Purmo

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Pedersören kuntaa

Purmo on Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta. Purmon kunta liitettiin 1977 Pietarsaaren maalaiskuntaan (vuodesta 1989 alkaen Pedersören kunta). Purmossa sijaitsee Antti Hakolan vuonna 1772 rakentama puukirkko. Purmossa sijaitsevasta Ilveskivi-nimisestä siirtolohkareesta on saatu aihe Purmon entiseen kunnanvaakunaan.

Purmo
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Pedersören kunta

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°31′19.9″N, 022°57′33.6″E
Lääni Vaasan lääni
Maakunta Pohjanmaa
Kuntanumero 621
Hallinnollinen keskus Lillby
Perustettu
– emäpitäjä Pietarsaari
Liitetty 1977
– liitoskunnat Ähtävä
Pietarsaaren mlk
Purmo
– syntynyt kunta Pietarsaaren mlk
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1976)
– maa 261,4 km²
Väkiluku 1 560  [2]
(31.12.1976)
väestötiheys 6,56 as./km²

Purmon naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Evijärvi, Jepua, Kortesjärvi, Pietarsaaren maalaiskunta, Uudenkaarlepyyn maalaiskunta ja Ähtävä.

Purmon kunta oli yksikielisesti ruotsinkielinen; vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 96,8 prosenttia asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia. [3]

Tunnettuihin purmolaisiin kuuluu siellä syntynyt historiantutkija Nils Erik Villstrand. Suomen ensimmäisen pitsin ja nauhojen kudontatehtaan Pietarsaareen vuonna 1911 perustanut Anders Lassfolk oli kotoisin Purmon Lassfolkista.

Purmon pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihakeitto nimeltä päärosteitsi.[4]

Kylät

muokkaa

Ala-Purmo (Nederpurmo), Yli-Purmo (Överpurmo)

Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Purmon ainoa taajama oli 366 asukkaan Lillby.[5]

Väestö

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Purmon väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970 ja lisäksi vuoden 1975 väkiluku.

Purmon väestönkehitys 1880–1975
Vuosi Asukkaita
1880
  
2 387
1890
  
2 630
1900
  
2 730
1910
  
2 248
1920
  
2 491
1930
  
2 175
1940
  
2 525
1950
  
2 446
1960
  
2 088
1970
  
1 720
1975
  
1 581
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Tunnettuja asukkaita

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1976 (PDF) (sivu 32) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 25.4.2016.
  2. Väestörakenne- ja väestönmuutokset kunnittain 1976 (PDF) (sivu 27) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 151. Sanoma Osakeyhtiö, 1964, Helsinki.
  4. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 159. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  5. Väestölaskenta 1970 Osa I: Yleiset demografiset tiedot. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1973. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 16.9.2018).
  6. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.