkökulmasta kertova näyttely ja esineistöä.

Liikunta ja urheiluMuokkaa

Kortesjärveläisiä urheiluseuroja

RuokakulttuuriMuokkaa

Kortesjärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla rokkavelli eli klimppivelli.[5]

Tunnettuja kortesjärveläisiäMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. Etelä-Pohjanmaa. Keuruu: Viiskunta Oy, 1986. ISBN 951-1-08930-7.

ViitteetMuokkaa

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. a b c d e f g Rikkinen & Sihvo 1986, s. 107
  5. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 149. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa