Vimpeli

kunta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa

Vimpeli (ruots. Vindala) on Suomen kunta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Lappajärven itärannoilla. Kunnassa asuu 2 783 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 328,79 km2, josta 41,47 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 9,69 asukasta/km2. Vimpelin naapurikunnat ovat Alajärvi, Lappajärvi, Perho ja Veteli.

Vimpeli
Vindala
Vimpeli.vaakuna.svg Vimpeli sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Vimpelin kunnanvirasto
Vimpelin kunnanvirasto
Sijainti 63°09′40″N, 023°49′20″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Järviseudun seutukunta
Kuntanumero 934
Hallinnollinen keskus Vimpelin kirkonkylä
Perustettu 1866
Kokonaispinta-ala 328,79 km²
255:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 287,32 km²
– sisävesi 41,47 km²
Väkiluku 2 783
228:nneksi suurin 30.6.2021 [2]
väestötiheys 9,69 as./km² (30.6.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,9 %
– 15–64-v. 55,7 %
– yli 64-v. 30,4 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 98,6 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,3 %
Kunnallisvero 22,25 %
16:nneksi suurin 2021 [5]
Kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli[6][7]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[8]
 • HV
 • Kesk.
 • Ps.
 • Vas.
 • Kok.
 • KD

8
7
2
2
1
1
www.vimpeli.fi
Vimpelin keskustaa.
Vimpelin kirkko

Vimpelin kunta on perustettu 2. tammikuuta 1866, jolloin Vimpeli irtautui Lappajärven emäseurakunnasta kappeliseurakunnaksi. Suomen kunnista Vimpeli on 28. vanhin.

Reserviupseerikoulun edeltäjä, Vimpelin sotakoulu (Vimpelin koulu), toimi Pokelan kylässä vuosina 1917–1918. Vimpeli tunnetaan myös suksipitäjänä, ja melkoinen osa talvisodan aikana käytetyistä suksista oli valmistettu Vimpelissä.

Vimpeli tunnetaan Vimpelin Vedon ansiosta nykyisin erityisesti pesäpallopaikkakuntana; Vimpelin Veto on voittanut Superpesismestaruuden tällä vuosikymmenellä kolmesti kausilla 2010, 2016 ja 2017. Vuosina 2011–2015 Veto oli viidesti putkeen hopeasijalla häviten joka kerta Sotkamon Jymylle. Talvilajeissa Vimpeli tuli tunnetuksi hiihdosta Vimpelin Hiihdot -tapahtuman ansiosta, jota järjesti aikoinaan Vimpelin Vedon hiihtojaosto. Nykyisin hiihtoharrastusta vetää Vimpelin Hiihtoseura (ViHs), jonka ansioista Vimpeliin on rakennettu hyvät hiihtomahdollisuudet.

HistoriaMuokkaa

Vimpelin varhaisimmasta asutuksesta tiedetään hyvin vähän. Seutu oli vielä keskiajalla eräaluetta, jossa kävivät sekä pietarsaarelaiset että lapualaiset erämiehet. Ensimmäiset vakituiset asukkaat olivat Ähtävänjokea pitkin tulleet ruotsalaiset, jotka asettuivat Lappajärven itärannalle 1500-luvun alussa. Vielä saman vuosisadan aikana seudulle tuli myös hämäläisiä ja savolaisia. Ruotsalaisasutus pysyi hallitsevana vielä 1700-luvulle saakka. Vuonna 1750 asukkaita oli noin 170.

Vimpelin seutu kuului Pietarsaaren seurakuntaan ja siirtyi 1637 osaksi Lappajärven kappeliseurakuntaa. Vuonna 1806 Vimpelistä tuli Lappajärven saarnahuonekunta ja oma kirkko rakennettiin jo seuraavana vuonna. Vimpelin kappeliseurakunta perustettiin 1812 ja itsenäiseksi seurakunnaksi Vimpeli muodostui 1867.[9]

1800-luku oli Vimpelissä voimakasta edistyksen kautta. Vimpeliläisen Erkki Jäykän (Lillstrang) kehittämä ”Vimpelin aura”, suomaiden kuivatus sekä viljelysmaiden kalkitus toivat hyvinvoinnin lisäksi Vimpelille maatalouden mallipitäjän maineen. Pitäjään perustettiin 1858 Jäykän ystävän Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen lahjoituksen turvin yksi Pohjanmaan ensimmäisistä kirjastoista ja 1868 avasi ovensa Järviseudun ensimmäinen kansakoulu. Vuonna 1880 Vimpelissä oli asukkaita 2236.[9]

1900-luvun alussa Vimpeli teollistui nopeasti. Kuntaan perustettiin muun muassa tervatehdas, kalkinpoltto yleistyi ja suksiteollisuus sai alkunsa. Vimpelissä tuotettiin 1930-luvulla noin puolet Suomen suksista. Joulukuussa 1917 tammikuuhun 1918 kunnassa toimi Vimpelin sotakoulu, kurssi, jolla koulutettiin joukkueen- ja ryhmänjohtajia suojeluskunnille. Vuonna 1943 Vimpelin perustettiin alueen ensimmäinen oppikoulu.

Vimpelin väkiluku pysyi 1900-luvulla varsin vakaasti 4 000 asukkaan tuntumassa. Hetkellinen muuttotappiokausi 1970-luvulla pudotti asukasluvun lähelle 3 500, mutta vuosikymmenen lopulla väkiluku alkoi jälleen kasvaa. 1990-luvulla kunnan asukasmäärä lähti laskuun ja 2011 mennessä kunnan asukasluku oli 3 233.[9]

MaantiedeMuokkaa

LuontoMuokkaa

Lappajärven itärannalla sijaitsevan Vimpelin maisemia hallitsevat loivapiirteiset kalliokumpareet ja laajat suot.[9]

Vimpelin kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihteleva. Länsi- ja keskiosissa on pääasiassa gneissiä, pohjoisosassa graniittia ja pegmatiittia ja kaakkoisosassa graniittia. Etelässä on kalkkikivialue, joka ulottuu Alajärven puolelle. Kalliopaljastumia on pääasiassa korkeimpien kohoumien lakiosissa. Yleisin maalaji on moreeni, joka muodostaa paikoin matalia harjanteita. Myös turvetta on varsin paljon, mutta harjuaineksia ja savea on sen sijaan vähän. Hieta- ja hiesumaita on etenkin Lappajärven rannalla ja Savonjoen alajuoksulla.

Pinnanmuodoiltaan Vimpeli on pääasiassa loivasti kumpuilevaa kankaremaata. Vimpelin maasto kohoa lännestä itään. Lappajärvi on 69 m:n korkeudella, mutta Mustanen kunnan itärajan tuntumassa Perhon puolella on jo 173 m:n korkeudella. Kunnan korkein kohouma on Lakeaharju Lappajärven kaakkoispuolella. Vimpelin maa-alasta yli puolet on suota. Laajimmat suot ovat Sääksneva ja Isoneva.[9]
Lappajärven itäosan lisäksi kunnan järviä ovat Sääksjärvi, Patanan tekojärven eteläosa, Pikku Kontojärvi, Iso Kontojärvi ja Kakkurinjärvi. Huomattavimmat joet ovat Porasenjoki, Savonjoki, Poikkijoki ja Paaluoma.[9]

KylätMuokkaa

Hallapuro, Huopana, Kirkonkylä, Koskela, Lakaniemi, Pokela, Pyhälahti, Rantakylä, Sääksjärvi, Viitaniemi, Vinni.

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Vimpelissä oli 2 974 asukasta, joista 2 047 asui taajamassa, 914 haja-asutusalueilla ja 13:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vimpelin taajama-aste on 69,1 %.[10] Kunnassa on vain yksi taajama, Vimpelin kirkonkylä.[11]

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vimpelin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 679
1985
  
3 834
1990
  
3 834
1995
  
3 761
2000
  
3 553
2005
  
3 414
2010
  
3 255
2015
  
3 073
2020
  
2 812
Lähde: Tilastokeskus.[12]

KristinuskoMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vimpelissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[13]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Vimpelissä toimii Vimpelin helluntaiseurakunta.[14]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vimpelin alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[15]

TalousMuokkaa

Vimpelin elinkeinorakenne on hyvin teollisuuspainotteinen. Vuonna 2015 Vimpelissä oli 985 työpaikkaa. Niistä 10 prosenttia oli alkutuotannossa, 37 % jalostuksessa (koko maassa 20 %) ja 52 % palvelualoilla.[16]

Kunnassa sijaitsee muun muassa Rautaruukin tehdas, jossa valmistetaan Rannilan kattopeltiä. Rautaruukin lisäksi teollisuusyrityksiä ovat Järviseudun Peruna Oy, Nordkalk Oy, Lindab Oy, Eurosteri Oy, Rumtec Oy, Tikli-Group Oy ja Plastec.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Vimpelin Osuuspankki sekä kaksi alumiinitikkaita ja muita metallituotteita valmistavaa yritystä, A.J.Kujala ja Tikli Group Oy.[17]

KoulutusMuokkaa

Vimpelissä annetaan luokkien 1-4 perusopetusta Aapiskujan koululla, sekä 5-9 luokkien opetusta Vimpelin yhteiskoululla. Vimpelissä on oma lukio. Ammatillista koulutusta saa Järviseudun ammatti-instituutissa, jolla on toimipisteet Vimpelissä, Lappajärvellä, Alajärvellä ja Töysässä.[18]

KulttuuriMuokkaa

NähtävyydetMuokkaa

 
Vimpelin Saarikenttä

Vimpelissä sijaitsevat pesäpallomuseo, suksitehdasmuseo, Pyöreä kirkko ja Savonjoen saaressa pesäpallostadion Saarikenttä. Keskustan puistossa on Kari Ovaskan suunnittelema Pesäpalloilija-patsas ja Vimpelin sotakoulun muistomerkki. Lakeaharjulla on hiihtokeskus, josta on näkymät Lappajärvelle.

RuokaMuokkaa

Vimpelin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla vimpeliläinen jouluaamun paisti. Se on paistetusta naudanlihasta, verimakkarasta ja leipäjuustosta tehty keitto.[19]

UrheiluMuokkaa

Hallinto ja politiikkaMuokkaa

PolitiikkaMuokkaa

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[20] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi muut KESK PS VAS KOK KD SDP
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2021 507 34,9 453 31,2 124 8,5 119 8,2 109 7,5 105 7,2 36 2,5

Merkittäviä henkilöitäMuokkaa

  • Reijo Hongisto (s. 1962), kansanedustaja (2011–2019)
  • Erkki Jäykkä (1827–1858), maanviljelijä, vaivaiskassan hoitaja ja lautamies
  • Vimpelin Väinämöinen Eeli Kivinen (1900–1990), kanteleensoittaja, näyttelijä sekä kansanlaulujen esittäjä ja säveltäjä. Vimpeli-seura julkaisi vuonna 2000 mestaripelimannin satavuotissyntymäpäivän kunniaksi cd-levyn Vimpelin Väinämöinen. Eeli Kivinen esiintyi elokuvassa Etelä-Pohjanmaan soitto- ja laulujuhlat Lapualla (1945) yhdessä soittajaystävänsä Viljami Kalliokosken kanssa.
  • Santeri Mäkelä (1870 – 1937 tai 1938), kansanedustaja ja kirjailija, kotoisin Vimpelin Sääksjärveltä, 1920-luvun alusta lähtien Neuvostoliitossa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M06* 30.6.2021. Tilastokeskus. Viitattu 4.8.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. https://kuntalehti.fi/uutiset/nimeni-on-leijonanmieli-sam-leijonanmieli/
  7. Vimpelin kunnanjohtaja Sami Gustafsson aloitti työt eilen – ”Vimpeli pesee Honolulun ihan milloin tahansa” Ilkka. 5.3.2019. Viitattu 5.9.2018.
  8. Kuntavaalit 2021, Vimpeli Oikeusministeriö. Viitattu 17.6.2017.
  9. a b c d e f Ari Öysti: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 134–135. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
  12. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  13. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  14. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 7.9.2021.
  15. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  16. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 10.2.2018.
  17. Alueen Vimpeli yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 10.2.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  18. Vimpelin kunta Muuttajan info 2016 Vimpelin kunta. 2016. Viitattu 10.2.2018.
  19. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 154. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  20. https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/10/municipalities/934

Aiheesta muuallaMuokkaa