Järviseudun seutukunta

seutukunta Etelä-Pohjanmaalla

Järviseudun seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se käsittää valtaosan Etelä-Pohjanmaan Järviseudusta. Siihen kuuluu viisi kuntaa. Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmässä sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 146.

Järviseudun seutukunta

sijainti

Väkiluku 19 334
50:nneksi suurin 31.12.2021 [1]
Seutukunnan kunnat.

Murteet muokkaa

Järviseudun murteet kuuluvat Keuruun-Evijärven välimurteisiin, jotka ovat savolaismurteista kaikkein läntisimpiä. Ne ovat suhteellisen lähellä suomen yleiskieltä. Kuitenkin myös Etelä-Pohjanmaan murteen vaikutusta on Järviseudun murteissa havaittavissa esim. intonaatiossa.

Kunnat muokkaa

Vaakuna Kunta Väkiluku
(2023)
Maa-
pinta-ala
(km²)
Väestön-
tiheys
(as./km²)
Kunnallis-
vero
(2024)
Suomen-
kieliset
(2022)
Ruotsin-
kieliset
(2022)
Muun-
kieliset
(2022)
  Alajärvi 9 114 1 009 9 9.1 % 97 % 0,1 % 3 %
  Evijärvi 2 297 354 6 9.8 % 96 % 2 % 4 %
  Lappajärvi 2 789 421 7 9.4 % 96 % 0,4 % 5 %
  Soini 1 872 552 3 9.1 % 102 % 0,1 % 1 %
  Vimpeli 2 657 287 9 9.6 % 98 % 0,2 % 2 %
yhteensä 18 729 2 623 7 98 % 0,4 % 3 %

Historia muokkaa

  • 1. tammikuuta 1994 annetun seutukuntajaon mukaan Järviseudun seutukuntaan kuuluivat Alajärven kaupunki sekä Evijärven, Kortesjärven, Lappajärven ja Vimpelin kunnat.
  • 1. tammikuuta 2009 Kortesjärven kunta jätti seutukunnan yhdistyttyään Kauhavan kanssa.
  • 1. tammikuuta 2009 Lehtimäki Kuusiokuntien seutukunnasta liittyi Alajärveen ja tuli siten osaksi Järviseudun seutukuntaa.
  • 1. tammikuuta 2009 Soini siirtyi seutukuntaan Kuusiokuntien seutukunnasta.

Väestönkehitys muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty seutukunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Järviseudun seutukunnan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
25 749
1985
  
26 489
1990
  
26 684
1995
  
26 243
2000
  
24 973
2005
  
23 524
2010
  
22 328
2015
  
21 094
2020
  
19 543
Lähde: Tilastokeskus.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2021 31.12.2021. Tilastokeskus. Viitattu 26.8.2022.
  2. 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2022 Tilastokeskus. Viitattu 27.2.2024.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Junnila, Heikki; Rantatupa, Heikki: Järviseudun historia I. Esihistoriasta 1850-luvulle. , 1983. ISBN 951-99467-7-2.
  • Nygård, Toivo: Järviseudun historia II. Kunnallishallinnon toteuttamisesta 1970-luvulle. , 1983. ISBN 951-99438-6-2.
  • Junnila, Heikki: Järviseudun historia III. Järviseudun kansankulttuuri ja sen edellytykset. , 1990. ISBN 952-90-1821-5.

Aiheesta muualla muokkaa