Miesten Superpesis
Superpesis on Suomen pesäpallon korkein sarjataso. Superpesiksessä pelaa 12 joukkuetta. Sarjaan nousemista ja putoamista ohjaa Suomen Pesäpalloliiton sarjajärjestelmä. Superpesis-kaudet kestävät yleensä toukokuusta syyskuuhun. Kukin joukkue pelaa runko- ja jatkosarjoissa noin 30 ottelua: kaksi ottelua toisiaan vastaan, yhden kotona ja yhden vieraissa. Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen pelataan yksinkertaiset jatkosarjat, joissa ratkaistaan pudotuspeleihin selviytyvät 8 joukkuetta sekä putoamiskarsintaan sijoittuvat ja putoavat joukkueet.[1] Superpesistä pelataan kaikkina viikonpäivinä. Arkena pelattavat ottelut pelataan iltaisin ja viikonloppu-ottelut iltapäivällä.[2]
Miesten Superpesis | |
---|---|
Meneillään oleva kausi
Miesten Superpesiksen kausi 2024 |
|
Superpesiksen logo |
|
Laji | Pesäpallo |
Maa(t) | Suomi |
Perustettu | 1989 |
Edeltäjä | Pesäpallon SM-sarja |
Toimitusjohtaja | Olli Aro |
Motto | "Tunteiden palo" |
Joukkueita | 12 |
Hallitseva mestari | Sotkamon Jymy |
Eniten mestaruuksia | Sotkamon Jymy (20) |
Sarjataso | 1. |
Alempi taso |
Ykköspesis Suomensarja Maakuntasarja |
TV |
Nelonen Media Yle |
Sivusto | Superpesis.fi |
Superpesis perustettiin pesäpallon pääsarjaksi vuonna 1989 Pesäpallon SM-sarjan tilalle.[3] Joukkueet voivat pudota pääsarjasta Ykköspesikseen ja nousta sieltä takaisin. Superpesiksen toiminnasta vastaa Pesäpalloliiton omistama osakeyhtiö, jonka toimitusjohtajana toimii Olli Aro.[4]
Superpesis on Suomen kolmanneksi katsotuin palloilusarja jääkiekon Liigan ja jalkapallon Veikkausliigan jälkeen sekä Ruudun toiseksi katsotuin ohjelma. Superpesis-otteluita katsottiin vuonna 2021 yli miljoona kertaa.[5][6] Kaudella 2023 Superpesiksen runkosarjan yleisökeskiarvo oli 1 381 katsojaa.[7] Superpesiksen televisiointi-oikeudet ovat Nelonen Medialla, joka lähettää kaikki ottelut Ruutu-palvelussa. Yle näyttää kanavillaan vähintään kymmenen Superpesis-ottelua kaudessa.
Superpesiksessä on pelannut sen perustamisen jälkeen 31 eri pesäpalloseuraa. Näistä 9 on voittanut sarjan mestaruuden: Sotkamon Jymy (20), Vimpelin Veto (4), Kiteen Pallo -90 (3), Joensuun Maila (2), Oulun Lippo (2), Imatran Pallo-Veikot (1), Hyvinkään Tahko (1), Pattijoen Urheilijat (1) ja Manse PP (1). Sotkamon Jymy on voittanut eniten mestaruuksia ja eniten peräkkäisiä mestaruuksia. Ainoastaan kolme seuraa: Hyvinkään Tahko, Kiteen Pallo -90 ja Sotkamon Jymy on pelannut jokaisella Superpesis-kaudella.
Superpesiksen lisäksi joukkueet osallistuvat talven harjoituskaudella Talvisuperiin. Superpesistä alempia sarjatasoja ovat Ykköspesis, Suomensarja sekä alueittain pelattavat Maakuntasarjat.
Historia
muokkaaTausta
muokkaa- Pääartikkeli: Pesäpallon SM-sarja
1980-luvulla suomalaisen yhteiskunnan muuttuessa pesäpallon asemaa oli tarkasteltava uudelleen. Laji oli pitkään saanut voimansa maaseudusta ja kyläpelikulttuurista, mutta kaupungistumisen myötä maaseudun väki väheni, ja pesäpallolle tarvittiin uutta suuntaa.[8]
Pesäpalloliitossa käynnistettiin 1980-luvulla "Pesis on peleistä suomalaisin" -projekti (lyh. POPS), jonka tavoitteena oli viestiä pesäpallon uudesta tulevaisuudesta seuroille, kuntapäättäjille ja medialle. Projekti toi pesäpallolle yhteiskunnallista painoarvoa sekä käytännön toimia markkinointiin ja näkyvyyteen sekä pyrkimyksiä muokata pesäpalloa televisiotuotteeksi.[9] Miesten ja naisten pääsarjaseurojen markkinointiorganisaatioksi perustettiin Superpesis Oy. Samalla aloitettiin myös olosuhteiden parantaminen, kuten ottelutapahtumien kehittäminen, hiekkatekonurmien käyttöönotto ja pesäpallostadionien rakentaminen.[8]
Pesäpallon markkinoinnissa pyrittiin vahvistamaan lajille ominaista identiteettiä korostamalla paikallisuutta ja juuria. Pesäpalloa pyrittiin viemään suurkaupunkeihin, ja seurojen sijasta sarjataulukossa esiintyivät paikkakuntien nimet. Pesäpalloseurat edustivat laajalti paikkakuntia ja kokonaisia maakuntia.[8]
Pelillisessä kehityksessä ottelumääriä lisättiin, ja peliin tuotiin uusia elementtejä: jokeripelaajat (1985), pudotuspelit (1987) ja supervuorot (1990). Pesäpallo kehittyi huippu-urheilun suuntaan, ja harjoittelumäärät sekä -laatu nousivat korkeiksi. Pelistä tuli taktisempi, ja siinä alettiin hyödyntää tilastoja ja dataa.[8][3]
Pesäpallon nousukausi (1990-luku)
muokkaaKausi | Mestarit | Hopeaa |
---|---|---|
1990 | Sotkamon Jymy | Imatran Pallo-Veikot |
1991 | Imatran Pallo-Veikot | Sotkamon Jymy |
1992 | Sotkamon Jymy | Hyvinkään Tahko |
1993 | Sotkamon Jymy | Imatran Pallo-Veikot |
1994 | Oulun Lippo | Imatran Pallo-Veikot |
1995 | Sotkamon Jymy | Oulun Lippo |
1996 | Sotkamon Jymy | Hyvinkään Tahko |
1997 | Sotkamon Jymy | Kiteen Pallo -90 |
1998 | Oulun Lippo | Kaisaniemen Tiikerit |
1999 | Kiteen Pallo -90 | Hyvinkään Tahko |
Ensimmäinen Superpesis-kausi pelattiin vuonna 1990. Uuden Superpesiksen myötä pesäpallo sai myös uuden valtajoukkueen, kun Sotkamon Jymy voitti Suomen mestaruuden ensimmäistä kertaa vuoden 1963 jälkeen. Sotkamon Jymy oli kahdeksan vuoden ajan säännöllisesti vähintään kolmen parhaan joukosssa ja saavutti vuosikymmenen aikana kuusi mestaruutta.[10]
Vuonna 1994 pesäpallossa siirttyiin jaksopeliin, joka mullisti Superpesiksen pistelaskujärjestelmän.[9] Samalla kaudella mestariksi nousi Oulun Lippo, joka oli 1990-luvun toiseksi menestynein joukkue. Lippo saavutti kaksi SM-kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin. Kiteen Pallo saavutti ensimmäisen mestaruutensa vuonna 1999.[10] Vuonna 1996 peliin otettiin mukaan kotiutuskilpailu.[3]
1990-luvulla pesäpallosta tuli valtakunnallinen ilmiö, ja Superpesis nousi katsojamäärissä kesän suosituimmaksi palloilusarjaksi. Yleisökeskiarvot olivat korkeita sekä suurilla että pienillä paikkakunnilla, ja parhaimmillaan yleisömäärät nousivat 6000–7000 katsojaan. Superpesiksen otteluita lähetettiin MTV:llä, ja runkosarjaotteluita seurasi parhaimmillaan yli 300 000 katsojaa. Otteluiden reaaliaikainen tilastointi ja tilanteiden välittäminen tekstitelevisioon olivat merkittäviä edistysaskeleita tiedonvälityksessä.[8]
Uusia pesäpallostadioneita rakennettiin muun muassa Sotkamoon, Vimpeliin, Seinäjoelle, Ouluun ja monille pienemmille paikkakunnille. Hiekkatekonurmi tuli osaksi Superpesiksen olosuhdevaatimuksia. Vuonna 1997 Kaisaniemen Tiikerit nostettiin suurkaupunkihankkeen edistämiseksi kabinettipäätöksellä Superpesikseen.[8]
1990-luvulla pesäpallossa siirryttiin pelaajapalkkioissa puoliammattilaisuuteen, ja parhaat pelaajat olivat täysammattilaisia. Jaksopeli mahdollisti pesäpallon sopivuuden Veikkauksen pitkävetokohteeksi.[8] Vuonna 1998 pesäpalloyhteisöä ravisteli laaja sopupeliskandaali, joka tunnetaan nimellä "Musta torstai".[3] Tapauksen vuoksi Superpesis menetti sarjan televisioinnin ja 2000-luvun alussa toiminnan arvopohja ja -perusta luotiin uusiksi. Pesäpallossa palattiin perusasioihin ja kenttätyön pariin.[9]
Sotkamon valtakausi jatkuu (2000-luku)
muokkaa2000-luku oli Superpesiksessä pääosin Sotkamon Jymyn hallintaa. Joukkue oli vuosikymmenen aikana ylivoimaisesti vahvin joukkue Superpesiksessä. Kiteen Pallo -90 voitti vuosikymmenen ensimmäisen mestaruuden, mutta seuraavana vuonna Sotkamo otti Kiteestä revanssin ja aloitti nelivuotisen mestaruuskautensa.[8][11]
Kitee teki paluun kultamitalistiksi vuonna 2005, mutta Jymy palasi mestariksi jälleen vuosina 2006 ja 2009. Koko vuosikymmenen ajan Sotkamon Jymy pelasi vähintään kolmen parhaan joukossa. Vuosikymmenen aikana Pattijoen Urheilijat nousi historiassaan ensimmäistä kertaa mestariksi vuonna 2008 ja seura saavutti vuosikymmenellä useita mitaleita.[8][11]
Maakuntakeskuksista Kouvola ja Joensuu liittyivät pääsarjaan. Vuonna 2001 Superpesiksessä otettiin käyttöön kahden juoksun sääntö ja lyöjän väliinjättösääntö, mikä toi pelillisiä muutoksia ja lisäsi pelin taktisuutta.[8]
Kahdesta suuresta neljään suureen (2010-luku)
muokkaaKausi | SOJY | VIVE | JOMA | KPL |
---|---|---|---|---|
2010 | 3 | 1 | 10 | 2 |
2011 | 1 | 2 | 11 | 4 |
2012 | 1 | 2 | 4 | 10 |
2013 | 1 | 2 | 3 | 9 |
2014 | 1 | 2 | 3 | 9 |
2015 | 1 | 2 | 3 | 5 |
2016 | 2 | 1 | 3 | 4 |
2017 | 2 | 1 | 3 | 4 |
2018 | 4 | 3 | 1 | 2 |
2019 | 2 | 4 | 1 | 3 |
Top-4 | 10 | 10 | 8 | 6 |
10 kerrasta | ||||
Suomen mestarit Hopeamitalisti-joukkut Pronssimitalisti-joukkue Välieräjoukkue Pudotuspelijoukkue |
2010-luvulla Superpesis koki uuden nousukauden, jonka merkittävänä osoituksena pidetään Vimpelin Vedon mestaruuden ratkaisseen Jere Dahlströmin lyönnin valintaa vuoden 2010 sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi.[8]
2010-luvun alussa seurojen välinen valtarakenne vakiintui. Sotkamon Jymy voitti Suomen mestaruuden viidesti peräkkäin vuosina 2011–2015, kukistaen aina finaalissa Vimpelin Vedon. Vimpeli puolestaan voitti Sotkamon finaaleissa vuosina 2016 ja 2017. Joensuun Maila saavutti pronssia viitenä peräkkäisenä vuotena 2013–2017.[8] 2010-luvun alkua on pidetty erityisesti Vimpelin ja Sotkamon välisenä dynastiana, joiden väliset kohtaamiset tunnetaan "El Klassikko"-nimellä, mukaillen FC Barcelonan ja Real Madridin välistä kohtaamista.[12]
Pitkän pronssikauden jälkeen Joensuun Maila nousi johtavaksi pesäpalloseuraksi ja voitti Suomen mestaruuden vuosina 2018 ja 2019. Samanaikaisesti Kouvolan Pallonlyöjät vakiintui neljänneksi suureksi seuraksi.[8]
Pelillisesti pesäpallo kehittyi huomattavasti 2010-luvulla ja taso laajentui. Heikompia ulkopelaajia ei enää voinut "piilottaa" kentälle, vaan menestyäkseen kaikilla pelipaikoilla tuli olla huippupelaajia. Pelin fyysisyys ja tempo nopeutuivat selvästi, ja pompun käyttö väheni.[8]
Neljästä suuresta Kuuteen suureen (2020-luku)
muokkaaKausi | SOJY | VIVE | JOMA | KPL | MANSE | KeKi |
---|---|---|---|---|---|---|
2020 | 1 | 3 | 4 | 2 | 12 | 10 |
2021 | 4 | 3 | 5 | 2 | 1 | 6 |
2022 | 5 | 1 | 3 | 6 | 2 | 7 |
2023 | 1 | 2 | 6 | 5 | 4 | 3 |
2024 | 1 | 5 | 6 | 3 | 2 | 4 |
2025 | ||||||
2026 | ||||||
2027 | ||||||
2028 | ||||||
2029 | ||||||
Suomen mestarit Hopeamitalisti-joukkut Pronssimitalisti-joukkue Välieräjoukkue Pudotuspelijoukkue |
2020-luvulla Superpesis kokee samallaista trendiä mitä aiemminkin. Tampereen Manse PP:n uudella kasatulla joukkueella on heti vankistanut paikkansa yhdeksi uudeksi kärkijoukkueeksi. Kempeleen Kiri on myös tasoaan nostanut ja myös hyvin pystynyt saamaan suuria voittoja sekä saanut paikkansa kuuden kärkijoukkueen kerhoon.
Kauden rakenne
muokkaaHarjoituskausi
muokkaaSuperpesiksessä harjoituskausi alkaa edellisen kauden päätyttyä, eikä tuona aikana pelata pesäpallon Suomen mestaruudesta. Harjoituskausi alkaa syys-lokakuussa ja kestää huhti-toukokuuhun, kunnes Superpesiksen virallinen seuraava kausi alkaa.
Harjoituskaudella pelataan joukkueiden oman päätöksen mukaan harjoitusotteluita, sekä Talvisuperia. Talvisuperia pelataan sekä miesten että naisten Superpesiksessä joulu–maaliskuulla. Talvisuperissa joukkueet on jaettu kahteen alkulohkoon, jotka pelaavat yksinkertaisen sarjan. Kaikissa otteluissa pelataan 4+4-vuoropareilla. Tarvittaessa pelataan kotiutuskilpailu. Joukkueiden sijoitukset lohkojen sisällä määräytyy tasapisteissä voittettujen otteluiden, kolmeen pisteen voittojen ja juoksueron suhteen mukaan. Lopputurnaukseen selviytyvät lohkojen voittajat sekä toiseksi sijoittuneet.[13]
Välierissä A-lohkon voittaja saa vastaansa B-lohkon toiseksi sijoittuneen joukkueen ja B-lohkon voittaja saa vastaansa A-lohkon toiseksi sijoittuneen joukkueen. Voittajat etenevät loppuotteluun ja häviäjät pronssiotteluun.[13]
Runkosarja
muokkaaMiesten Superpesiksen runkosarjassa pelataan 13 joukkueen kesken kaksinkertainen runkosarja joiden lisäksi lisäottelut.[14]
Pudotuspelit
muokkaaPudotuspeleihin pääsevät runkosarjan kuusi parasta joukkuetta ja 7.–10. sijoittuneet joukkueet pelaavat pudotuspelikarsinnan pääsystä puolivälieriin. Joukkueet kohtaavat toisensa ensin puolivälierissä. Puolivälierien voittajat välierissä, joiden voittajat pääsevät finaaliin, jossa ratkaistaan Suomen-mestaruus. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelataan paras seitsemästä -menetelmällä, eli jatkoon pääsee neljällä voitolla. Pronssiottelut pelataan paras kolmesta -menetelmällä eli voittaja saadaan selville kahdella voitolla.[14]
Putoaminen ja karsiminen
muokkaaSuperpesiksen kaudella 2024 runkosarjassa sijoille 12–13 päätyneet joukkueet pelaavat putoamiskarsinnan, jonka häviäjä putoaa suoraan Ykköspesikseen seuraavaksi kaudeksi ja putoamissarjan voittanut karsii Ykköspesiksen loppuottelun häviäjää vastaan. Ykköspesiksen voittaja nousee puolestaan suoraan seuraavaksi kaudeksi Superpesikseen.
Itä–Länsi-ottelu
muokkaa- Pääartikkeli: Itä–Länsi-ottelu
Itä–Länsi-ottelu eli idän ja lännen seurojen välinen perinteinen tähdistöottelu pelataan runkosarjan keskivaiheilla heinäkuussa. Itä–Länsi-ottelussa pelaavat idän ja lännen seurojen parhaista pelaajista kootut joukkueet. Itä–Länsi-ottelu on saanut alkunsa vuonna 1932, jolloin Suursarja jaettiin Itä- ja Länsilohkoon. Tämän seurauksena alettiin myös pelata lohkojen välistä Itä–Länsi-ottelua, joka pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1932 Hesperiassa, Helsingissä.
Hallinto
muokkaaSuperpesis toimii pesäpallon tulevaisuudenkuvan mukaisesti yksi liike -periaatteella osana Suomen Pesäpalloliitto ry:tä.
Superpesis mediassa
muokkaaTunnukset
muokkaaTunnusmusiikki
muokkaaSuperpesiksen tunnuskappaleen on säveltänyt Esa Rimpiläinen. [15]
Logot
muokkaa-
Superpesiksen logo vuosina 1990–2013.
-
”Aito Kansallispeli”.
-
Superpesiksen logo 2014–2023.
-
”Kaikki Peliin!” -logo 2014–2023.
-
Superpesiksen logo 2024–.
-
”Tunteiden palo” -logo 2024–.
Televisiointi
muokkaaSuperpesiksen televisiointi-oikeudet ovat Nelonen Medialla, joka lähettää kaikki Superpesis-ottelut Ruutu-palvelussa. Viimeisin, 2020 julkaistu, sopimus kattaa vuodet 2022-2026.[16] Televisiointisopimus tuottaa Pesäpalloliitolle arviolta 100 000 euron vuositulot.[17] Vuoden 2023 Sanoman ja Ylen välisen sopimuksen mukaan Yle näyttää kanavillaan vähintään kymmenen Superpesis-ottelua kaudessa.[18]
Tuomarit
muokkaa- Kaikki Superpesiksen tuomarit artikkelissa: Luettelo Superpesiksen tuomareista
Superpesiksen peli- ja syöttötuomareina voivat toimia kaikki S-tason tuomarit. S-tason tuomareita on kaudella 2019 70 kappaletta. Superpesiksessä peleissä on aina viisi tuomaria: pelituomari, syöttötuomari, 2-pesätuomari, 3-pesätuomari sekä takarajatuomari. Eniten Superpesiksen otteluita tuomaroineet tuomarit ovat tuominneet yli 500 ottelua. 400 ottelun rajan rikkoneita tuomareita on viisi: edelleen aktiivisista tuomareista Ossi Muurainen (520 ottelua, 22 kautta), Tommi Nupponen (476, 22) ja Antti Aine (417, 21), sekä jo lopettaneet Matti Lähteenmäki (507, 21) ja Jouni Ojala (464, 28).
Talous
muokkaaJoukkue | Budjetti kaudella 2023[19] |
---|---|
Alajärven Ankkurit | 333 000 € |
Hyvinkään Tahko | 859 716 € |
Imatran Pallo-Veikot | 464 000 € |
Joensuun Maila | 1 110 000 € |
JymyJussit | 435 000 € |
Kempeleen Kiri | 543 000 € |
Kiteen Pallo | 690 000 € |
Koskenkorvan Urheilijat | 395 800 € |
Kouvolan Pallonlyöjät | 680 000 € |
Manse PP | 730 000 € |
Pattijoen Urheilijat | 460 000 € |
Sotkamon Jymy | 940 000 € |
Vimpelin Veto | 650 000 € |
Joukkueet kaudella 2025
muokkaaEntiset joukkueet
muokkaa
|
|
Tilastot ja luettelot
muokkaaSijoitukset kausittain
muokkaaSeura | Perustettu | Kaudet | 90 | 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 | 97 | 98 | 99 | 00 | 01 | 02 | 03 | 04 | 05 | 06 | 07 | 08 | 09 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
SoJy | 1909 | 35 | 1. | 2. | 1. | 1. | 3. | 1. | 1. | 1. | 4. | 5. | 2. | 1. | 1. | 1. | 1. | 3. | 1. | 2. | 2. | 1. | 3. | 1. | 1. | 1. | 1. | 1. | 2. | 2. | 4. | 2. | 1. | 4. | 5. | 1. | 1. |
Manse | 1931 | 6 | – ↑ | 13. ↓ | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – ↑ | 12. | 1. | 2. | 4. | 2. |
KPL | 1931 | 24 | 12. | 14. ↓ | – | – | – | – | – | – | – ↑ | 13. ↓ | – | – | – ↑ | 11. ↓ | – ↑ | 9. | 12. | 9. | 4. | 2. | 2. | 4. | 10. | 9. | 9. | 5. | 4. | 4. | 2. | 3. | 2. | 2. | 6. | 5. | 3. |
KeKi | 1915 | 8 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – ↑ | 13. | 14. ↓ | – ↑ | 12. | 10. | 6. | 7. | 3. | 4. |
ViVe | 1934 | 29 | 6. | 6. | 8. | 12. | 11. | 11. | 13. | 15. ↓ | – | – | – | – | – | – ↑ | 9. | 10. | 10. | 5. | 8. | 3. | 1. | 2. | 2. | 2. | 2. | 2. | 1. | 1. | 3. | 4. | 3. | 3. | 1. | 2. | 5. |
JoMa | 1958 | 21 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – ↑ | 11. | 7. | 9. | 8. | 5. | 9. | 11. | 11. | 4. | 3. | 3. | 3. | 3. | 3. | 1. | 1. | 4. | 5. | 3. | 6. | 6. |
KiPa | 1990 | 35 | 13. | 5. | 9. | 11. | 5. | 5. | 5. | 2. | 3. | 1. | 1. | 2. | 5. | 9. | 2. | 1. | 4. | 10. | 9. | 5. | 8. | 8. | 7. | 6. | 8. | 10. | 8. | 7. | 8. | 8. | 5. | 11. | 8. | 7. | 7. |
PattU | 1928 | 30 | – | – | – | – ↑ | 10. | 12. ↓ | – ↑ | 10. | 7. | 4. | 5. | 3. | 2. | 4. | 10. | 6. | 2. | 7. | 1. | 4. | 6. | 3. | 3. | 4. | 6. | 8. | 12. | 10. | 7. | 7. | 8. | 8. | 11. | 10. | 8. |
Tahko | 1915 | 35 | 3. | 4. | 2. | 5. | 2. | 4. | 2. | 4. | 9. | 2. | 4. | 4. | 3. | 5. | 4. | 4. | 7. | 1. | 7. | 8. | 5. | 7. | 6. | 5. | 4. | 7. | 7. | 8. | 11. | 5. | 6. | 9. | 4. | 9. | 9. |
IPV | 1955 | 20 | 2. | 1. | 5. | 2. | 7. | 10. | 14. ↓ | – | – | – ↑ | 10. | 9. | 10. | 12. ↓ | – | – ↑ | 11. ↓ | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – ↑ | 9. | 9. | 9. | 9. | 7. | 10. | 11. | 10. |
AA | 1944 | 22 | 5. | 7. | 3. | 4. | 4. | 6. | 11. | 11. | 10. | 9. | 12. | 11. ↓ | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – ↑ | 12. | 12. | 10. | 6. | 14. | 11. | 12. | 14. ↓ | – | – | – ↑ | 12. | 12. |
HP | 1928 | 9 | – | – | – | – | – | – ↑ | 12. | 9. | 12. | 12. | 14. | 14. ↓ | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – ↑ | 13. ↓ | – | – ↑ | 15. ↓ | – | – ↑ | 13. |
JyJu | 2012 | 12 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 7. | 5. | 9. | 9. | 5. | 6. | 6. | 7. | 10. | 9. | 8. | 11. |
KoU | 1945 | 25 | – | – | – | – | – | – | – | – | – ↑ | 6. | 8. | 6. | 4. | 3. | 8. | 11. | 6. | 3. | 11. | 6. | 7. | 5. | 5. | 8. | 7. | 11. | 6. | 6. | 5. | 11. | 11. | 12. | 12. | 13. ↓ | – |
KaMa | 1958 | 23 | 4. | 10. | 6. | 9. | 13. | 13. ↓ | – | – ↑ | 8. | 8. | 13. | 10. | 12. ↓ | – | – | – | – | – | – | – | – ↑ | 6. | 9. | 10. | 11. | 12. | 11. | 13. | 10. | 10. | 13. | 13. | 13. ↓ | – | – |
SiiPe | 1987 | 11 | 8. | 11. | 12. | 14. ↓ | – ↑ | 9. | 8. | 8. | 11. ↓ | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – ↑ | 13. | 14. | 14. | – | – | – |
Lippo | 1958 | 24 | 9. | 9. | 4. | 3. | 1. | 2. | 6. | 6. | 1. | 7. | 3. | 7. | 9. | 8. | 7. | 5. | 8. | 12. | 6. | 7. | 4. | – | – | – | – | – ↑ | 5. | 12. | 14. ↓ | – | – | – | – | – | – |
Kiri | 1930 | 20 | 10. | 8. | 7. | 10. | 8. | 7. | 4. | 14. | 5. | 3. | 9. | 13. ↓ | – | – | – | – | – ↑ | 13. ↓ | – | – ↑ | 9. | 10. | 8. | 11. | 12. | 4. | 10. ↓ | – | – | – | – | – | – | – | – |
NuJy | 1925 | 9 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – ↑ | 5. | 2. | 5. | 4. | 3. | 10. | 10. | 9. | 11. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
UPV | 1957 | 6 | – | – | – | – | – | – | – | – | – ↑ | 11. | 7. | 5. | 6. | 10. ↓ | – | – | – | – | – | – ↑ | 12. ↓ | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
PuPe | 1999 | 8 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – ↑ | 11. | 6. | 6. | 8. | 3. | 6. | 12. | 11. ↓ | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
SMJ | 1932 | 18 | 11. | 3. | 10. | 8. | 9. | 3. | 3. | 3. | 6. | 10. | 6. | 8. | 8. | 7. | 3. | 12. ↓ | – ↑ | 11. | 10. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
KiPe | 1988 | 3 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – ↑ | 7. | 2. | 12. ↓ | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
LP | 1931 | 10 | 14. ↓ | – ↑ | 11. | 7. | 6. | 8. | 7. | 7. | 13. ↓ | – ↑ | 11. | 12. ↓ | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
Tiikerit | 1996 | 2 | – | – | – | – | – | – | – | 5. | 2. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
HP-K | 1990 | 3 | – | – | – | – | – | – ↑ | 10. | 12. | 14. ↓ | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
JuPa | 1950 | 3 | – | – | – | – | – | – ↑ | 9. | 13. | 15. ↓ | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
RPL | 1924 | 4 | – | – ↑ | 13. | 6. | 12. | 14. ↓ | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
MuPS | 1969 | 2 | – | – | – ↑ | 13. | 14. ↓ | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
VaMa | 1933 | 3 | 7. | 12. | 14. ↓ | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
Miesten Superpesiksen yleisökeskiarvot
muokkaa[21] Alempia pudotuspelejä ja karsintasarjaa ei ole huomioitu.
Kausi | Runkosarja | Pudotuspelit | Yhteensä | Määrä |
---|---|---|---|---|
1968 | 1 778 | - | 1 778 | 231 154 |
1969 | 1 698 | - | 1 698 | 224 116 |
1970 | 1 548 | - | 1 548 | 204 357 |
1971 | 1 604 | - | 1 604 | 210 168 |
1972 | 1 662 | - | 1 662 | 204 481 |
1973 | 2 173 | - | 2 173 | 289 046 |
1974 | 1 868 | - | 1 868 | 245 853 |
1975 | 1 564 | - | 1 564 | 206 504 |
1976 | 1 681 | - | 1 681 | 221 894 |
1977 | 1 725 | - | 1 725 | 227 732 |
1978 | 1 562 | - | 1 562 | 206 231 |
1979 | 1 816 | 3 254 | 1 958 | 291 927 |
1980 | 1 829 | 2 627 | 1 895 | 283 312 |
1981 | 2 019 | 2 712 | 2 077 | 311 866 |
1982 | 1 740 | 2 618 | 1 786 | 264 360 |
1983 | 1 642 | 2 108 | 1 681 | 248 358 |
1984 | 1 925 | 1 929 | 1 925 | 288 823 |
1985 | 1 677 | 2 674 | 1 760 | 263 460 |
1986 | 1 920 | 1 909 | 1 918 | 298 453 |
1987 | 1 739 | 3 254 | 1 893 | 289 739 |
1988 | 1 868 | 3 036 | 2 008 | 312 760 |
1989 | 2 115 | 2 780 | 2 090 | 340 826 |
Superpesis | ||||
1990 | 2 035 | 3 196 | 2 150 | 443 717 |
1991 | 2 001 | 3 353 | 2 123 | 436 385 |
1992 | 1 935 | 2 993 | 2 030 | 415 755 |
1993 | 1 869 | 2 492 | 1 937 | 433 144 |
1994 | 1 767 | 3 279 ¹ | 1 824 | 435 194 |
1995 | 1 654 | 2 624 | 1 767 | 427 077 |
1996 | 1 681 | 2 402 | 1 766 | 425 193 |
1997 | 1 867 | 3 097 | 2 016 | 492 414 |
1998 | 1 596 | 2 788 | 1 727 | 423 840 |
1999 | 1 330 | 2 088 | 1 430 | 311 288 |
2000 | 1 078 | 2 480 | 1 264 | 301 732 |
2001 | 1 185 | 2 188 | 1 302 | 309 064 |
2002 | 1 135 | 1 936 | 1 239 | 267 309 |
2003 | 1 229 | 1 581 | 1 295 | 266 539 |
2004 | 1 162 | 1 816 ² | 1 214 | 272 738 |
2005 | 1 323 | 2 594 ² | 1 413 | 295 189 |
2006 | 1 301 | 2 230 ² | 1 370 | 301 871 |
2007 | 1 393 | 2 056 ² | 1 492 | 336 568 |
2008 | 1 434 | 2 151 ² | 1 518 | 293 132 |
2009 | 1 839 | 2 676 | 2 010 | 335 878 |
2010 | 1 631 | 3 070 | 1 836 | 340 821 |
2011 | 1 535 | 2 561 | 1 732 | 306 614 |
2012 | 1 490 | 1 853 | 1 553 | 307 750 |
2013 | 1 589 | 2 400 | 1 660 | 327 009 |
2014 | 1 441 | 1 993 | 1 481 | 321 343 |
2015 | 1 389 | 2 318 | 1 497 | 320 382 |
2016 | 1 299 | 1 684 | 1 336 | 315 198 |
2017 | 1 285 | 287 967 | ||
2018 | 1 390 | 311 429 | ||
2019 | 1 324 | |||
2020 | ||||
2021 | ||||
2022 | ||||
2023 | 1 381 | 342 101 |
¹ 1994 pudotuspeleissä 4 joukkuetta.
² 2004–2008 pudotuspeleissä jatkosarjan 4 parasta. Jatkosarja huomioitu yhteiskeskiarvossa.
Mestarit
muokkaa- Pääartikkeli: Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista
Kausittain
muokkaaJoukkuettain
muokkaaJoukkue | Mestaruudet |
---|---|
Sotkamon Jymy | 20 |
Vimpelin Veto | 4 |
Kiteen Pallo -90 | 3 |
Oulun Lippo | 2 |
Joensuun Maila | |
Imatran Pallo-Veikot | 1 |
Hyvinkään Tahko | |
Pattijoen Urheilijat | |
Manse PP |
Lyöjäkuninkaatmuokkaa
|
Etenijäkuninkaatmuokkaa
|
Kärkilyöntikuninkaatmuokkaa
|
Palkinnot
muokkaaKatso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Sarjajärjestelmät Superpesis. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Ottelut Superpesis. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ a b c d Historia Suomen pesäpalloliitto. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Superpesiksen uusi organisaatio on valmis – toimitusjohtajaksi Olli Aro, hallituksessa mukana liiketoiminnan, urheilun ja viihteen ammattilaisia Suomen Pesäpalloliitto. 27.6.2023. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Superpesis valloitti Tampereen – ”parjattu junttipallo” iskee seuraavaksi Helsinkiin Sportti.com. 27.9.2021. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Mainonnan tavoittavuus ja starttimäärät hurjassa kasvussa Ruudussa Sanoma Media. 10.9.2021. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Superpesikseen visioidaan uudistuksia ja hurjia tavoitteita – taustajoukoissa mukana muun muassa Haloo Helsingin kitaristi Yle. 16.9.2023. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Arffman, Pekka: Pesäpallon nousukaudella kaikki oli tehty kullasta paitsi kalterit Elmo TV. 12.1.2022. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ a b c Pesis 100: historia Suomen pesäpalloliitto. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ a b Superpesiksen ensimmäinen vuosikymmen kuului Sotkamolle Yle Elävä arkisto. 20.8.2009. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ a b 2000-luvun alun Superpesis oli Jymyn ja Jyväskylän peliä Yle Elävä arkisto. 29.8.2014. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ El Klassikko! Superpesiksen finaalipari selvillä Ilta-Sanomat. 5.9.2023. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ a b Taulukot - Pesäpallon tulospalvelu www.pesistulokset.fi. Viitattu 1.6.2024.
- ↑ a b Pudotuspelikarsinta ja paras seitsemästä -puolivälierät miesten Superpesikseen kaudella 2023 superpesis.fi. 9.11.2022. Superpesis Oy. Arkistoitu 1.5.2024. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Pesis.fi − Polttolinja selvitti: kuka on mies superpesistunnarin takana? (8.7.2014)
- ↑ Superpesis ja Nelonen tekivät pitkän jatkosopimuksen – finaalipelit olivat Jim-kanavan katsotuimpia ohjelmia Helsingin Sanomat. 23.10.2020. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Superpesiksen yleisömäärät laskussa, myös tv-sopimus hiertää: "Seurojen saama korvaus on tavattoman pieni" Yle. 6.7.2022. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Sanoma ja Yle yhteistyöhön kesän palloilusarjoista: ”Todella merkittävä” Ilta-Sanomat. 20.3.2023. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Miesten Superpesis: Löytyykö Vimpelille kaatajaa? Veikkaus.fi. 27.4.2023. Viitattu 17.9.2023.
- ↑ Pesäpallon tulospalvelu Veikkaus. Viitattu 8.8.2020.
- ↑ a b Miesten pääsarjatilastoja kautta aikain Pesäpalloliitto. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 2.4.2014.
- ↑ pesis.fi − Parhaat lyöjät kausittain 1945-2017
- ↑ pesis.fi − Parhaat etenijät kausittain 1962-2017
- ↑ pesis.fi − Parhaat kärkilyöjät kausittain 1977-2017
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Miesten Superpesis Wikimedia Commonsissa