Miesten Superpesis

miesten pesäpallon korkein sarjataso Suomessa

Superpesis on Suomen pesäpallon korkein sarjataso. Sarjassa pelaa 13 joukkuetta ja sarja toimii Suomen Pesäpalloliiton (PPL) ohjauksessa.

Miesten Superpesis
Meneillään oleva kausi
Miesten Superpesiksen kausi 2024
Superpesiksen logo
Superpesiksen logo
Laji Pesäpallo
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1990
Edeltäjä Pesäpallon SM-sarja
Toimitusjohtaja Olli Aro
Motto "Peli synnyttää sankareita"
Joukkueita 13
Hallitseva mestari Sotkamon Jymy
Eniten mestaruuksia Sotkamon Jymy (19)
Sarjataso 1.
Alempi taso Ykköspesis
Suomensarja
Maakuntasarja
TV Nelonen Media
Sivusto Superpesis.fi

Superpesis on perustettu vuonna 1989. Ennen sarjan perustamisesta korkeimmasta sarjatasosta käytettiin nimitystä Pesäpallon SM-sarja.

Superpesiksessä on pelannut sen perustamisen jälkeen 31 eri pesäpalloseuraa. Näistä 9 on voittanut sarjan mestaruuden: Sotkamon Jymy (19), Vimpelin Veto (4), Kiteen Pallo -90 (3), Joensuun Maila (2), Oulun Lippo (2), Imatran Pallo-Veikot (1), Hyvinkään Tahko (1), Pattijoen Urheilijat (1) ja Manse PP (1).

Superpesiksen lisäksi joukkueet osallistuvat talven harjoituskaudella halli-SM-kilpailuihin. Superpesistä alempia sarjatasoja ovat Ykköspesis, Suomensarja sekä alueittain pelattavat Maakuntasarjat.

Historia muokkaa

 
Pesäpallo pelinä herättää tunteita sekä katsojissa että pelaajissa. Kuvassa on meneillään ”turpakäräjät” Hyvinkään ja Vimpelin välisessä ottelussa.

Suursarja: Ensimmäinen sarjamuoto muokkaa

Vuonna 1931 pelattiin ensimmäisen kerran mestaruudesta sarjamuotoisesti. Sarja nimettiin Suursarjaksi ja sen alapuolelle perustettiin myöhemmin valtakunnan sarjana tunnettu B-sarja. Ensimmäisen kauden sarja toimi SVUL:n alaisuudessa, mutta syksyllä 1931 perustettiin Pesäpalloliitto. Ensimmäisellä kaudella sarjaan kelpuutettiin karsintojen jälkeen seitsemän joukkuetta, 1932–1933 kahdeksan ja vuonna 1934 jo kaksitoista joukkuetta. Sarja jaettiin 1932 kahteen lohkoon, niin sanottuihin Itä- ja Länsisarjoihin, ja tuo lohkojako oli myös Itä–Länsi-ottelun jakoperusteena. Lohkojen voittajat ratkaisivat mestaruuden kaksiosaisessa loppuottelussa, kerran kummankin kotikentällä. Joskus jouduttiin lopullinen ratkaisu hakemaan kolmannessa ottelussa, joka oteltiin puolueettomalla kentällä. Vuonna 1940 lohkojaosta luovuttiin ja joukkuemäärää vähennettiin. Suursarjaan osallistuivat vain PPL:n seurat. TUL:n seuroilla ei siihen ollut asiaa ja ne ratkoivat omat mestaruutensa omissa sarjoissaan.

Sotasarja paikkaamaan suursarjaa sota-ajalla muokkaa

Vuonna 1941 Suursarja keskeytyi muutaman kierroksen jälkeen, eikä täysin normaalia sarjatoimintaa voitu koko sodan aikana järjestää. Kuitenkin niin sanotut Sotasarjat pelattiin vuosina 1942 ja 1943. Vuoden 1944 sarja jäi jo avauksessa suurhyökkäyksen jalkoihin ja keskeytyi pikapuolin. Sota-aika toi mestareiden luetteloon mielenkiintoisen nimen, kun Valtion lentokonetehdas Tampereelta voitti Suomen mestaruuden 1942. Vuoden 1943 Sotasarjassa pelasi Työväen Mailapojat, joka oli ensimmäinen TUL:n seura Pesäpalloliiton sarjoissa.

 
Pesäpallo on ollut tiukkaa vääntöä sota-ajan jälkeenkin. Kuva on otettu Jyväskylän Kirin ja Lahden Mailaveikkojen välisestä ottelusta vuonna 1953.

Mestaruussarja: Vuodet sota-ajasta 1990-luvulle muokkaa

Sodan jälkeen käynnistyneeseen mestaruussarjaan toivotettiin jo TUL:n seuratkin täyspainoisesti mukaan. Sarjan järjestäväksi elimeksi muodostettiin Pesäpalloilun yhteistoimintavaliokunta. PPL ja TUL karsivat kumpikin tahoillaan yhteiseen mestaruussarjaan, kunnes yhteistoiminta pikkuhiljaa ulottui alemmillekin sarjatasoille. Yhteistoiminta kuitenkin lakkasi 1950-luvun puolivälissä ja TUL:n seurat vetäytyivät pois sarjoista. Siitä lähtien SM-sarjasta vastasi yksin Pesäpalloliitto, aina siihen saakka, kunnes ohjakset siirtyivät Superpesis Oy:lle. Mestaruussarja pelattiin aluksi yksinkertaisena 13 joukkueen sarjana. Vuonna 1956 sarja laajennettiin 15 joukkueen laajuiseksi ja vuodesta 1964 sarja muuttui kaksinkertaiseksi ja joukkuemäärä vakiintui 12:een. Vuonna 1979 pelattiin ensimmäisen kerran erilliset loppusarjat, niin mitaleista kuin sarjassa säilymisestäkin. Loppuottelu kahden parhaan välillä otettiin käyttöön 1986, aiemmin oli uusittu vain tasapisteissä olevien kesken. Vuodesta 1987 lähtien loppuotteluun pääsijät ratkaistiin pudotuspeleillä.

Superpesis perustettiin vuonna 1989, jolloin se korvasi vuodesta 1931 pelatun SM-sarjan Suomen korkeimpana pesäpallosarjana. Superpesiksen aikana Suomen mestaruuden on useimmin voittanut Sotkamon Jymy, joka on saavuttanut 20 mestaruudestaan 19 Superpesiksen nimen alla.

Kauden rakenne muokkaa

 
Kuva miesten Superpesiksen ottelusta Oulun Lippo – Nurmon Jymy.
 
Kuva Sotkamossa pelatusta A-poikien Itä–Länsi-ottelusta vuodelta 2012.

Harjoituskausi muokkaa

Superpesiksessä harjoituskausi alkaa edellisen kauden päätyttyä, eikä tuona aikana pelata pesäpallon Suomen mestaruudesta. Harjoituskausi alkaa syys-lokakuussa ja kestää huhti-toukokuuhun, kunnes Superpesiksen virallinen seuraava kausi alkaa.

Harjoituskaudella pelataan joukkueiden oman päätöksen mukaan harjoitusotteluita, sekä Hallipesiksen Suomen mestaruudesta. Hallipesistä pelataan sekä miesten että naisten Superpesiksessä helmi–maaliskuulla. Hallipesiksessä joukkueet on jaettu neljään lohkoon, joista jokainen järjestää oman alkuturnauksensa. Kaikissa otteluissa pelataan 3+3-vuoropareilla. Tarvittaessa pelataan kotiutuskilpailu. Joukkueiden sijoitukset lohkojen sisällä määräytyy tasapisteissä voittettujen otteluja, kolmeen pisteen voittojen ja juoksueron suhteen mukaan. Lopputurnaukseen selviytyvät lohkojen voittajat sekä kaksi parasta toiseksi sijoittunutta.[1]

Lopputurnauksen ensimmäisenä päivänä jokainen joukkue pelaa kaksi ottelua, ja niiden otteluiden tulosten perusteella määräytyy sijoitusottelu. Lopputurnauksen ensimmäisen päivän 1. ja 2. pelaavat finaalissa, 3. ja 4. pronssiottelussa ja 5. ja 6. sijoitusottelussa.[2]

Runkosarja muokkaa

Miesten Superpesiksen runkosarjassa pelataan 14 joukkueen kesken kaksinkertainen runkosarja joiden lisäksi lisäottelut. [3]

Pudotuspelit muokkaa

Pudotuspeleihin pääsevät runkosarjan kahdeksan parasta joukkuetta. Joukkueet kohtaavat toisensa ensin puolivälierissä. Puolivälierien voittajat välierissä, joiden voittajat pääsevät finaaliin, jossa ratkaistaan Suomen mestaruus. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelataan paras viidestä -menetelmällä, eli jatkoon pääsee kolmella voitolla. Pronssiottelut pelataan paras kolmesta -menetelmällä eli voittaja saadaan selville kahdella voitolla. [3]

Putoaminen ja karsiminen muokkaa

Superpesiksen kaudella 2022 runkosarjassa sijoille 13-14 päätyneet joukkueet pelaavat putoamiskarsinnan, jonka häviäjä putoaa suoraan Ykköspesikseen seuraavaksi kaudeksi ja putoamissarjan voittanut karsii Ykköspesiksen karsintojen voittajaa vastaan. Ykköspesiksen voittaja nousee puolestaan suoraan seuraavaksi kaudeksi Superpesikseen.

Itä–Länsi-ottelu muokkaa

 
Vuoden 2010 Itä–Länsi-ottelun mainos.
Pääartikkeli: Itä–Länsi-ottelu

Itä–Länsi-ottelu eli idän ja lännen seurojen välinen perinteinen tähdistöottelu pelataan runkosarjan keskivaiheilla heinäkuussa. Itä–Länsi-ottelussa pelaavat idän ja lännen seurojen parhaista pelaajista kootut joukkueet. Itä–Länsi-ottelu on saanut alkunsa vuonna 1932, jolloin Suursarja jaettiin Itä- ja Länsilohkoon. Tämän seurauksena alettiin myös pelata lohkojen välistä Itä–Länsi-ottelua, joka pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1932 Hesperiassa, Helsingissä.

Hallinto muokkaa

Superpesis toimii pesäpallon tulevaisuudenkuvan mukaisesti yksi liike -periaatteella osana Suomen Pesäpalloliitto ry:tä.

Superpesis mediassa muokkaa

 
Superpesiksen verkkosivusto marraskuussa 2010.

Tunnukset muokkaa

Tunnusmusiikki muokkaa

Superpesiksen tunnuskappaleen on säveltänyt Esa Rimpiläinen. [4]

Logot muokkaa

Tuomarit muokkaa

 
Syöttötuomari Ossi Muurainen on tuominnut eniten Superpesiksen otteluita, 520 kappaletta.
Kaikki Superpesiksen tuomarit artikkelissa: Luettelo Superpesiksen tuomareista

Superpesiksen peli- ja syöttötuomareina voivat toimia kaikki S-tason tuomarit. S-tason tuomareita on kaudella 2019 70 kappaletta. Superpesiksessä peleissä on aina viisi tuomaria: pelituomari, syöttötuomari, 2-pesätuomari, 3-pesätuomari sekä takarajatuomari. Eniten Superpesiksen otteluita tuomaroineet tuomarit ovat tuominneet yli 500 ottelua. 400 ottelun rajan rikkoneita tuomareita on viisi: edelleen aktiivisista tuomareista Ossi Muurainen (520 ottelua, 22 kautta), Tommi Nupponen (476, 22) ja Antti Aine (417, 21), sekä jo lopettaneet Matti Lähteenmäki (507, 21) ja Jouni Ojala (464, 28).

Talous muokkaa

Joukkueiden budjetit
Joukkue Budjetti kaudella 2023[5]
Alajärven Ankkurit 333 000 €
Hyvinkään Tahko 859 716 €
Imatran Pallo-Veikot 464 000 €
Joensuun Maila 1 110 000 €
JymyJussit 435 000 €
Kempeleen Kiri 543 000 €
Kiteen Pallo 690 000 €
Koskenkorvan Urheilijat 395 800 €
Kouvolan Pallonlyöjät 680 000 €
Manse PP 730 000 €
Pattijoen Urheilijat 460 000 €
Sotkamon Jymy 940 000 €
Vimpelin Veto 650 000 €

Joukkueet kaudella 2024 muokkaa

Joukkue Kunta Kotistadion Perustettu Pelinjohtaja
Alajärven Ankkurit Alajärvi Kitron pesäpallostadion 1944 Juha-Matti Jaatinen
Haminan Palloilijat Hamina Vallikenttä 1928 Eerik Häkämies
Hyvinkään Tahko Hyvinkää Pihkalan pesäpallostadion 1915 Jarkko Pokela
Imatran Pallo-Veikot Imatra Ukonniemen pesäpallostadion 1955 Vesa Toikka
Joensuun Maila Joensuu Mehtimäen pesäpallostadion 1958 Mikko Huotari
JymyJussit Seinäjoki Seinäjoen pesäpallostadion 2012 Mikko Vainionpää
Kempeleen Kiri Kempele Sarkkirannan pesäpallostadion 1915 Mikko Korhonen
Kiteen Pallo Kitee Rantakenttä 1990 Sami Partanen
Kouvolan Pallonlyöjät Kouvola Kouvolan pesäpallostadion 1931 Petri Tuuva
Manse PP Tampere Kaupin pesäpallostadion 2005 Jani Komulainen
Pattijoen Urheilijat Raahe Rännärin pesäpallostadion 1928 Perttu Westersund
Sotkamon Jymy Sotkamo Hiukan pesäpallostadion 1909 Iiro Haimi
Vimpelin Veto Vimpeli Saarikenttä 1934 Petri Pulliainen

 
 
 
 
 
 

Entiset joukkueet muokkaa

Tilastot ja luettelot muokkaa

Sijoitukset kausittain muokkaa

[6][7]

Seura Perustettu Kaudet 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23
SoJy 1909 34 1. 2. 1. 1. 3. 1. 1. 1. 4. 5. 2. 1. 1. 1. 1. 3. 1. 2. 2. 1. 3. 1. 1. 1. 1. 1. 2. 2. 4. 2. 1. 4. 5. 1.
ViVe 1934 28 6. 6. 8. 12. 11. 11. 13. 15. ↓ – ↑ 9. 10. 10. 5. 8. 3. 1. 2. 2. 2. 2. 2. 1. 1. 3. 4. 3. 3. 1. 2.
KeKi 1915 7 – ↑ 13. 14. ↓ – ↑ 12. 10. 6. 7. 3.
Manse 1931 5 – ↑ 13. ↓ – ↑ 12. 1. 2. 4.
KPL 1931 23 12. 14. ↓ – ↑ 13. ↓ – ↑ 11. ↓ – ↑ 9. 12. 9. 4. 2. 2. 4. 10. 9. 9. 5. 4. 4. 2. 3. 2. 2. 6. 5.
JoMa 1958 20 – ↑ 11. 7. 9. 8. 5. 9. 11. 11. 4. 3. 3. 3. 3. 3. 1. 1. 4. 5. 3. 6.
KiPa 1990 34 13. 5. 9. 11. 5. 5. 5. 2. 3. 1. 1. 2. 5. 9. 2. 1. 4. 10. 9. 5. 8. 8. 7. 6. 8. 10. 8. 7. 8. 8. 5. 11. 8. 7.
JyJu 2012 11 7. 5. 9. 9. 5. 6. 6. 7. 10. 9. 8.
Tahko 1915 34 3. 4. 2. 5. 2. 4. 2. 4. 9. 2. 4. 4. 3. 5. 4. 4. 7. 1. 7. 8. 5. 7. 6. 5. 4. 7. 7. 8. 11. 5. 6. 9. 4. 9.
PattU 1928 29 – ↑ 10. 12. ↓ – ↑ 10. 7. 4. 5. 3. 2. 4. 10. 6. 2. 7. 1. 4. 6. 3. 3. 4. 6. 8. 12. 10. 7. 7. 8. 8. 11. 10.
IPV 1955 19 2. 1. 5. 2. 7. 10. 14. ↓ – ↑ 10. 9. 10. 12. ↓ – ↑ 11. ↓ – ↑ 9. 9. 9. 9. 7. 10. 11.
AA 1944 21 5. 7. 3. 4. 4. 6. 11. 11. 10. 9. 12. 11. ↓ – ↑ 12. 12. 10. 6. 14. 11. 12. 14. ↓ – ↑ 12.
KoU 1945 25 – ↑ 6. 8. 6. 4. 3. 8. 11. 6. 3. 11. 6. 7. 5. 5. 8. 7. 11. 6. 6. 5. 11. 11. 12. 12. 13. ↓
HP 1928 8 – ↑ 12. 9. 12. 12. 14. 14. ↓ – ↑ 13. ↓ – ↑ 15. ↓ – ↑
KaMa 1958 23 4. 10. 6. 9. 13. 13. ↓ – ↑ 8. 8. 13. 10. 12. ↓ – ↑ 6. 9. 10. 11. 12. 11. 13. 10. 10. 13. 13. 13. ↓
SiiPe 1987 11 8. 11. 12. 14. ↓ – ↑ 9. 8. 8. 11. ↓ – ↑ 13. 14. 14.
Lippo 1958 24 9. 9. 4. 3. 1. 2. 6. 6. 1. 7. 3. 7. 9. 8. 7. 5. 8. 12. 6. 7. 4. – ↑ 5. 12. 14. ↓
Kiri 1930 20 10. 8. 7. 10. 8. 7. 4. 14. 5. 3. 9. 13. ↓ – ↑ 13. ↓ – ↑ 9. 10. 8. 11. 12. 4. 10. ↓
NuJy 1925 9 – ↑ 5. 2. 5. 4. 3. 10. 10. 9. 11.
UPV 1957 6 – ↑ 11. 7. 5. 6. 10. ↓ – ↑ 12. ↓
PuPe 1999 8 – ↑ 11. 6. 6. 8. 3. 6. 12. 11. ↓
SMJ 1932 18 11. 3. 10. 8. 9. 3. 3. 3. 6. 10. 6. 8. 8. 7. 3. 12. ↓ – ↑ 11. 10.
KiPe 1988 3 – ↑ 7. 2. 12. ↓
LP 1931 10 14. ↓ – ↑ 11. 7. 6. 8. 7. 7. 13. ↓ – ↑ 11. 12. ↓
Tiikerit 1996 2 5. 2.
HP-K 1990 3 – ↑ 10. 12. 14. ↓
JuPa 1950 3 – ↑ 9. 13. 15. ↓
RPL 1924 4 – ↑ 13. 6. 12. 14. ↓
MuPS 1969 2 – ↑ 13. 14. ↓
VaMa 1933 3 7. 12. 14. ↓

Miesten Superpesiksen yleisökeskiarvot muokkaa

 
Yleisökeskiarvot ovat pesäpallossa olleet aina suhteellisen korkeita. Esimerkiksi Vimpelissä katsomossa pursuilee toisinaan enemmän katsojia kuin kunnassa on asukkaita.

[7]Alempia pudotuspelejä ja karsintasarjaa ei ole huomioitu.

Kausi Runkosarja Pudotuspelit Yhteensä Määrä
1968 1 778  - 1 778 231 154
1969 1 698  - 1 698 224 116
1970 1 548  - 1 548 204 357
1971 1 604  - 1 604 210 168
1972 1 662  - 1 662 204 481
1973 2 173  - 2 173 289 046
1974 1 868  - 1 868 245 853
1975 1 564  - 1 564 206 504
1976 1 681  - 1 681 221 894
1977 1 725  - 1 725 227 732
1978 1 562  - 1 562 206 231
1979 1 816 3 254 1 958 291 927
1980 1 829 2 627 1 895 283 312
1981 2 019 2 712 2 077 311 866
1982 1 740 2 618 1 786 264 360
1983 1 642 2 108 1 681 248 358
1984 1 925 1 929 1 925 288 823
1985 1 677 2 674 1 760 263 460
1986 1 920 1 909 1 918 298 453
1987 1 739 3 254 1 893 289 739
1988 1 868 3 036 2 008 312 760
1989 2 115 2 780 2 090 340 826
Superpesis
1990 2 035 3 196 2 150 443 717
1991 2 001 3 353 2 123 436 385
1992 1 935 2 993 2 030 415 755
1993 1 869 2 492 1 937 433 144
1994 1 767 3 279 ¹ 1 824 435 194
1995 1 654 2 624 1 767 427 077
1996 1 681 2 402 1 766 425 193
1997 1 867 3 097 2 016 492 414
1998 1 596 2 788 1 727 423 840
1999 1 330 2 088 1 430 311 288
2000 1 078 2 480 1 264 301 732
2001 1 185 2 188 1 302 309 064
2002 1 135 1 936 1 239 267 309
2003 1 229 1 581 1 295 266 539
2004 1 162 1 816 ² 1 214 272 738
2005 1 323 2 594 ² 1 413 295 189
2006 1 301 2 230 ² 1 370 301 871
2007 1 393 2 056 ² 1 492 336 568
2008 1 434 2 151 ² 1 518 293 132
2009 1 839 2 676 2 010 335 878
2010 1 631 3 070 1 836 340 821
2011 1 535 2 561 1 732 306 614
2012 1 490 1 853 1 553 307 750
2013 1 589 2 400 1 660 327 009
2014 1 441 1 993 1 481 321 343
2015 1 389 2 318 1 497 320 382
2016 1 299 1 684 1 336 315 198
2017 1 285 287 967
2018 1 390 311 429
2019 1 324
2020
2021
2022
2023 1 381 342 101

¹ 1994 pudotuspeleissä 4 joukkuetta.
² 2004–2008 pudotuspeleissä jatkosarjan 4 parasta. Jatkosarja huomioitu yhteiskeskiarvossa.

Mestarit muokkaa

Pääartikkeli: Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista

Kausittain muokkaa

Joukkuettain muokkaa

Joukkue Mestaruudet
Sotkamon Jymy 19
Vimpelin Veto 4
Kiteen Pallo -90 3
Oulun Lippo 2
Joensuun Maila
Imatran Pallo-Veikot 1
Hyvinkään Tahko
Pattijoen Urheilijat
Manse PP


Lyöjäkuninkaat muokkaa

Vuosi Lyöjäkuningas
1990 Unto Väisänen
1991 Ari Uusitalo
1992 Kari Kuusiniemi
1993 Simo Eerikäinen
1994 Simo Eerikäinen
1995 Simo Eerikäinen
1996 Sami Ahola
1997 Sami Ahola
1998 Sami Ahola
1999 Sami Ahola
2000 Simo Eerikäinen
2001 Petri Raittila
2002 Riku Kytösalmi
2003 Sami Joukainen
2004 Sami Joukainen
2005 Sami Joukainen
2006 Jere Dahlström
2007 Jere Dahlström
2008 Mika Laukkanen
2009 Jere Dahlström
2010 Sami Joukainen
2011 Janne Mäkelä
2012 Jere Dahlström
2013 Janne Mäkelä
2014 Jukka-Pekka Vainionpää
2015 Ossi Meriläinen
2016 Jukka-Pekka Vainionpää
2017 Roope Korhonen
2018 Jukka-Pekka Vainionpää
2019 Jukka-Pekka Vainionpää
2020 Jukka-Pekka Vainionpää
2021 Janne Mäkelä
2022 Jukka-Pekka Vainionpää
2023 Roope Korhonen

[8]

Etenijäkuninkaat muokkaa

Vuosi Etenijäkuningas
1990 Janne Vuorinen
1991 Sami Sirviö
1992 Janne Vuorinen
1993 Janne Vuorinen
1994 Vesa Liikala
1995 Timo Keränen
1996 Timo Rautiainen
1997 Markus Kettunen
1998 Janne Vuorinen
1999 Marko Hovi
2000 Valtteri Ketonen
2001 Tuomas Tervonen
2002 Markus Kettunen
2003 Teemu Haataja
2004 Sami Haapakoski
2005 Jarmo Heikkinen
2006 Henri Puputti
2007 Sami Haapakoski
2008 Sami Haapakoski
2009 Pasi Kokkonen
2010 Sami Haapakoski
2011 Sami Haapakoski
2012 Sami Haapakoski
2013 Sami Haapakoski
2014 Mikko Kanala
2015 Mikko Kanala
2016 Niilo Piiponniemi
2017 Jere Vikström
2018 Mikko Kanala
2019 Joni Rytkönen
2020 Joni Rytkönen
2021 Joni Rytkönen
2022 Patrik Vartama
2023 Olli Heikkala

[9]

Kärkilyöntikuninkaat muokkaa

Vuosi Kärkilyöntikuningas
1990 Hannu Litmanen
1991 Asko Laine
1992 Asko Laine
1993 Kari Hakkarainen
1994 Kari Hakkarainen
1995 Jari Tyynelä
1996 Kari Hakkarainen
1997 Pasi Pohjola
1998 Kari Hakkarainen
1999 Tommi Murto
2000 Marko Rasinkangas
2001 Marko Honkola
2002 Teemu Haataja
2003 Tommi Murto
2004 Jani Komulainen
2005 Jani Komulainen
2006 Jani Komulainen
2007 Jani Komulainen
2008 Jani Komulainen
2009 Juha Korhonen
2010 Henri Puputti
2011 Henri Puputti
2012 Juha Korhonen
2013 Henri Puputti
2014 Juha Korhonen
2015 Tuomas Jussila
2016 Sami Haapakoski
2017 Juha Puhtimäki
2018 Sami Haapakoski
2019 Antti Hartikainen
2020 Perttu Ruuska
2021 Niko Korhonen
2022 Elmeri Anttila
2023 Teemu Nurmio

[10]

Palkinnot muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa