Vimpelin Veto

vimpeliläinen urheiluseura

Vimpelin Veto ry on 27. toukokuuta 1934 perustettu vimpeliläinen urheiluseura. Perustamishetkellä seuran lajit olivat yleisurheilu, hiihto, paini ja jääpallo.

Vimpelin Veto
Koko nimi Vimpelin Veto
Perustettu 1934
Entiset nimet Vimpelin Veto
1934
Kaupunki Vimpeli
Kenttä Saarikenttä
Miesten sarjataso Superpesis
Naisten sarjataso Suomensarja
Värit          
Toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Kujala
Puheenjohtaja Jari Lakaniemi
Miesten pelinjohtaja Kari Kleemola
Omistaja Vimpelin Veto ry
Yhteistyöseurat Vähänkyrön Viesti
Lappajärven Veikot
Halsuan Toivo
Miesten SM-mitalit
Kultaa 6 (1960, 1965, 2010, 2016, 2017, 2022)
Hopeaa

11 (1959, 1961, 1962, 1966, 1975, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2023)

 
Pronssia 11 (1946, 1952, 1958, 1963, 1964, 1967, 1968, 2009, 2018, 2020, 2021)
Naisten SM-mitalit
Kultaa 2 (1947, 1948)
Hopeaa 1 (1949)
Pronssia 2 (1952, 1953)
Vimpelin Vedon vuoden 1965 Suomen Mestari -joukkue.
Veto kotiottelussaan Saarikentällä 2010.
Vedon joukkue voitetun pelin jälkeen.
Veto pitämässä aikalisää.

Nykyisin seuran lajivalikoimana on pesäpallo, koripallo ja elektroninen urheilu.

Vimpelin Vedon pesäpallojoukkueen kotikenttä on Saarikenttä.

Historia

muokkaa

Seuran perustaminen ja alkuvaiheet

muokkaa

Vimpelin Vedon perustamisesta kokoonnuttiin keskustelemaan toukokuussa 1934 Vimpelin kunnantalon eli Rankilan yläkertaan. Vimpeli oli toivottu paikkakunta uudelle urheiluseuralle SVUL:n Etelä-Pohjanmaan piirissä. Tuohon aikaan Vimpelissä toimi myös Vimpelin Nuorisoseuran ala-osastona urheiluseura Vimpelin Ponnistus ja Sääksjärven Nuorisoseura oli järjestänyt hiihtokilpailuja jo 1890-luvulta. Vimpelin suojeluskunta järjesti hiihto- ja ampumakilpailuja ja kesäisin moniotteluita.[1]

Vimpelin Vedon perustamiskokouksen kutsui koolle Valde Latvala ja puhetta johti Väinö Rankila. Paikalla oli heidän lisäkseen noin 20 muuta osanottajaa. Seuran perustamispäivinä on mainittu sekä 18. toukokuuta että 27. toukokuuta 1934. Alkujaan seuran toimintaan kuuluivat yleisurheilu, hiihto, paini ja jääpallo. Vimpelin Vedon ensimmäisen johtokunnan muodostivat Valde Latvala pj. Väinö Rankila sihteeri, Erkki Ahola, Väinö Ahola, Eero Södervik ja Vilho Peltola. Seura on merkitty yhdistysrekisteriin vasta 15.3.1939.[1]

Seuran alkuaikoina harjoituspaikkojen ja varojen puute aiheutti lahjakkaiden vimpeliläisten edustamisen naapuriseuroissa. Valde Latvalan jälkeen puheenjohtajaksi valittiin Aarne Linna. Vuoden 1939 johtokunta koostui jaostojen puheenjohtajista. Jaostoja olivat tuolloin yleisurheilujaosto, voimistelujaoston, hiihtojaosto, jääpallojaosto ja pesäpallojaosto. Vuoden 1939 vuosikokouksessa Veto päätti liittyä jäseneksi Urheiluliittoon, Hiihtoliittoon, Pesäpalloliittoon, Painiliittoon ja Poikaurheiluliittoon.[1]

Seuran nimen valinta

muokkaa

Seuran nimestä järjestettiin äänestys. Vaihtoehtoina nimeksi olivat "Vimpelin Veto" ja "Vimpelin Vire". Valituksi tullutta Veto-nimeä ehdotti Antti Haveri. Mallisäännöt seuran toimintaan tilattiin Töysän Vedolta ja pidetään mahdollisena että myös nimeä on lainattu sieltä.[1]

Pesäpallotoiminnan syntyminen suojeluskunnassa

muokkaa

Alkuvaiheessa seurassa keskityttiin voimisteluun ja yleisurheiluun. Pesäpallosarjoihin osallistuivat 1930-luvulta lähtien suojeluskunnan joukkueet. Suojeluskunta hoiti kilpailutoiminnasta koituneet kustannukset ja järjestö voittikin SM-hopeamitalit vuonna 1935. VSK pelasi pääsarjassa vuosina 1938 ja 1940.[2]

Toisen maailmansodan jälkeen

muokkaa

Sodan päättyminen merkitsi Vedolle uutta alkua. Vedosta muodostui suojeluskunnan ja Lotta-järjestön lakkauttamisen jälkeen pitäjän urheiluelämän mekrittävin tekijä. Seura saavutti menestystä erityisesti pesäpallossa. Naisjoukkue saavutti Suomen mestaruuden vuosina 1947 ja 1948 sekä hopeaa 1949. Miehet vakiinnuttivat paikkansa pääsarjassa 1950-luvulla.[2]

1960-luvun vaihteessa Veto saavutti yksitoista peräkkäistä mitalia vuosina 1958-1968. Suomen mestaruutta seura juhli vuosina 1960 ja 1965. Menestysvuodet loivat pohjan Vimpeliläiselle pesäpallokulttuurille.[2] Viimeiseksi mitaliksi näiltä pääsarjakausilta jäi vuoden 1975 SM-hopea ja kauden 1979 päätteeksi joukkue putosi toiseksi ylimmälle sarjatasolle silloiseen Suomensarjaan. Kausina 1980, 1982, 1985, 1986 ja 1989 Veto pelasi toiseksi ylimmällä sarjatasolla. Ykkössarjan-kaudella 1985 Veto oli jo vaarassa pudota Suomensarjaan jääden sarjassa neljänneksi viimeiseksi. [3] 1990-luvulla Veto pääsi vuosina 1990-1992 puolivälieriin saakka sijoittuen parhammillaan runkosarjassa viidenneksi vuonna 1990. Vuosina 1993-1996 Veto joutui runkosarjan päätteeksi sarjakarsintoihin. Vuonna 1996 oli taloudellisista syistä suunnitelmissa Vedon edustusjoukkueen yhdistäminen Alajärven Ankkureiden kanssa. [4] Kauden 1997 päätteeksi Vimpelin Veto jäi runkosarjassa viimeiseksi ja putosi Ykköspesikseen. Vimpelin Veto nousi takaisin Superpesikseen kaudeksi 2004. Ensimmäinen mitali uudella vuosituhannella saavutettiin kaudella 2009 kun Veto voitti pronssiottelussa hallitsevan mestarin ja runkosarjan voittaneen Pattijoen Urheilijat. Kaudella 2010 Veto voitti Suomen mestaruuden. Kausina 2011-2015 Veto jäi hopealle hävittyään loppuottelusarjat Sotkamon Jymylle. Neljännen ja viidennen mestaruutensa Veto voitti vuosina 2016 ja 2017 voittamalla Sotkamon Jymyn. [5] Vimpelin Vedon ja Sotkamon Jymyn hallitessa Superpesistä 2010-luvulla alettiin joukkueiden välisiä otteluita pitämään pesäpallon "El Klassikkona". [6] Kaudella 2018 Vimpelin Veto voitti pronssia jättämällä Sotkamon Jymyn ensimmäistä kertaa mitaleitta 2000-luvulla. Seuraavalla kaudella Vimpelin Veto jäi neljänneksi hävittyään pronssiottelun Kouvolan Pallonlyöjille ja samalla katkesi vuonna 2009 alkanut mitaliputki. Kaudella 2022 Veto ei hävinnyt yhtään kotipeliä ja joukkue voitti kuudennen SM-kullan. [7]

Vimpelin Vedon naisten edustusjoukkue pelasi naisten Superpesistä kausina 1998-2002.

Seuran kotikentät

muokkaa
Pääartikkeli: Saarikenttä

Vimpelin Vedon kotikenttä sijaitsee Vimpelin kirkon kupeessa, Savonjoen ympäröimänä. Alun perin kentän paikalla sijaitsi kolme pientä saarta, jolla pelattiin pallopelejä jo 1900-luvun alkuvuosina. Varsinaisen urheilukentän paikalle rakensivat suojeluskuntalaiset 1940-luvulla. Vuosien saatossa kenttää on kunnostettu moneen otteeseen. 1990-luvulla Saarikentästä tuli yksi Suomen ensimmäisistä katetuista pesäpallostadioneista ja hiekkatekonurmista.[8]

Joukkueet

muokkaa

Miesten Superpesisjoukkue 2023

muokkaa
Pelaajat Valmennusjohto
Pelaaja UP SP Ikä Sopimus
Elmeri Anttila K V/K 24
Juho Heikkala J J 22
Olli Heikkala J J 29
Mikko Kanala P V/E 32
Teemu Kinnunen L V 32
Atte Kortehisto J J 21
Aleksi Lassila J J 21
Eemeli Lassila J J 19
Severi Lassila P V 31
Janne Mäkelä   LJ LJ 42
Miika Peräaho
Matias Rinta-aho S K 32
Jere Saukko J E 31
Konsta Sova
Jukka-Pekka Vainionpää J J 34
Jussi Vihriälä
Lauri Vihriälä J J 21
Mikko Vihriälä J J 23
Pelinjohtaja

Kari Kleemola

2. pelinjohtaja

Pasi Tyynelä

Joukkueenjohtaja

Heikki Seppä

Huoltaja

Tero Lassila


Selite
  • E : Etenijä
  • V : Vaihtaja
  • K : Kotiuttaja
  • L : Lukkari
  • S : Sieppari
  • (1/2/3)V : Pesävahti
  • (2/3)P : Polttaja
  • (2/3)K : Koppari

Päivitetty 3. maaliskuuta 2024

Lähde: [1]

Junioritoiminta

muokkaa
Pesäpallon junioreiden SM-mitalit
Joukkue Mitalit Vuodet Yhteensä
A-pojat
  Kultaa 1961, 1964, 1966, 1994, 2012 5
  Hopeaa 1975, 1977, 1981, 2011, 2013, 2014 6
  Pronssia 1949, 1951, 1953, 1976, 2019 5
B-pojat
  Kultaa 1980 1
  Hopeaa 2011 1
  Pronssia 1973, 1974, 1993, 2009, 2016 5
C-pojat
  Kultaa 1992 1
  Hopeaa 1971, 1973, 1978, 2008, 2017 5
  Pronssia 1972 1
D-pojat
  Kultaa 1971, 2006, 2016 3
  Hopeaa 1976, 2015 2
  Pronssia 1990, 2008 2
E-pojat
  Kultaa 1975, 2014 3
  Pronssia 2004 2
Yhteensä: 42

Tunnukset

muokkaa

Musiikki

muokkaa

Vedon kotipeleissä joukkueen kentälle saapumis kappaleena soi saksalaisen Carl Teiken säveltämä Alte Kameraden ja otteluiden loputtua yleisön poistuessa stadionilta soitetaan F. J. Rickettsin säveltämään Colonel Bogey March kappaletta. Vedosta tehtyjä lauluja ovat ainakin Mika Sundqvistin ja Pipo Tammisen "Vimpelin Venla" -kappale ja Maritzan "Vimpelin kulta".

Palkinnot ja huomionosoitukset

muokkaa

Palkitut

muokkaa

Etenijäkuningas:[9]

Lyöjäkuningas:[10]

Kärkilyöntikuningas:[11]

Vuoden jokeri:[12]

Vuoden lukkari:[13]

Vuoden pesäpalloilija:[14]

Vuoden tulokas:[15]

Kultainen maila:[16]

Kultainen räpylä:[17]

Pudotuspelien arvokkain pelaaja:[18]

Vuoden pelinjohtaja:[19]

Tilastot ja luettelot

muokkaa

Saavutukset

muokkaa
 
Veto pelaa kotiottelunsa Saarikentällä

Vimpelin Vedon miesten pesäpallojoukkue on saavuttanut kultaa vuosina 1960, 1965, 2010, 2016, 2017 ja 2022. Hopealle se on sijoittunut vuosina 1959, 1961, 1962, 1966, 1975, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 ja 2023 sekä pronssille vuosina 1940, 1946, 1952, 1958, 1963, 1964, 1967, 1968, 2009, 2018, 2020 ja 2021. Suomen Cupin seura voitti kausilla 1980 ja 1981. Ensimmäisen Suomen mestaruutensa hallista Veto otti vuonna 2010. Vimpelin Vedolle vuoden 2010 Superpesis-mestaruuden ratkaissut Jere Dahlströmin lyönti Vimpelissä pelatussa finaalisarjan neljännessä ottelussa valittiin yleisöäänestyksessä Suomen urheilugaalan sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi 2010.[24]

Huomionarvoista miesten joukkueen saavutuksissa on se, että vuonna 1958 alkoi mitaliputki joka loppui vasta vuonna 1968. Tänä aikana Vimpelin Vedon miehet voittivat 11 peräkkäistä mitalia, joka on saavutus, minkä rikkoi vasta vuonna 2010 Sotkamon Jymyn joukkue. Vuonna 2010 Vimpelin Veto voitti finaaleissa Kouvolan Pallonlyöjät, ja toisessa loppuottelussa syntyi Saarikentällä pelattujen SM-sarjaotteluiden yleisöennätys 5 216 katsojaa.

Vimpelin Vedon naisten pesäpallojoukkue on saavuttanut kultaa vuosina 1947 ja 1948. Vuonna 1949 naisten joukkue sijoittui vielä hopealle, minkä jälkeen valtaosa joukkueen jäsenistä lopetti pelaajauransa.

Maratontaulukko

muokkaa

Vimpelin Vedon pisteet Superpesiksen/SM-sarjan Maratontaulukossa. [25]

Sijoitus Kaudet Ottelut 3P 2P TP 1P OP Juoksut Pisteet
2. 63 1344 232 500 49 62 501 10181-8589 1807

Pelinjohtajat

muokkaa

Kontiot (35v)

muokkaa

1972, SM-kultaa
1975, SM-hopeaa
1990, SM-hopeaa

Naisten Korisliiga-joukkue

muokkaa
Vimpelin Veto
 
Liiga Naisten Korisliiga
Areena Vimpelin liikuntahalli
Kotipaikka Vimpeli, Suomi
Värit valkoinen, sininen
         
Päävalmentaja Jukka-Pekka Kujala[26]
 
 
 
 
Koti
 
 
 
 
Vieras
Naisten SM-mitalit
Pronssia 1 (2023)
Kotisivu Vimpelin Veto

Vedon naisten koripallojoukkue nousi kaudeksi 2014–2015 ensimmäistä kertaa seurahistoriassa Naisten Korisliigaan. Kaudella 2022–2023 se saavutti pronssia Naisten korisliigassa.

Vimpelin Veto 2014–2015
Pelaajat Valmentajat
# Kans. Nimi Syntynyt Pituus
6   Meriem Eerikinharju 22.08.1990 176 cm
34   India Hairston 24.11.1991 190 cm
12   Anni Kujala 04.05.1993 165 cm
7   Riikka Kujala 27.05.1995 165 cm
4   Ulriikka Latvala 11.06.1995 174 cm
33   Karoliina Luoma-aho 23.01.1995 172 cm
11   Ulriikka Nuolikoski 07.04.1993 178 cm
20   Janina Nygård 01.09.1995 173 cm
10   Anna Peltola 03.08.1994 170 cm
15   Breanna Salley 18.12.1987 180 cm
43   Ninni Salmi 03.11.1996 185 cm
Päävalmentaja
Apuvalmentaja(t)

Selite
  • (C) Joukkueen kapteeni
  • (A) Varakapteeni




Kokoonpano päivitetty 3. lokakuuta 2014

Lähteet

muokkaa
  • Honkonen, Terhi & Uusitupa, Jari-Matti: Vimpelin historia. Helsinki: Vimpelin seurakunta ja kunta, 2009. ISBN 978-951-96934-1-5

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d Vimpelin Vedon historia Vimpeli: Vimpelin Veto. Viitattu 11.4.2023.
  2. a b c Honkonen & Uusitupa 2009, s. 254
  3. Oljenkorsi kesti loppuun asti: Vimpeli säilyi ykkössarjassa. Järviseudun Sanomat, 12.9.1985, nro 37, s. 11. Järviseutu-seura.
  4. Järviseudulle yhteinen superjoukkue. Järviseudun Sanomat, 29.8.1996, nro 35, s. 1. Järviseutu-seura.
  5. Vimpelin Veto ja Sotkamon Jymy vastakkain miesten Superpesiksen klassikkofinaalissa pesis.fi. 8.9.2017. Arkistoitu 21.9.2021. Viitattu 28.6.2023.
  6. Pesäpallon El Clásico ei ole enää entisensä, mutta jännitteitä on edelleen – katseet kohdistuvat Vimpelin ulkopeliin: "Antaneet yllättävän paljon juoksu yle.fi. 7.7.2020. Yleisradio. Arkistoitu 7.7.2020. Viitattu 28.6.2023.
  7. Vimpelin Veto juhlii Suomen mestaruutta – kuusinkertainen lyöjäkuningas sai ensimmäisen kultansa: "Nyt juhlitaan" yle.fi. 17.9.2022. Arkistoitu 22.9.2022. Viitattu 28.6.2023.
  8. Honkonen & Uusitupa 2009, s. 255
  9. Parhaat etenijät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 26.3.2018.
  10. Parhaat lyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 31.12.2017. Viitattu 30.3.2018.
  11. Parhaat kärkilyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 30.3.2018.
  12. Vuoden jokerit Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
  13. Vuoden lukkarit Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
  14. Vuoden pesäpalloilijat pesis.fi. Arkistoitu 5.10.2018. Viitattu 30.3.2018.
  15. Vuoden tulokkaat pesis.fi. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 31.3.2018.
  16. Kultainen maila pesis.fi. Arkistoitu 26.10.2018. Viitattu 31.3.2018.
  17. Kultainen räpylä pesis.fi. Arkistoitu 26.10.2018. Viitattu 31.3.2018.
  18. Pudotuspelien arvokkain pelaaja pesis.fi. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 31.3.2018.
  19. Vuoden pelinjohtaja pesis.fi. Arkistoitu 3.7.2018. Viitattu 31.3.2018.
  20. a b c d e f Itä-Länsi-pelaajat 2018 Superpesis . Arkistoitu 16.6.2018. Viitattu 16.6.2018.
  21. Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 5.1.2018.[vanhentunut linkki]
  22. Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain Rasilainen, Matti. Viitattu 5.1.2018.
  23. Liitto-Lehdistö-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 14.1.2018.
  24. Suomen Urheilugaala – 2011 (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. https://www.pesis.fi/@Bin/7681429/MSUMaraton3116.txt (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. Joukkue: Vimpelin Veto Basket.fi. Viitattu 29.12.2023.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Leväniemi, Veikko: Vimpelin Veto 1934–1984. Vimpeli: Vimpelin Veto, 1984.
  • Uusitupa, Jari-Matti: Räiskyen rajaan Saarikentällä : Vimpelin Veto 1934-2004. Vimpeli: Vimpelin Veto, 2004. ISBN 952-91-9403-X

Aiheesta muualla

muokkaa