Miesten Superpesis

Superpesis on Suomen pesäpallon korkein sarjataso. Superpesiksessä pelaa 12 joukkuetta. Sarjaan nousemista ja putoamista ohjaa Suomen Pesäpalloliiton sarjajärjestelmä. Superpesis-kaudet kestävät yleensä toukokuusta syyskuuhun. Kukin joukkue pelaa runko- ja jatkosarjoissa noin 30 ottelua: kaksi ottelua toisiaan vastaan, yhden kotona ja yhden vieraissa. Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen pelataan yksinkertaiset jatkosarjat, joissa ratkaistaan pudotuspeleihin selviytyvät 8 joukkuetta sekä putoamiskarsintaan sijoittuvat ja putoavat joukkueet. Superpesistä pelataan kaikkina viikonpäivinä. Arkena pelattavat ottelut pelataan iltaisin ja viikonloppu-ottelut iltapäivällä.

Miesten Superpesis
Meneillään oleva kausi Talvisuperin kausi 2025
Superpesiksen logo
Laji	Pesäpallo
Maa(t)	Suomi
Perustettu	1989
Edeltäjä	Pesäpallon SM-sarja
Toimitusjohtaja	Olli Aro
Motto	"Tunteiden palo"
Joukkueita	12
Hallitseva mestari	Sotkamon Jymy
Eniten mestaruuksia	Sotkamon Jymy (20)
Sarjataso	1.
Alempi taso	Ykköspesis Suomensarja Maakuntasarja
TV	Nelonen Media Yle
Aiheesta muualla
Superpesis.fi
Infobox OK

Superpesis perustettiin pesäpallon pääsarjaksi vuonna 1989 Pesäpallon SM-sarjan tilalle. Joukkueet voivat pudota pääsarjasta Ykköspesikseen ja nousta sieltä takaisin. Superpesiksen toiminnasta vastaa Pesäpalloliiton omistama osakeyhtiö, jonka toimitusjohtajana toimii Olli Aro.

Superpesis on Suomen kolmanneksi katsotuin palloilusarja jääkiekon Liigan ja jalkapallon Veikkausliigan jälkeen sekä Ruudun toiseksi katsotuin ohjelma. Superpesis-otteluita katsottiin vuonna 2021 yli miljoona kertaa. Kaudella 2023 Superpesiksen runkosarjan yleisökeskiarvo oli 1 381 katsojaa. Superpesiksen televisiointi-oikeudet ovat Nelonen Medialla, joka lähettää kaikki ottelut Ruutu-palvelussa. Yle näyttää kanavillaan vähintään kymmenen Superpesis-ottelua kaudessa.

Superpesiksessä on pelannut sen perustamisen jälkeen 31 eri pesäpalloseuraa. Näistä 9 on voittanut sarjan mestaruuden: Sotkamon Jymy (20), Vimpelin Veto (4), Kiteen Pallo -90 (3), Joensuun Maila (2), Oulun Lippo (2), Imatran Pallo-Veikot (1), Hyvinkään Tahko (1), Pattijoen Urheilijat (1) ja Manse PP (1). Sotkamon Jymy on voittanut eniten mestaruuksia ja eniten peräkkäisiä mestaruuksia. Ainoastaan kolme seuraa: Hyvinkään Tahko, Kiteen Pallo -90 ja Sotkamon Jymy on pelannut jokaisella Superpesis-kaudella.

Superpesiksen lisäksi joukkueet osallistuvat talven harjoituskaudella Talvisuperiin. Superpesistä alempia sarjatasoja ovat Ykköspesis, Suomensarja sekä alueittain pelattavat Maakuntasarjat.

Historia

Pesäpallo pelinä herättää tunteita sekä katsojissa että pelaajissa. Kuvassa on meneillään ”turpakäräjät” Hyvinkään ja Vimpelin välisessä ottelussa.

Tausta

Pääartikkeli: Pesäpallon SM-sarja

1980-luvulla suomalaisen yhteiskunnan muuttuessa pesäpallon asemaa oli tarkasteltava uudelleen. Laji oli pitkään saanut voimansa maaseudusta ja kyläpelikulttuurista, mutta kaupungistumisen myötä maaseudun väki väheni, ja pesäpallolle tarvittiin uutta suuntaa.

Pesäpalloliitossa käynnistettiin 1980-luvulla "Pesis on peleistä suomalaisin" -projekti (lyh. POPS), jonka tavoitteena oli viestiä pesäpallon uudesta tulevaisuudesta seuroille, kuntapäättäjille ja medialle. Projekti toi pesäpallolle yhteiskunnallista painoarvoa sekä käytännön toimia markkinointiin ja näkyvyyteen sekä pyrkimyksiä muokata pesäpalloa televisiotuotteeksi. Miesten ja naisten pääsarjaseurojen markkinointiorganisaatioksi perustettiin Superpesis Oy. Samalla aloitettiin myös olosuhteiden parantaminen, kuten ottelutapahtumien kehittäminen, hiekkatekonurmien käyttöönotto ja pesäpallostadionien rakentaminen.

Pesäpallon markkinoinnissa pyrittiin vahvistamaan lajille ominaista identiteettiä korostamalla paikallisuutta ja juuria. Pesäpalloa pyrittiin viemään suurkaupunkeihin, ja seurojen sijasta sarjataulukossa esiintyivät paikkakuntien nimet. Pesäpalloseurat edustivat laajalti paikkakuntia ja kokonaisia maakuntia.

Pelillisessä kehityksessä ottelumääriä lisättiin, ja peliin tuotiin uusia elementtejä: jokeripelaajat (1985), pudotuspelit (1987) ja supervuorot (1990). Pesäpallo kehittyi huippu-urheilun suuntaan, ja harjoittelumäärät sekä -laatu nousivat korkeiksi. Pelistä tuli taktisempi, ja siinä alettiin hyödyntää tilastoja ja dataa.

Pesäpallon nousukausi (1990-luku)

1990-luku, perustaminen ja Sotkamon Jymyn varhainen hallinta

Kausi	Mestarit	Hopeaa
1990	Sotkamon Jymy	Imatran Pallo-Veikot
1991	Imatran Pallo-Veikot	Sotkamon Jymy
1992	Sotkamon Jymy	Hyvinkään Tahko
1993	Sotkamon Jymy	Imatran Pallo-Veikot
1994	Oulun Lippo	Imatran Pallo-Veikot
1995	Sotkamon Jymy	Oulun Lippo
1996	Sotkamon Jymy	Hyvinkään Tahko
1997	Sotkamon Jymy	Kiteen Pallo -90
1998	Oulun Lippo	Kaisaniemen Tiikerit
1999	Kiteen Pallo -90	Hyvinkään Tahko

Ensimmäinen Superpesis-kausi pelattiin vuonna 1990. Uuden Superpesiksen myötä pesäpallo sai myös uuden valtajoukkueen, kun Sotkamon Jymy voitti Suomen mestaruuden ensimmäistä kertaa vuoden 1963 jälkeen. Sotkamon Jymy oli kahdeksan vuoden ajan säännöllisesti vähintään kolmen parhaan joukosssa ja saavutti vuosikymmenen aikana kuusi mestaruutta.

Vuonna 1994 pesäpallossa siirttyiin jaksopeliin, joka mullisti Superpesiksen pistelaskujärjestelmän. Samalla kaudella mestariksi nousi Oulun Lippo, joka oli 1990-luvun toiseksi menestynein joukkue. Lippo saavutti kaksi SM-kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin. Kiteen Pallo saavutti ensimmäisen mestaruutensa vuonna 1999. Vuonna 1996 peliin otettiin mukaan kotiutuskilpailu.

1990-luvulla pesäpallosta tuli valtakunnallinen ilmiö, ja Superpesis nousi katsojamäärissä kesän suosituimmaksi palloilusarjaksi. Yleisökeskiarvot olivat korkeita sekä suurilla että pienillä paikkakunnilla, ja parhaimmillaan yleisömäärät nousivat 6000–7000 katsojaan. Superpesiksen otteluita lähetettiin MTV:llä, ja runkosarjaotteluita seurasi parhaimmillaan yli 300 000 katsojaa. Otteluiden reaaliaikainen tilastointi ja tilanteiden välittäminen tekstitelevisioon olivat merkittäviä edistysaskeleita tiedonvälityksessä.

Uusia pesäpallostadioneita rakennettiin muun muassa Sotkamoon, Vimpeliin, Seinäjoelle, Ouluun ja monille pienemmille paikkakunnille. Hiekkatekonurmi tuli osaksi Superpesiksen olosuhdevaatimuksia. Vuonna 1997 Kaisaniemen Tiikerit nostettiin suurkaupunkihankkeen edistämiseksi kabinettipäätöksellä Superpesikseen.

1990-luvulla pesäpallossa siirryttiin pelaajapalkkioissa puoliammattilaisuuteen, ja parhaat pelaajat olivat täysammattilaisia. Jaksopeli mahdollisti pesäpallon sopivuuden Veikkauksen pitkävetokohteeksi. Vuonna 1998 pesäpalloyhteisöä ravisteli laaja sopupeliskandaali, joka tunnetaan nimellä "Musta torstai". Tapauksen vuoksi Superpesis menetti sarjan televisioinnin ja 2000-luvun alussa toiminnan arvopohja ja -perusta luotiin uusiksi. Pesäpallossa palattiin perusasioihin ja kenttätyön pariin.

Sotkamon valtakausi jatkuu (2000-luku)

2000-luku oli Superpesiksessä pääosin Sotkamon Jymyn hallintaa. Joukkue oli vuosikymmenen aikana ylivoimaisesti vahvin joukkue Superpesiksessä. Kiteen Pallo -90 voitti vuosikymmenen ensimmäisen mestaruuden, mutta seuraavana vuonna Sotkamo otti Kiteestä revanssin ja aloitti nelivuotisen mestaruuskautensa.

Kitee teki paluun kultamitalistiksi vuonna 2005, mutta Jymy palasi mestariksi jälleen vuosina 2006 ja 2009. Koko vuosikymmenen ajan Sotkamon Jymy pelasi vähintään kolmen parhaan joukossa. Vuosikymmenen aikana Pattijoen Urheilijat nousi historiassaan ensimmäistä kertaa mestariksi vuonna 2008 ja seura saavutti vuosikymmenellä useita mitaleita.

Maakuntakeskuksista Kouvola ja Joensuu liittyivät pääsarjaan. Vuonna 2001 Superpesiksessä otettiin käyttöön kahden juoksun sääntö ja lyöjän väliinjättösääntö, mikä toi pelillisiä muutoksia ja lisäsi pelin taktisuutta.

Kahdesta suuresta neljään suureen (2010-luku)

Kärkinelikon tulokset 2010-luvulla

Kausi	SOJY	VIVE	JOMA	KPL
2010	3	1	10	2
2011	1	2	11	4
2012	1	2	4	10
2013	1	2	3	9
2014	1	2	3	9
2015	1	2	3	5
2016	2	1	3	4
2017	2	1	3	4
2018	4	3	1	2
2019	2	4	1	3
Top-4	10	10	8	6
10 kerrasta
Suomen mestarit      Hopeamitalisti-joukkut      Pronssimitalisti-joukkue      Välieräjoukkue      Pudotuspelijoukkue

2010-luvulla Superpesis koki uuden nousukauden, jonka merkittävänä osoituksena pidetään Vimpelin Vedon mestaruuden ratkaisseen Jere Dahlströmin lyönnin valintaa vuoden 2010 sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi.

2010-luvun alussa seurojen välinen valtarakenne vakiintui. Sotkamon Jymy voitti Suomen mestaruuden viidesti peräkkäin vuosina 2011–2015, kukistaen aina finaalissa Vimpelin Vedon. Vimpeli puolestaan voitti Sotkamon finaaleissa vuosina 2016 ja 2017. Joensuun Maila saavutti pronssia viitenä peräkkäisenä vuotena 2013–2017. 2010-luvun alkua on pidetty erityisesti Vimpelin ja Sotkamon välisenä dynastiana, joiden väliset kohtaamiset tunnetaan "El Klassikko"-nimellä, mukaillen FC Barcelonan ja Real Madridin välistä kohtaamista.

Pitkän pronssikauden jälkeen Joensuun Maila nousi johtavaksi pesäpalloseuraksi ja voitti Suomen mestaruuden vuosina 2018 ja 2019. Samanaikaisesti Kouvolan Pallonlyöjät vakiintui neljänneksi suureksi seuraksi.

Pelillisesti pesäpallo kehittyi huomattavasti 2010-luvulla ja taso laajentui. Heikompia ulkopelaajia ei enää voinut "piilottaa" kentälle, vaan menestyäkseen kaikilla pelipaikoilla tuli olla huippupelaajia. Pelin fyysisyys ja tempo nopeutuivat selvästi, ja pompun käyttö väheni.

Neljästä suuresta Kuuteen suureen (2020-luku)

2020-luvulla Superpesis kokee samallaista trendiä mitä aiemminkin. Tampereen Manse PP:n uudella kasatulla joukkueella on heti vankistanut paikkansa yhdeksi uudeksi kärkijoukkueeksi. Kempeleen Kiri on myös tasoaan nostanut ja myös hyvin pystynyt saamaan suuria voittoja sekä saanut paikkansa kuuden kärkijoukkueen kerhoon.

Kauden rakenne

Kuva miesten Superpesiksen ottelusta Oulun Lippo – Nurmon Jymy.

Kuva Sotkamossa pelatusta A-poikien Itä–Länsi-ottelusta vuodelta 2012.

Harjoituskausi

Superpesiksessä harjoituskausi alkaa edellisen kauden päätyttyä, eikä tuona aikana pelata pesäpallon Suomen mestaruudesta. Harjoituskausi alkaa syys-lokakuussa ja kestää huhti-toukokuuhun, kunnes Superpesiksen virallinen seuraava kausi alkaa.

Harjoituskaudella pelataan joukkueiden oman päätöksen mukaan harjoitusotteluita, sekä Talvisuperia. Talvisuperia pelataan sekä miesten että naisten Superpesiksessä joulu–maaliskuulla. Talvisuperissa joukkueet on jaettu kahteen alkulohkoon, jotka pelaavat yksinkertaisen sarjan. Kaikissa otteluissa pelataan 4+4-vuoropareilla. Tarvittaessa pelataan kotiutuskilpailu. Joukkueiden sijoitukset lohkojen sisällä määräytyy tasapisteissä voittettujen otteluiden, kolmeen pisteen voittojen ja juoksueron suhteen mukaan. Lopputurnaukseen selviytyvät lohkojen voittajat sekä toiseksi sijoittuneet.

Välierissä A-lohkon voittaja saa vastaansa B-lohkon toiseksi sijoittuneen joukkueen ja B-lohkon voittaja saa vastaansa A-lohkon toiseksi sijoittuneen joukkueen. Voittajat etenevät loppuotteluun ja häviäjät pronssiotteluun.

Runkosarja

Miesten Superpesiksen runkosarjassa pelataan 12 joukkueen kesken kaksinkertainen runkosarja joiden lisäksi lisäottelut.

Pudotuspelit

Pudotuspeleihin pääsevät runkosarjan kuusi parasta joukkuetta ja 7.–10. sijoittuneet joukkueet pelaavat pudotuspelikarsinnan pääsystä puolivälieriin. Joukkueet kohtaavat toisensa ensin puolivälierissä. Puolivälierien voittajat välierissä, joiden voittajat pääsevät finaaliin, jossa ratkaistaan Suomen-mestaruus. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelataan paras seitsemästä -menetelmällä, eli jatkoon pääsee neljällä voitolla. Pronssiottelut pelataan paras kolmesta -menetelmällä eli voittaja saadaan selville kahdella voitolla.

Putoaminen ja karsiminen

Superpesiksen kaudella 2024 runkosarjassa sijoille 12–13 päätyneet joukkueet pelaavat putoamiskarsinnan, jonka häviäjä putoaa suoraan Ykköspesikseen seuraavaksi kaudeksi ja putoamissarjan voittanut karsii Ykköspesiksen loppuottelun häviäjää vastaan. Ykköspesiksen voittaja nousee puolestaan suoraan seuraavaksi kaudeksi Superpesikseen.

Itä–Länsi-ottelu

Vuoden 2010 Itä–Länsi-ottelun mainos.

Pääartikkeli: Itä–Länsi-ottelu

Itä–Länsi-ottelu eli idän ja lännen seurojen välinen perinteinen tähdistöottelu pelataan runkosarjan keskivaiheilla heinäkuussa. Itä–Länsi-ottelussa pelaavat idän ja lännen seurojen parhaista pelaajista kootut joukkueet. Itä–Länsi-ottelu on saanut alkunsa vuonna 1932, jolloin Suursarja jaettiin Itä- ja Länsilohkoon. Tämän seurauksena alettiin myös pelata lohkojen välistä Itä–Länsi-ottelua, joka pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1932 Hesperiassa, Helsingissä.

Hallinto

Superpesis toimii pesäpallon tulevaisuudenkuvan mukaisesti yksi liike -periaatteella osana Suomen Pesäpalloliitto ry:tä.

Superpesis mediassa

Superpesiksen verkkosivusto marraskuussa 2010.

Tunnukset

Tunnusmusiikki

Superpesiksen tunnuskappaleen on säveltänyt Esa Rimpiläinen.

Logot

• 
  Superpesiksen logo vuosina 1990–2013.
• 
  ”Aito Kansallispeli”.
• 
  Superpesiksen logo 2014–2023.
• 
  ”Kaikki Peliin!” -logo 2014–2023.
• 
  Superpesiksen logo 2024–.
• 
  ”Tunteiden palo” -logo 2024–.

Televisiointi

Superpesiksen televisiointi-oikeudet ovat Nelonen Medialla, joka lähettää kaikki Superpesis-ottelut Ruutu-palvelussa. Viimeisin, 2020 julkaistu, sopimus kattaa vuodet 2022-2026. Televisiointisopimus tuottaa Pesäpalloliitolle arviolta 100 000 euron vuositulot. Vuoden 2023 Sanoman ja Ylen välisen sopimuksen mukaan Yle näyttää kanavillaan vähintään kymmenen Superpesis-ottelua kaudessa.

Tuomarit

Syöttötuomari Ossi Muurainen on tuominnut eniten Superpesiksen otteluita, 520 kappaletta.

Kaikki Superpesiksen tuomarit artikkelissa: Luettelo Superpesiksen tuomareista

Superpesiksen peli- ja syöttötuomareina voivat toimia kaikki S-tason tuomarit. S-tason tuomareita on kaudella 2019 70 kappaletta. Superpesiksessä peleissä on aina viisi tuomaria: pelituomari, syöttötuomari, 2-pesätuomari, 3-pesätuomari sekä takarajatuomari. Eniten Superpesiksen otteluita tuomaroineet tuomarit ovat tuominneet yli 500 ottelua. 400 ottelun rajan rikkoneita tuomareita on viisi: edelleen aktiivisista tuomareista Ossi Muurainen (520 ottelua, 22 kautta), Tommi Nupponen (476, 22) ja Antti Aine (417, 21), sekä jo lopettaneet Matti Lähteenmäki (507, 21) ja Jouni Ojala (464, 28).

Talous

Joukkueiden budjetit

Joukkue	Budjetti kaudella 2025
Sotkamon Jymy	1 640 000 €
Kouvolan Pallonlyöjät	1 223 650 €
Joensuun Maila	1 220 000 €
Manse PP	1 150 000 €
Vimpelin Veto	811 000 €
Kiteen Pallo	786 000 €
Hyvinkään Tahko	715 000 €
Haminan Palloilijat	600 000€
Kempeleen Kiri	592 500€
Pattijoen Urheilijat	566 400 €
Imatran Pallo-Veikot	542 000 €
Alajärven Ankkurit	490 254 €

Joukkueet kaudella 2025

Joukkue	Kunta	Kotistadion	Perustettu	Pelinjohtaja
Alajärven Ankkurit	Alajärvi	Kitron pesäpallostadion	1944	Eemil Peltomäki
Haminan Palloilijat	Hamina	Vallikenttä	1928	Toni Kohonen
Hyvinkään Tahko	Hyvinkää	Pihkalan pesäpallostadion	1915	Jarkko Pokela
Imatran Pallo-Veikot	Imatra	Ukonniemen pesäpallostadion	1955	Atte Hakala
Joensuun Maila	Joensuu	Mehtimäen pesäpallostadion	1958	Markku Hylkilä
Kempeleen Kiri	Kempele	Sarkkirannan pesäpallostadion	1915	Mikko Korhonen
Kiteen Pallo	Kitee	Rantakenttä	1990	Sami Partanen
Kouvolan Pallonlyöjät	Kouvola	Kouvolan pesäpallostadion	1931	Petri Tuuva
Manse PP	Tampere	Kaupin pesäpallostadion	2005	Jani Komulainen
Pattijoen Urheilijat	Raahe	Rännärin pesäpallostadion	1928	Perttu Westersund
Sotkamon Jymy	Sotkamo	Hiukan pesäpallostadion	1909	Iiro Haimi
Vimpelin Veto	Vimpeli	Saarikenttä	1934	Jussi Parvi

AA

HP

Tahko

IPV

JoMa

KeKi

KiPa

KPL

Manse

PattU

Jymy

Veto

Entiset joukkueet

• Vaasan Maila Putosi 1992
• Muhoksen Pallo-Salamat Putosi 1994
• RPL-Riihimäki Putosi 1995
• Haapajärven Pesä-Kiilat Putosi 1998
• Juvan Pallo Putosi 1998
• Kaisaniemen Tiikerit Ajautui konkurssiin 1998
• Loimaan Palloilijat Putosi 2001
• Kinnarin Pesis (myöh. Järvenpään Pesis) Putosi 2004
• Seinäjoen Maila-Jussit Luopui sarjapaikasta 2008 ja Yhdistyi JymyJusseiksi

• Puijon Pesis Putosi 2009
• Ulvilan Pesä-Veikot Putosi 2010
• Nurmon Jymy Luovutti sarjapaikan Jymy-Jusseille 2012
• Jyväskylän Kiri Putosi 2016
• Oulun Lippo Putosi 2018
• Siilinjärven Pesis Luopui sarjapaikasta 2021
• Kankaanpään Maila Putosi 2022
• Koskenkorvan Urheilijat Putosi 2023
• JymyJussit Menetti sarjapaikan 2024

Tilastot ja luettelot

Sijoitukset kausittain

Seura	Perustettu	Kaudet	90	91	92	93	94	95	96	97	98	99	00	01	02	03	04	05	06	07	08	09	10	11	12	13	14	15	16	17	18	19	20	21	22	23	24
SoJy	1909	35	1.	2.	1.	1.	3.	1.	1.	1.	4.	5.	2.	1.	1.	1.	1.	3.	1.	2.	2.	1.	3.	1.	1.	1.	1.	1.	2.	2.	4.	2.	1.	4.	5.	1.	1.
Manse	1931	6	– ↑	13. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	12.	1.	2.	4.	2.
KPL	1931	24	12.	14. ↓	–	–	–	–	–	–	– ↑	13. ↓	–	–	– ↑	11. ↓	– ↑	9.	12.	9.	4.	2.	2.	4.	10.	9.	9.	5.	4.	4.	2.	3.	2.	2.	6.	5.	3.
KeKi	1915	8	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	13.	14. ↓	– ↑	12.	10.	6.	7.	3.	4.
ViVe	1934	29	6.	6.	8.	12.	11.	11.	13.	15. ↓	–	–	–	–	–	– ↑	9.	10.	10.	5.	8.	3.	1.	2.	2.	2.	2.	2.	1.	1.	3.	4.	3.	3.	1.	2.	5.
JoMa	1958	21	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	11.	7.	9.	8.	5.	9.	11.	11.	4.	3.	3.	3.	3.	3.	1.	1.	4.	5.	3.	6.	6.
KiPa	1990	35	13.	5.	9.	11.	5.	5.	5.	2.	3.	1.	1.	2.	5.	9.	2.	1.	4.	10.	9.	5.	8.	8.	7.	6.	8.	10.	8.	7.	8.	8.	5.	11.	8.	7.	7.
PattU	1928	30	–	–	–	– ↑	10.	12. ↓	– ↑	10.	7.	4.	5.	3.	2.	4.	10.	6.	2.	7.	1.	4.	6.	3.	3.	4.	6.	8.	12.	10.	7.	7.	8.	8.	11.	10.	8.
Tahko	1915	35	3.	4.	2.	5.	2.	4.	2.	4.	9.	2.	4.	4.	3.	5.	4.	4.	7.	1.	7.	8.	5.	7.	6.	5.	4.	7.	7.	8.	11.	5.	6.	9.	4.	9.	9.
IPV	1955	20	2.	1.	5.	2.	7.	10.	14. ↓	–	–	– ↑	10.	9.	10.	12. ↓	–	– ↑	11. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	9.	9.	9.	9.	7.	10.	11.	10.
AA	1944	22	5.	7.	3.	4.	4.	6.	11.	11.	10.	9.	12.	11. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	12.	12.	10.	6.	14.	11.	12.	14. ↓	–	–	– ↑	12.	12.
HP	1928	9	–	–	–	–	–	– ↑	12.	9.	12.	12.	14.	14. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	13. ↓	–	– ↑	15. ↓	–	– ↑	13.
JyJu	2012	12	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	7.	5.	9.	9.	5.	6.	6.	7.	10.	9.	8.	11.
KoU	1945	25	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	6.	8.	6.	4.	3.	8.	11.	6.	3.	11.	6.	7.	5.	5.	8.	7.	11.	6.	6.	5.	11.	11.	12.	12.	13. ↓	–
KaMa	1958	23	4.	10.	6.	9.	13.	13. ↓	–	– ↑	8.	8.	13.	10.	12. ↓	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	6.	9.	10.	11.	12.	11.	13.	10.	10.	13.	13.	13. ↓	–	–
SiiPe	1987	11	8.	11.	12.	14. ↓	– ↑	9.	8.	8.	11. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	13.	14.	14.	–	–	–
Lippo	1958	24	9.	9.	4.	3.	1.	2.	6.	6.	1.	7.	3.	7.	9.	8.	7.	5.	8.	12.	6.	7.	4.	–	–	–	–	– ↑	5.	12.	14. ↓	–	–	–	–	–	–
Kiri	1930	20	10.	8.	7.	10.	8.	7.	4.	14.	5.	3.	9.	13. ↓	–	–	–	–	– ↑	13. ↓	–	– ↑	9.	10.	8.	11.	12.	4.	10. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–
NuJy	1925	9	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	5.	2.	5.	4.	3.	10.	10.	9.	11.	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
UPV	1957	6	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	11.	7.	5.	6.	10. ↓	–	–	–	–	–	– ↑	12. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
PuPe	1999	8	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	11.	6.	6.	8.	3.	6.	12.	11. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
SMJ	1932	18	11.	3.	10.	8.	9.	3.	3.	3.	6.	10.	6.	8.	8.	7.	3.	12. ↓	– ↑	11.	10.	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
KiPe	1988	3	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	7.	2.	12. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
LP	1931	10	14. ↓	– ↑	11.	7.	6.	8.	7.	7.	13. ↓	– ↑	11.	12. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
Tiikerit	1996	2	–	–	–	–	–	–	–	5.	2.	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
HP-K	1990	3	–	–	–	–	–	– ↑	10.	12.	14. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
JuPa	1950	3	–	–	–	–	–	– ↑	9.	13.	15. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
RPL	1924	4	–	– ↑	13.	6.	12.	14. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
MuPS	1969	2	–	–	– ↑	13.	14. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
VaMa	1933	3	7.	12.	14. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–

Lähde:

Miesten Superpesiksen yleisökeskiarvot

Yleisökeskiarvot ovat pesäpallossa olleet aina suhteellisen korkeita. Esimerkiksi Vimpelissä katsomossa pursuilee toisinaan enemmän katsojia kuin kunnassa on asukkaita.

Kausi	Runkosarja	Pudotuspelit	Yhteensä	Määrä
1968	1 778	-	1 778	231 154
1969	1 698	-	1 698	224 116
1970	1 548	-	1 548	204 357
1971	1 604	-	1 604	210 168
1972	1 662	-	1 662	204 481
1973	2 173	-	2 173	289 046
1974	1 868	-	1 868	245 853
1975	1 564	-	1 564	206 504
1976	1 681	-	1 681	221 894
1977	1 725	-	1 725	227 732
1978	1 562	-	1 562	206 231
1979	1 816	3 254	1 958	291 927
1980	1 829	2 627	1 895	283 312
1981	2 019	2 712	2 077	311 866
1982	1 740	2 618	1 786	264 360
1983	1 642	2 108	1 681	248 358
1984	1 925	1 929	1 925	288 823
1985	1 677	2 674	1 760	263 460
1986	1 920	1 909	1 918	298 453
1987	1 739	3 254	1 893	289 739
1988	1 868	3 036	2 008	312 760
1989	2 115	2 780	2 090	340 826
Superpesis
1990	2 035	3 196	2 150	443 717
1991	2 001	3 353	2 123	436 385
1992	1 935	2 993	2 030	415 755
1993	1 869	2 492	1 937	433 144
1994	1 767	3 279 ¹	1 824	435 194
1995	1 654	2 624	1 767	427 077
1996	1 681	2 402	1 766	425 193
1997	1 867	3 097	2 016	492 414
1998	1 596	2 788	1 727	423 840
1999	1 330	2 088	1 430	311 288
2000	1 078	2 480	1 264	301 732
2001	1 185	2 188	1 302	309 064
2002	1 135	1 936	1 239	267 309
2003	1 229	1 581	1 295	266 539
2004	1 162	1 816 ²	1 214	272 738
2005	1 323	2 594 ²	1 413	295 189
2006	1 301	2 230 ²	1 370	301 871
2007	1 393	2 056 ²	1 492	336 568
2008	1 434	2 151 ²	1 518	293 132
2009	1 839	2 676	2 010	335 878
2010	1 631	3 070	1 836	340 821
2011	1 535	2 561	1 732	306 614
2012	1 490	1 853	1 553	307 750
2013	1 589	2 400	1 660	327 009
2014	1 441	1 993	1 481	321 343
2015	1 389	2 318	1 497	320 382
2016	1 299	1 684	1 336	315 198
2017	1 285			287 967
2018	1 390			311 429
2019	1 324
2020
2021
2022
2023	1 381			342 101

¹ 1994 pudotuspeleissä 4 joukkuetta.
² 2004–2008 pudotuspeleissä jatkosarjan 4 parasta. Jatkosarja huomioitu yhteiskeskiarvossa.

Huom. alempia pudotuspelejä ja karsintasarjaa ei ole huomioitu.

Lähde:

Mestarit

Pääartikkeli: Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista

Kausittain

• 1990: Sotkamon Jymy
• 1991: Imatran Pallo-Veikot
• 1992: Sotkamon Jymy
• 1993: Sotkamon Jymy
• 1994: Oulun Lippo
• 1995: Sotkamon Jymy
• 1996: Sotkamon Jymy
• 1997: Sotkamon Jymy
• 1998: Oulun Lippo
• 1999: Kiteen Pallo -90

• 2000: Kiteen Pallo -90
• 2001: Sotkamon Jymy
• 2002: Sotkamon Jymy
• 2003: Sotkamon Jymy
• 2004: Sotkamon Jymy
• 2005: Kiteen Pallo -90
• 2006: Sotkamon Jymy
• 2007: Hyvinkään Tahko
• 2008: Pattijoen Urheilijat
• 2009: Sotkamon Jymy

• 2010: Vimpelin Veto
• 2011: Sotkamon Jymy
• 2012: Sotkamon Jymy
• 2013: Sotkamon Jymy
• 2014: Sotkamon Jymy
• 2015: Sotkamon Jymy
• 2016: Vimpelin Veto
• 2017: Vimpelin Veto
• 2018: Joensuun Maila
• 2019: Joensuun Maila

• 2020: Sotkamon Jymy
• 2021: Manse PP
• 2022: Vimpelin Veto
• 2023: Sotkamon Jymy
• 2024: Sotkamon Jymy

Joukkuettain

Joukkue	Mestaruudet
Sotkamon Jymy	21
Vimpelin Veto	4
Kiteen Pallo -90	3
Oulun Lippo	2
Joensuun Maila
Imatran Pallo-Veikot	1
Hyvinkään Tahko
Pattijoen Urheilijat
Manse PP

Lyöjäkuninkaat

• Pääartikkeli: Pesäpallon lyöjäkuningas

Vuosi	Lyöjäkuningas
1990	Unto Väisänen
1991	Ari Uusitalo
1992	Kari Kuusiniemi
1993	Simo Eerikäinen
1994	Simo Eerikäinen
1995	Simo Eerikäinen
1996	Sami Ahola
1997	Sami Ahola
1998	Sami Ahola
1999	Sami Ahola
2000	Simo Eerikäinen
2001	Petri Raittila
2002	Riku Kytösalmi
2003	Sami Joukainen
2004	Sami Joukainen
2005	Sami Joukainen
2006	Jere Dahlström
2007	Jere Dahlström
2008	Mika Laukkanen
2009	Jere Dahlström
2010	Sami Joukainen
2011	Janne Mäkelä
2012	Jere Dahlström
2013	Janne Mäkelä
2014	Jukka-Pekka Vainionpää
2015	Ossi Meriläinen
2016	Jukka-Pekka Vainionpää
2017	Roope Korhonen
2018	Jukka-Pekka Vainionpää
2019	Jukka-Pekka Vainionpää
2020	Jukka-Pekka Vainionpää
2021	Janne Mäkelä
2022	Jukka-Pekka Vainionpää
2023	Roope Korhonen
2024	Patrik Wahlsten

Etenijäkuninkaat

• Pääartikkeli: Pesäpallon etenijäkuningas

Vuosi	Etenijäkuningas
1990	Janne Vuorinen
1991	Sami Sirviö
1992	Janne Vuorinen
1993	Janne Vuorinen
1994	Vesa Liikala
1995	Timo Keränen
1996	Timo Rautiainen
1997	Markus Kettunen
1998	Janne Vuorinen
1999	Marko Hovi
2000	Valtteri Ketonen
2001	Tuomas Tervonen
2002	Markus Kettunen
2003	Teemu Haataja
2004	Sami Haapakoski
2005	Jarmo Heikkinen
2006	Henri Puputti
2007	Sami Haapakoski
2008	Sami Haapakoski
2009	Pasi Kokkonen
2010	Sami Haapakoski
2011	Sami Haapakoski
2012	Sami Haapakoski
2013	Sami Haapakoski
2014	Mikko Kanala
2015	Mikko Kanala
2016	Niilo Piiponniemi
2017	Jere Vikström
2018	Mikko Kanala
2019	Joni Rytkönen
2020	Joni Rytkönen
2021	Joni Rytkönen
2022	Patrik Vartama
2023	Olli Heikkala
2024	Severi Tikkakoski

Kärkilyöntikuninkaat

• Pääartikkeli: Pesäpallon kärkilyöntikuningas

Vuosi	Kärkilyöntikuningas
1990	Hannu Litmanen
1991	Asko Laine
1992	Asko Laine
1993	Kari Hakkarainen
1994	Kari Hakkarainen
1995	Jari Tyynelä
1996	Kari Hakkarainen
1997	Pasi Pohjola
1998	Kari Hakkarainen
1999	Tommi Murto
2000	Marko Rasinkangas
2001	Marko Honkola
2002	Teemu Haataja
2003	Tommi Murto
2004	Jani Komulainen
2005	Jani Komulainen
2006	Jani Komulainen
2007	Jani Komulainen
2008	Jani Komulainen
2009	Juha Korhonen
2010	Henri Puputti
2011	Henri Puputti
2012	Juha Korhonen
2013	Henri Puputti
2014	Juha Korhonen
2015	Tuomas Jussila
2016	Sami Haapakoski
2017	Juha Puhtimäki
2018	Sami Haapakoski
2019	Antti Hartikainen
2020	Perttu Ruuska
2021	Niko Korhonen
2022	Elmeri Anttila
2023	Teemu Nurmio
2024	Elmeri Anttila

Palkinnot

• Etenijäkuningas
• Kultainen ansiomerkki
• Kuukauden pelaaja
• Lyöjäkuningas
• Vuoden jokeri
• Vuoden lukkari
• Vuoden pelinjohtaja
• Vuoden pesäpalloilija
• Vuoden tulokas

Katso myös

• Naisten Superpesis
• Luettelo pesäpallon Suomen mestaruuden voittaneista joukkueista
• Pesäpallon halli-SM
• Nuorten Superpesis
• Pesäpallon Suomen Cup
• Pesäpallon maailmancup
• Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista
• Pesäpallon kunniagalleria

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Miesten Superpesis Wikimedia Commonsissa

• Pesäpalloliiton sivut
• Superpesiksen sivut
• Ylen Elävä arkisto: Superpesiksen ensimmäinen vuosikymmen kuului Sotkamolle
• Pesäpallon reaaliaikainen tulosseuranta
• Superpesis tulosseuranta