Matti Haudanmaa
Matti Haudanmaa (5. syyskuuta 1858 Kortesjärvi – 7. tammikuuta 1936 Kortesjärvi)[1] oli suomalainen kansanpelimanni, joka säveltämällään Mutkankiverä-polskalla voitti vuonna 1912 Vaasassa pelimannien Suomen mestaruuden.
Haudanmaan vanhemmat olivat torppari Jaakko Juhonpoika Annola ja Kaisa Matintytär Tyynismaa. Perhe otti käyttöön Haudanmaa -sukunimen muutettuaan sen nimiseen torppaan Kortesjärven Palojärven rannalle 1860-luvun puolivälissä. Vähävaraisen torpan pojalle hankittiin viulu 10-vuotiaana. Noin 15-vuotiaana Haudanmaa alkoi kulkea Juho Kustaa Hepokankaan mukana soittomatkoilla ja oppi tältä erityisesti polkka- ja polska-sävelmiä. Muita opettajia Haudanmaalle oli evijärveläinen Jaakko Hautala, alahärmäläinen Adolf Kustaanpoika Stolt, kuortanelainen Juho Seijari ja lapualainen Heikki Rintala. Haudanmaa soitti paljon häissä. Pelimannikilpailut hän voitti ensimmäisen kerran Alavudella 1907, mikä sai osaltaan Heikki Klemetin kiinnostumaan hänestä. Toivo Kuula tallensi Haudanmaalta yhteensä 30 sävelmää ja käytti niitä myöhemmin hyväksi teoksissaan. Myös pelimanni Antti Sauna-ahon nuottikirjassa vuodelta 1920 on Haudanmaan säveliä. Niitä keräsivät häneltä myös kokkolalainen opettaja Ernst Järvi ja kansanmusiikin tutkija A. O. Väisänen.[1]
Kulkurista kuninkaaksi -nuottikirja sisältää 120:n Haudanmaan säveltämän kappaleen nuotit sekä Haudanmaan elämäkerran. Kirjan ovat toimittaneet Anneli Asplund, Juha Kangas sekä Vesa Tapio Valo.[2] Haudanmaan viulunsoittoa on mukana Järviseudun viulumestarit -levyllä, johon on koottu 1930–1950-luvun arkistoäänitteitä. Kokoelman julkaisi Kansanmusiikki-instituutti vuonna 1997.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Asplund, Anneli: ”Haudanmaa, Matti (1858–1936)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 608–609. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Haudanmaa, Matti: Kulkurista kuninkaaksi: Matti Haudanmaan musiikki ja elämä. Toimittaneet Anneli Asplund, Juha Kangas ja Vesa Tapio Valo. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 540. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990. ISSN 0355-1768. ISBN 951-717-644-9.