Juha Korhonen
Juha Korhonen (s. 3. syyskuuta 1980 Hyvinkää) on suomalainen pesäpalloilija, joka pelaa Superpesis-joukkue Kouvolan Pallonlyöjissä. Korhonen pelaa jokerina ollen joukkueessa kotiuttaja. Ulkokentällä Korhosen pelipaikka oli kakkosvahti.[5]
| Juha Korhonen | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. syyskuuta 1980[1] Hyvinkää,  Suomi |
| Pesäpalloilija | |
| Lempinimi | Kore[1], Kokki[2], HardKore[3] |
| Ulkopelipaikka | Lyöjäjokeri |
| Seura | Kouvolan Pallonlyöjät |
| Tehtävä | vaihtaja/kotiuttaja |
| Pelaajaura | |
| Junioriseurat | |
| 1986[4]-1998 |
Hyvinkään Tahko Hausjärven Kopparit |
| Ammattilaisjoukkueet | |
| 1998 1999-2016 2017-2018 2019-2023 2024- |
Hämeenlinnan Paukku Hyvinkään Tahko Kouvolan Pallonlyöjät Hyvinkään Tahko Kouvolan Pallonlyöjät |
Korhonen aloitti Superpesis-uransa vuonna 1999 18-vuotiaana Hyvinkään Tahkossa. Hänellä on sopimus Tahkon kanssa kauden 2020 loppuun. Lopulta Korhonen pelasi joukkueessa vielä yhden kauden. Hän sanoi edustavansa Tahkoa loppu-uransa ajan ja Korhosta voidaankin pitää yhtenä kaikkien aikojen Tahko pelaajista.[5][6] Hän kuitenkin siirtyi kaudeksi 2017 Kouvolaan.[7] Korhonen voitti Tahkossa Suomen mestaruuden vuonna 2007 sekä Superpesiksen kärkilyöntitilaston vuosina 2009 ja 2012. Hän on pelannut Itä–Länsi-ottelussa yksitoista kertaa, viimeksi vuonna 2013.[8][9] Kaudella 2012 Korhonen teki Superpesiksen yhden vuoden kunnariennätyksen, 11 kappaletta.[10] Juha Korhonen on ensimmäinen miespesäpalloilija, joka on lyönyt 100 kunnaria, kun hän löi sadannen 1.6.2022.[11]
Ura muokkaa
Juniorivuodet muokkaa
Korhonen on Hyvinkään Tahkon kasvatti, mutta aikuisten tasolla hän pelasi ensimmäiset ottelunsa A-juniori-ikäisenä kaudella 1998 lainasopimuksella Hämeenlinnan Paukussa Ykköspesiksessä.[12] Korhonen pelasi Paukussa 24 ottelua ja löi niissä 14 juoksua, joista kuusi oli kunnareita. Hän toi 26 juoksua. Kärkilyöntejä Korhonen löi 102.[13] Hämeenlinna jäi sarjassa viimeiseksi.[14][15] Seuraavaksi vuodeksi hän siirtyi pelaamaan Superpesistä Hyvinkään Tahkoon. Tahkon ja Paukun lisäksi Korhonen on juniorina edustanut myös Hausjärven Koppareita.[1] Korhonen pelasi nuorena myös tennistä.[16]
Pääsarjauran alku muokkaa
Superpesiksessä Korhonen löi ensimmäisen juoksun ensimmäisessä ottelussaan, joka oli kauden 1999 avausottelu Koskenkorvan Urheilijoita vastaan.[17][18] Korhonen löi avausottelussaan kolme juoksua ja valittiin Tahkon parhaaksi pelaajaksi.[16] Hän kuului Tahkon vakiokokoonpanoon kauden aikana ja pelasi kahta peliä lukuun ottamatta jokaisen ottelun. Korhonen löi tulokaskaudellaan 26 juoksua. Hän toi uransa ensimmäisen juoksun toisessa ja löi ensimmäisen kunnarin 12. ottelussaan. 26 pelaamastaan ottelusta Korhonen pelasi 12 jokerina ja 14 yhdeksikössä. Sopupeleistä jaettujen tuomioiden johdosta Korhonen pääsi myös ulkokentälle.[16] Hänen ulkopelipaikkansa oli kakkospolttaja.[19] Tahko voitti kauden päätteeksi hopeaa.[20] Seuraavan kerran Tahko ylsi finaaliin moneen vuoteen, mutta seuraavien kuuden kauden aikana Tahko pelasi viitenä vuonna pronssiottelussa. Seura voitti pronssia noina vuosina vain vuonna 2002.[13]
Vakuuttavan tulokaskauden jälkeen Korhonen jatkoi Tahkossa. Hän pelasi seuraavat vuodet lähinnä kotiuttajana, mutta onnistui hyvin myös vaihtajana. Muutaman vuoden kuluttua rooli muuttui kuitenkin vaihtopainotteiseksi. Vuonna 2000 Korhonen pelasi jokaisessa joukkueensa ottelussa. Niistä kahdessa (yksi runkosarjassa ja yksi pudotuspeleissä) hän pelasi jokerina.[21][22] Korhonen oli lyöjätilaston 20:s sekä runkosarjassa että pudotuspeleissä.[23][24] Tahko hävisi pronssiottelut Oulun Lipolle voitoin 1–2.[25]
Kausi 2001 oli Korhoselle uran paras siihen mennessä. Hän löi kauden aikana yhteensä 77 juoksua, joista kymmenen oli kunnareita, ja toi 40 juoksua.[26] Korhonen oli lyöjätilaston seitsemäs runkosarjassa ja yhdeksäs pudotuspeleissä.[27][28] Hän oli kolmas runkosarjan tehopistetilastossa.[29] Korhonen keräsi myös kärkilyöntipisteitä huomattavan paljon – runkosarjassa 147 ja pudotuspeleissä 36. Kausi päättyi pettymykseen, sillä Tahko jäi toisen kerran peräkkäin neljänneksi. Seuraavana vuonna joukkue voitti kuitenkin pronssia, kun se kaatoi Koskenkorvan Urheilijat voitoin 2-0. Korhonen ylsi pudotuspelien lyöjätilaston kymmenen joukkoon toisena vuonna peräkkäin. Sijoitus oli seitsemäs vain kaksi juoksua seurakaveria Marko Peltosta jäljessä.[30] Korhonen pelasi jälleen kaikissa otteluissa. Ulkopelipaikaksi vakiintui kakkosvahdin tontti, muilla paikoilla Korhonen ei kauden aikana pelannut.[31]
Nousu Itä-Länsi-tasolle muokkaa
Kaudella 2003 Tahko jäi viidenneksi. Korhonen löi kauden aikana 60 juoksua, ja hänet valittiin ensimmäistä kertaa Itä–Länsi-otteluun.[32] Valinta toistettiin seuraavana kautena.[33] Tahko hävisi puolivälierissä Pattijoen Urheilijoille voitoin 3–4, vaikka johti sarjaa jo 3–0.[34] Vaikka joukkue tippui jatkosta alkukierroksille, Korhonen sijoittui pudotuspelien lyöjätilastossa kymmenenneksi.[35] Hän oli runkosarjan lyöjätilastossa kahdeksas[36] ja tehopistetilastossa kymmenes.[37] Kaudella 2004 Tahko pelasi jälleen pronssiottelussa, mutta hävisi sen Seinäjoen Maila-Jusseille otteluvoitoin 2–1.[38] Korhosen kausi oli onnistunut, sillä hän oli sekä runko- että loppusarjan tehopistetilastossa kymmenes.[39][40] Samalle sijalle hän ylsi myös loppusarjan kärkilyöntitilastossa.[41] Korhosen rooli Tahkossa alkoi muuttua kotiuttajasta vaihtajaksi. Korhosen löi enää 30–40 juoksua, mutta kärkilyöntejä kertyi jopa 200 onnistumisprosentin ollessa yli 60. Kaudella 2005 Korhonen löi yli 25 juoksua vähemmän kuin edellisellä kaudella, mutta kärkilyöntejä kertyi 20 enemmän. Tahkon kausi päättyi toiseen perättäiseen neljänteen sijaan. Korhonen oli kuitenkin loppusarjan ja pudotuspelien kärkilyöntitilaston toinen.[42] Hän onnistui kärkilyönneissä 72,13 prosentin varmuudella, mikä tuotti tilaston kuudennen sijan.[43] Myös kausi 2006 oli pettymys, sillä Tahko jäi seitsemänneksi. Korhonen oli kuitenkin jälleen kymmenen parhaan joukossa kärkilyöntitilastossa.[44]
Parin tuloksellisesti hieman heikomman kauden jälkeen kaikki kuitenkin muuttui kaudella 2007, jolloin Tahko voitti mestaruuden. Runkosarjassa neljänneksi jäänyt Tahko kukisti finaalissa Sotkamon Jymyn otteluvoitoin 3-1.[45] Korhonen voitti Tahkon kärkilyöntitilaston; hän sai yli 260 kärkilyöntipistettä, ja hänen onnistumisprosenttinsa oli noin 70. Korhonen sai Tahkon joukkueesta kauden aikana eniten tehopisteitä. Hän oli mukana yhtä lukuun ottamatta jokaisessa Tahkon ottelussa ja oli avainasemassa Tahkon mestaruudessa. Hänet valittiin myös Itä–Länsi-otteluun.[46][47] Korhonen pelasi lähinnä vaihtajana numerolla 3, kun edellisten kausien aikana numero oli ollut useimmiten 4 ja rooliin oli kuulunut enemmän kotiutusta.[48] Kausi oli Korhoselle henkilökohtaisesti onnistunut, sillä hän ylsi runkosarjan kärkilyöntitilaston viidenneksi,[49] kärkilyöntiprosenttien kahdeksanneksi[50] ja pudotuspeleissä lyöjätilaston kahdeksanneksi[51] sekä tehopistetilaston seitsemänneksi.[52] Lisäksi hän voitti pudotuspelien kärkilyöntikuninkuuden.[53] Korhonen itse pitää mestaruutta makeimpana pesäpallomuistonaan.[16]
Mestaruuden jälkeisenä kautena Korhonen pelasi noin puolet otteluista vaihtajana ja puolet kotiuttajana.[54] Kokeilu jäi kuitenkin yhden kauden mittaiseksi, ja seuraavina kausina Korhonen pelasi täysin vaihtajana, jopa enemmän kuin ennen mestaruutta. Tahko sijoittui kaudella 2008 seitsemänneksi. Korhonen ylsi runkosarjan kärkilyöntitilaston kymmenenneksi.[55] Korhonen valittiin Itä-Länsi-otteluun kolme kertaa peräkkäin kausina 2009–2011. Korhonen voitti Superpesiksen kärkilyöntikuninkuuden kaudella 2009,[56] jolloin Tahko sijoittui kahdeksanneksi. Pudotuspelipaikka varmistui vasta viimeisellä kierroksella, kun toisen jakson neljännen vuoroparin tasoittavalla ottelussa Sotkamon Jymyä vastaan Korhonen löi läpilyönnin, josta tuli kunnarin lisäksi kaksi tavallista juoksua. Lyönti toi Tahkolle jaksovoiton. Tahko voitti ottelun lopulta kotiutuslyöntikilpailussa ja oli runkosarjan kahdeksas. Tasapisteissä ollut Joensuun Maila tippui pudotuspelien ulkopuolelle.[57] Kaudella 2010 Korhonen sijoittui kärkilyöntipörssissä neljänneksi.[58] Mestaruuden jälkeen Tahko ei kuitenkaan saavuttanut kunnollista menestystä, sillä se tippui pudotuspeleistä neljänä peräkkäisenä kautena puolivälierissä. Vuonna 2010 sijoitus oli viides.[59][60]
Korhonen jatkoi Tahkossa myös kaudelle 2011, jolloin Tahko nuorensi joukkuetta selvästi.[61] Hänen roolinsa vaihtui takaisin kotiuttajaksi, jona Korhonen oli uransa aloittanut. Edellisellä kaudella Korhonen oli vielä pelannut lähes poikkeuksetta numerolla 3[62], mutta kaudella 2011 numero oli liki aina 4[63]. Kaudella 2011 Korhonen palkittiin Itä-Länsi-ottelussa kentän parhaana lyötyään ottelussa neljä juoksua.[64][65] Hän osallistui myös kauden kahteen muuhun arvo-otteluun, Mestarit - Muu Suomi sekä Liitto-Lehdistö-otteluihin. Kauden aikana Korhonen löi yhden ottelun ennätyksensä, yhdeksän lyötyä juoksua.[26] Korhonen valittiin Suomen maajoukkueeseen Pesäpallon maailmancupiin 2012.[66] Korhonen itse kuvasi turnausta loistavasti järjestetyksi. Oheisohjelmiin kuului muun muassa krikettiottelu.[67] Hänet valittiin heinäkuun parhaaksi pelaajaksi.[68] Korhonen löi kauden aikana Superpesiksessä 58 juoksua, mikä oli hänen paras tuloksensa kahdeksaan vuoteen.[26] Hän sijoittui runkosarjan lyöjä- sekä kärkilyöntitilastojen seitsemänneksi.[69][70] Vimpelin Veto voitti Tahkon puolivälierissä 4-0.[71] Korhonen löi otteluissa yhteensä kolme juoksua, joista yksi oli kunnari, ja toi kolme.[26]
Kausi 2012 muokkaa
Kausi 2012 oli Korhoselle ristiriitainen. Henkilökohtaisten palkintojen valossa kausi oli Korhosen uran paras, mutta henkisesti raskas, sillä toukokuussa Korhosen joukkuekaveri Topi Koistinen kuoli Hyvinkään joukkoampumisessa. Korhonen itse kuvasi kautta ”tunteiden vuoristoradaksi”.[5] Kauden päätteeksi Korhonen palkittiin vuoden pesäpalloilijana.[72]
Tahko aloitti kauden 2012 hyvin, sillä kuuden ottelukierroksen jälkeen joukkue oli noussut sarjan kärkeen eikä pisteettömiä otteluita ollut vielä yhtään. Joukkuetta povattiinkin jo vuoden yllättäjäksi.[73][74] Tahkon alkukauden voittoprosentti oli paras kymmeneen vuoteen.[75] Korhonen löi alkukauden kuudessa ottelussa 11 juoksua, joista kaksi oli kunnareita.[76] Tahkon voitettua ottelun Pattijoen Urheilijoita vastaan 2–0 joukkue juhlisti hyvin alkanutta alkukautta ja pientä taukoa saunaillalla.[77] Illan päätteeksi toinen Hyvinkään Tahkon pelaaja Topi Koistinen kuoli Hyvinkään joukkoampumisessa, jossa lisäksi haavoittui kaksi Tahkon pelaajaa.[78] Joukkue piti kriisipalaverin, mutta päätti jatkaa sarjassa.[79] Pesäpalloliitto perui kolmen ylimmän sarjatason ottelut kahden päivän ajalta, ja Tahko sai kahden viikon mittaisen surutauon.[80] Tahkon paluuottelussa katsojia oli 4 312.[81] Korhosen mukaan ottelu oli erittäin tunteikas.[82] Korhonen löi ottelussa neljä juoksua, ja hänet palkittiin ottelun parhaana.[81] Lisäksi Korhonen pelasi Itä-Länsi-ottelussa. Hän löi ottelussa kaksi juoksua.[83]
Loppukaudella Korhonen oli Tahkon avainpelaaja.[84] Runkosarjan viimeisessä ottelussa Korhonen löi kaksi kunnaria, ja joukkue varmisti 2–0-voitolla runkosarjan neljännen sijan ja kotiedun pudotuspeleihin.[85] Korhonen teki runkosarjassa Superpesiksen yhden kauden kunnariennätyksen[10] ja oli lyöjätilastossa toinen Jere Dahlströmin jälkeen.[86] Hän toi juoksuja yli yhden ottelukeskiarvolla.[87] Lisäksi hän voitti tehopistetilaston, kärkilyöntipörssin kultakypärätilaston, Iltalehden leijonakilpailun ja oli kärkilyöntiprosenteissa koko kauden pelanneista toinen.[10][88] Korhonen sai kauden aikana peräti 20 kertaa kultakypärän.[89] Hän oli tehokkain lyöjä, joka ei ollut jokerina.[72] Korhonen totesi, ettei olisi pystynyt ”villeimmissä unelmissakaan odottamaan tällaista”.[90]
Pudotuspeleissä Tahko kohtasi Joensuun Mailan. Joensuu voitti kolme ensimmäistä ottelua ja eteni lopulta jatkoon otteluvoitoin 4–2.[91] Korhonen löi otteluissa yhteensä kymmenen juoksua.[26] Hänet valittiin kauden päätteeksi vuoden pesäpalloilijaksi. Korhonen piti valintaa parhaana henkilökohtaisena saavutuksenaan pesäpallourallaan.[5] Myös Urheilutoimittajain liitto valitsi Korhosen vuoden pesäpalloilijaksi,[92] ja pelaajat äänestivät Korhoselle Vuoden maila -palkinnon.[72]
Lisää saavutuksia muokkaa
Tahko asetti kaudelle 2013 tavoitteeksi mitalin.[93] Korhonen aloitti kauden hyvin lyömällä kahdessa ensimmäisessä ottelussa molemmissa kaksi juoksua.[26] Avauskierroksella tulleilla juoksuilla Korhonen ylitti 500 lyödyn runkosarjajuoksun rajan.[94] Kauden kolmannessa ottelussa hän löi vuoden ensimmäisen kunnarinsa.[95] Hän ylitti kauden aikana myös 2 000 kärkilyöntipisteen rajan.[96] Korhonen valittiin kahdeksannen kerran Itä-Länsi-otteluun.[8] Korhonen löi ottelussa kaksi juoksua, ja hänet palkittiin ottelun parhaana.[97] Tahko sijoittui runkosarjassa viidenneksi. Korhonen oli kärkilyöntitilaston toinen[98], tehopistetilaston kuudes[99] sekä kärkilyöntiprosenttien kahdeksas[100]. Pudotuspeleissä Tahko kohtasi jälleen Joensuun Mailan. JoMa eteni jatkoon voitoin 3-2.[101] Korhonen löi pudotuspeleissä kymmenen juoksua Tahkon 23:sta. Lisäksi hän toi kaksi juoksua ja löi 35 kärkilyöntiä.[26] Vaikka Korhonen pelasi vain viisi ottelua, hän sijoittui pudotuspelien lyöjätilaston neljänneksitoista.[102] Korhonen valittiin Hyvinkään vuoden urheilijaksi 2013.[16]
Pelityyli muokkaa
Korhonen pelaa ulkovuorossa kakkosvahtina ja sisävuorossa vaihtelevasti kotiuttajana sekä vaihtajana. Hän lyö vasemmalta.[103] Korhosta pidetään yleisesti sarjan parhaimpiin kuuluvana luotettavana vaihtajana sekä kotiuttajana.[104][105] Häntä pidetään myös kovalyöntisenä.[106][107] Riku Rantasen mukaan Korhonen on Suomen vaarallisin lyöjä ja sekä ihmisenä että urheilijana analyyttinen.[16] Korhonen itse pitää vahvuutenaan kokemustaan.[108] Lisäksi Korhonen on maininnut vahvuutenaan sisäpelin.[105]
Yksityiselämä muokkaa
Korhonen on naimisissa Marjut Korhosen kanssa. Heillä on kolme lasta, Olivia, Pihla ja Hilla. Ammatiltaan Korhonen on vakuusarvioinnin asiantuntija.[5]
Juha Korhosen isä Risto Korhonen on entinen pesäpalloilija, joka edusti urallaan vain Hyvinkään Tahkoa. Risto Korhonen lopetti uransa vuonna 1983.[109]
Tilastot muokkaa
Superpesis-ura muokkaa
| Vuosi | Joukkue | Vaihe | Sijoitus | Ottelut | Lyödyt (sija) | Tuodut (sija) | Kärkilyönnit (sija) | Tehot (sija) | KL-% (sija) |
| 1999 | Tahko | runkosarja | kolmas | 26 | 2 + 22 (27.) | 13 (69.) | 90 (63.) | 37 (47.) | 54,54% (66.) |
| pudotuspelit | toinen | 10 | 0 + 2 (42.) | 1 (72.) | 20 (45.) | 3 (60.) | 38,46% (74.) | ||
| 2000 | Tahko | runkosarja | toinen | 28 | 6 + 26 (20.) | 21 (41.) | 124 (42.) | 53 (23.) | 58,76% (51.) |
| pudotuspelit | neljäs | 10 | 1 + 4 (20.) | 7 (18.) | 34 (28.) | 12 (19.) | 53,12% (42.) | ||
| 2001 | Tahko | runkosarja | toinen | 28 | 8 + 55 (7.) | 32 (29.) | 147 (19.) | 95 (3.) | 65,04% (41.) |
| pudotuspelit | neljäs | 10 | 2 + 12 (9.) | 8 (20.) | 36 (26.) | 22 (8.) | 60,00% (43.) | ||
| 2002 | Tahko | runkosarja | kolmas | 29 | 2 + 35 (16.) | 17 (49.) | 131 (24.) | 54 (15.) | 61,50% (41.) |
| pudotuspelit | kolmas | 8 | 0 + 14 (7.) | 3 (41.) | 37 (18.) | 17 (11.) | 58,73% (36.) | ||
| 2003 | Tahko | runkosarja | neljäs | 26 | 1 + 45 (8.) | 7 (94.) | 103 (40.) | 53 (10.) | 54,49% (67.) |
| pudotuspelit | viides | 7 | 2 + 12 (10.) | 3 (49.) | 28 (40.) | 17 (16.) | 59,57% (33.) | ||
| 2004 | Tahko | runkosarja | kolmas | 25 | 3 + 38 (13.) | 17 (43.) | 119 (28.) | 58 (10.) | 56,13% (56.) |
| pudotuspelit | neljäs | 14 | 2 + 14 (10.) | 7 (33.) | 67 (10.) | 23 (10.) | 60,90% (28.) | ||
| 2005 | Tahko | runkosarja | seitsemäs | 24 | 0 + 24 (24.) | 14 (54.) | 118 (28.) | 38 (26.) | 61,45% (41.) |
| pudotuspelit | neljäs | 14 | 1 + 6 (20.) | 11 (11.) | 88 (2.) | 18 (14.) | 72,13% (6.) | ||
| 2006 | Tahko | runkosarja | kuudes | 27 | 2 + 27 (18.) | 18 (42.) | 159 (7.) | 47 (18.) | 64,63% (25.) |
| pudotuspelit | seitsemäs | 7 | 0 + 9 (15.) | 1 (72.) | 32 (40.) | 10 (38.) | 59,25% (28.) | ||
| 2007 | Tahko | runkosarja | neljäs | 25 | 4 + 26 (22.) | 19 (36.) | 165 (5.) | 49 (20.) | 70,81% (8.) |
| pudotuspelit | ensimmäinen | 16 | 3 + 14 (8.) | 12 (13.) | 103 (1.) | 29 (7.) | 66,88% (19.) | ||
| 2008 | Tahko | runkosarja | kuudes | 24 | 1 + 13 (32.) | 9 (72.) | 124 (10.) | 23 (49.) | 58,76% (41.) |
| pudotuspelit | seitsemäs | 3 | 0 + 1 (66.) | 2 (50.) | 14 (81.) | 3 (75.) | 58,33% (31.) | ||
| 2009 | Tahko | runkosarja | kahdeksas | 24 | 3 + 15 (28.) | 19 (27.) | 156 (1.) | 37 (24.) | 65,00% (21.) |
| pudotuspelit | kahdeksas | 5 | 1 + 3 (28.) | 4 (32.) | 30 (30.) | 8 (38.) | 60,00% (25.) | ||
| 2010 | Tahko | runkosarja | viides | 26 | 1 + 13 (46.) | 19 (43.) | 159 (4.) | 33 (52.) | 65,97% (24.) |
| pudotuspelit | viides | 3 | 0 + 1 (45.) | 1 (50.) | 13 (54.) | 2 (67.) | 61,90% (19.) | ||
| 2011 | Tahko | runkosarja | seitsemäs | 26 | 7 + 48 (7.) | 22 (40.) | 152 (7.) | 77 (8.) | 61,78% (29.) |
| pudotuspelit | seitsemäs | 4 | 1 + 2 (29.) | 3 (47.) | 15 (61.) | 6 (48.) | 53,57% (39.) | ||
| 2012 | Tahko | runkosarja | neljäs | 26 | 11 + 60 (2.) | 27 (19.) | 214 (1.) | 98 (1.) | 77,53% (3.) |
| pudotuspelit | kuudes | 6 | 0 + 10 (11.) | 1 (74.) | 45 (21.) | 11 (27.) | 68,18% (9.) | ||
| 2013 | Tahko | runkosarja | viides | 26 | 4 + 42 (11.) | 35 (14.) | 189 (2.) | 81 (6.) | 71,32% (8.) |
| pudotuspelit | viides | 5 | 0 + 10 (14.) | 2 (45.) | 35 (22.) | 12 (27.) | 63,63% (17.) |
Arvo-ottelut muokkaa
| Ottelu | Päivämäärä | Pelinumero | Pelipaikka | Lyödyt | Tuodut | Kärkilyönnit |
| Itä–Länsi[32] | 2.8.2003 | 11 | J | 0 + 0 | 0 | 0 |
| Itä–Länsi[33] | 20.6.2004 | 5 | 2V | 0 + 1 | 0 | 5 |
| Itä–Länsi[111] | 1.7.2007 | 11 | J | 0 + 0 | 1 | 4 |
| Itä–Länsi[112] | 28.6.2009 | 11 | J | 0 + 0 | 0 | 3 |
| Itä–Länsi[113] | 4.7.2010 | 13 | J | 1 + 2 | 2 | 6 |
| Mestarit–Muu Suomi[114] | 4.5.2011 | 12 | J | 0 + 2 | 0 | 2 |
| Liitto–Lehdistö[115] | 17.6.2011 | 11 | J | 0 + 1 | 0 | 3 |
| Itä–Länsi[65] | 24.7.2011 | 4 | 2V | 0 + 4 | 0 | 4 |
| Itä–Länsi[83] | 22.7.2012 | 3 | 2V | 0 + 2 | 0 | 6 |
| Itä–Länsi[97] | 14.7.2013 | 4 | 2V | 0 + 2 | 0 | 3 |
Saavutukset muokkaa
Saavutukset muokkaa
Pelaajana muokkaa
- 1 SM-kulta: 2007[116]
- 2 SM-hopea: 1999,2018[116]
- 1 SM-pronssi: 2002[116]
- 11 Itä-Länsi-ottelua: 2003-2004, 2007, 2009-2015, 2018[117][118]
- Kentän paras (2): 2011, 2013 [119][97]
- Vuoden pesäpalloilija 2012[72]
- Vuoden jokeri 2018[120]
- Kultainen maila (2): 2012, 2014 [72]
- Superpesiksen kärkilyöntikuningas (3): 2009, 2012 ja 2014[56][121]
- Loppusarjan ja pudotuspelien kärkilyöntikuninkuus 2007[53]
- Superpesiksen yhden kauden kunnariennätys 2012[10]
- Tehopistetilaston, leijonakilpailun ja kultakypärätilaston voitto 2012[10]
- Heinäkuun pelaaja 2011, toukokuun pelaaja 2012, heinäkuun pelaaja 2018[122]
- Etelän Pesiksen vuoden miespelaaja 2009, 2011, 2012[123][124][125]
- Vuoden hyvinkääläisurheilija 2013[16]
- 2808,7 pesispörssipistettä (kauden 2020 jälkeen)[126]
- Ensimmäisenä miespelaajana saavutti sadan kunniajuoksun rajan 1.6.2022, ensimmäisen kunnarin hän löi 15.6.1999[11]
- Ensimmäisenä pelaajana saavutti 3500 kärkilyönnin rajan 11.6.2023 Tahko - Manse PP ottelussa, kun hänen lyönnillä Samu Kyhyräinen juoksi kakkospesältä kolmoselle.[127] [128]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Korhosen profiili Hyvinkään Tahkon sivuilla
- Pesäpalloliiton pelaajakortti (XLS-tiedosto)
- Pesiksen Maailman pelaajakortti
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Juha Korhonen - Hyvinkään Tahkon profiili hyvinkaantahko.fi. Arkistoitu 30.5.2012. Viitattu 6.11.2011.
- ↑ Korhosen maila soi iloisesti Kankaanpäässä hyvinkaantahko.fi. 19.6.2011. Arkistoitu 16.8.2013. Viitattu 16.8.2013.
- ↑ HardKore pesis.fi. 22.7.2012. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 16.8.2013.
- ↑ Valokeilassa Juha Korhonen pesis.fi. Viitattu 23.7.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e Vuoden pesäpalloilija on ikuisesti Tahkon mies hs.fi. 29.9.2012. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Juha Korhonen ”uransa loppuun asti Tahkossa” pesis.fi. 7.9.2012. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 17.8.2013.
- ↑ Kova siirtouutinen Kouvolasta — huimat 18 kautta Hyvinkään Tahkossa pelannut Juha Korhonen siirtyy KPL:ään 26.9.2016. Kouvolan sanomat. Viitattu 28.6.2017.
- ↑ a b Juha Korhonen Lännen ratkaisija ts.fi. 14.7.2013. Arkistoitu 2.11.2015. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ W_IL_aakkos.php MRasilainen.com. Viitattu 11.10.2020.
- ↑ a b c d e Juha Korhonen kunnaroi ennätyksen uusiksi hyvinkaantahko.fi. Viitattu 23.7.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b 100 kunnaria – Juha Korhonen takoi historiaa ja siirtyi omalle sataluvulleen! 1.6.2022. Superpesis. Arkistoitu 1.6.2022. Viitattu 25.5.2023. (suomeksi)
- ↑ Vuoden pesäpalloilija Korhosen Juha kilistää nyt itselleen aamuposti.fi. 28.9.2012. Arkistoitu 12.3.2016. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ a b c Pesäpalloliiton pelaajakortti (XLS) pesis.fi. Viitattu 29.10.2011.
- ↑ Pelatut ottelut ftp.pesis.fi. Arkistoitu 8.6.2008. Viitattu 5.11.2011.
- ↑ YKKÖSSARJA 1981 - 1989, YKKÖSPESIS 1990 - 2010 (XLS) mrasilainen.com. Arkistoitu 4.3.2014. Viitattu 5.11.2011.
- ↑ a b c d e f g Pelissä olet yksin mailan kanssa. Aamuposti, 29.1.2014, s. 9.
- ↑ 1999 - Miesten superpesis - Runkosarja old.pesistulokset.fi. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 29.7.2011.
- ↑ 1999, Miesten superpesis, Runkosarja, Koskenkorva - Hyvinkää old.pesistulokset.fi. Viitattu 29.7.2011.
- ↑ 1999 / Miesten superpesis / Runkosarja pesiksenmaailma.fi. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ Historia - Hyvinkään Tahko hyvinkaantahko.fi. Arkistoitu 20.8.2013. Viitattu 29.7.2011.
- ↑ 2000 / Miesten superpesis / Runkosarja pesiksenmaailma.fi. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ 2000 / Miesten superpesis / Ylemmät pudotuspelit ja ls pesiksenmaailma.fi. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ 2000 - Miesten superpesis - Runkosarja - Lyojätilasto old.pesistulokset.fi. Arkistoitu 1.9.2015. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ 2000 - Miesten superpesis - Ylemmät pudotuspelit ja ls - Lyojätilasto old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ 2000 / Miesten superpesis / Ylemmät pudotuspelit ja ls pesiksenmaailma.fi. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ a b c d e f g h Pesiksen Maailman pelaajakortti pesiksenmaailma.fi. Viitattu 30.10.2011.
- ↑ 2001 - Miesten superpesis - Runkosarja - Lyojätilasto old.pesistulokset.fi. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ 2001 - Miesten superpesis - Ylemmät pudotuspelit ja ls - Lyojätilasto old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ 2001 - Miesten superpesis - Runkosarja - Tehopistetilasto old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ 2002 - Miesten superpesis - Ylemmät pudotuspelit ja ls - Lyojätilasto old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ 2002 / Miesten superpesis / Runkosarja pesiksenmaailma.fi. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ a b 2003, Miesten superpesis, Itä-Länsi old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ a b 2004, Miesten superpesis, Itä-Länsi old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ 2003 / Miesten superpesis / Ylemmät pudotuspelit ja ls pesiksenmaailma.fi. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ 2003 - Miesten superpesis - Ylemmät pudotuspelit ja ls - Lyojätilasto old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ 2003 - Miesten superpesis - Runkosarja - Lyojätilasto old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ 2003 - Miesten superpesis - Runkosarja - Tehopistetilasto old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ 2004 / Miesten superpesis / Ylemmät pudotuspelit ja ls pesiksenmaailma.fi. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ 2004 - Miesten superpesis - Runkosarja - Tehopistetilasto old.pesistulokset.fi. Arkistoitu 5.4.2016. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ 2004 - Miesten superpesis - Ylemmät pudotuspelit ja ls - Tehopistetilasto old.pesistulokset.fi. Arkistoitu 5.4.2016. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ 2004 - Miesten superpesis - Ylemmät pudotuspelit ja ls - Kärkilyöntitilasto old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ 2005 - Miesten superpesis - Ylemmät pudotuspelit ja ls - Kärkilyöntitilasto old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ 2005 - Miesten superpesis - Ylemmät pudotuspelit ja ls - Kärkilyöntiprosentit old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ 2006 - Miesten superpesis - Runkosarja - Kärkilyöntitilasto old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ Ottelutuloksia ja yleisömääriä 2007 pesis.fi. Arkistoitu 16.8.2015. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ 2007 / Miesten superpesis / Runkosarja Hyvinkään Tahko pesiksenmaailma.fi. Viitattu 29.7.2011.
- ↑ 2007 / Miesten superpesis / Ylemmät pudotuspelit ja ls Hyvinkään Tahko pesiksenmaailma.fi. Viitattu 29.7.2011.
- ↑ 2007 / Miesten superpesis / Runkosarja pesiksenmaailma.fi. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ 2007 - Miesten superpesis - Runkosarja - Kärkilyöntitilasto old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ 2007 - Miesten superpesis - Runkosarja - Kärkilyöntiprosentit Viitattu = 24.9.2023 old.pesistulokset.fi.
- ↑ 2007 - Miesten superpesis - Ylemmät pudotuspelit ja ls - Lyojätilasto old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ 2007 - Miesten superpesis - Ylemmät pudotuspelit ja ls - Tehopistetilasto old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ a b 2007 - Miesten superpesis - Ylemmät pudotuspelit ja ls - Kärkilyöntitilasto old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ 2008 / Miesten superpesis / Runkosarja pesiksenmaailma.fi. Viitattu 5.11.2011.
- ↑ 2008 - Miesten superpesis - Runkosarja - Kärkilyöntitilasto old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ a b 2009 - Miesten superpesis - Runkosarja - Kärkilyöntitilasto old.pesistulokset.fi. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ Juha Korhonen nosti Tahkon haudan partaalta superpesisfi.virtualserver18.nebula.fi. Arkistoitu 7.8.2013. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ 2010 - Miesten superpesis - Runkosarja - Kärkilyöntitilasto bittilahde.fi. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ Tulospalvelu kausi 2010 runkosarja ftp.pesis.fi. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 17.8.2013.
- ↑ Tulospalvelu kausi 2010 ylemmät pudotuspelit ftp.pesis.fi. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 17.8.2013.
- ↑ Raimo Bragge: "Vapaataipalia pitää käydä huutamaan" superpesisfi.virtualserver18.nebula.fi. Arkistoitu 17.10.2015. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ 2010 / Miesten superpesis / Runkosarja pesiksenmaailma.fi. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ 2011 / Miesten superpesis / Runkosarja pesiksenmaailma.fi. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ Länsi voittoon huipputrillerissä superpesis.fi. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 26.7.2011.
- ↑ a b 2011, Miesten Superpesis, Itä-Länsi bittilahde.fi. Viitattu 29.10.2011.
- ↑ Kansallispeli lähettää kovimmat edustajansa Australian Maailman cupiin pesis.fi. Viitattu 29.7.2011.
- ↑ Pesäpalloa maailman toisella laidalla, World Cup kokosi maajoukkueet Australiaan (PDF) (sivut 7-8) etelanpesis.fi. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ Uusia nimiä Superpesiksen kuukauden pelaajina pesis.fi. Viitattu 2.8.2011. [vanhentunut linkki – ei arkistoissa ]
- ↑ 2011 - Miesten superpesis - Runkosarja - Lyojätilasto bittilahde.fi. Viitattu 29.10.2011.
- ↑ 2011 - Miesten superpesis - Runkosarja - Kärkilyöntitilasto bittilahde.fi. Viitattu 29.10.2011.
- ↑ 2011 - Miesten superpesis - Ylemmät pudotuspelit ja ls bittilahde.fi. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ a b c d e Emmi Viitala ja Juha Korhonen kruunattiin vuoden pesäpalloilijoiksi pesis.fi. Viitattu 23.7.2013. [vanhentunut linkki – ei arkistoissa ]
- ↑ Tahkon kilpikonnapuolustus hyydytti Pattijoen hyvinkaantahko.fi. 25.5.2012. Arkistoitu 23.7.2013. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Tahko jatkaa voittokulussa yle.fi. 22.5.2012. Arkistoitu 22.5.2012. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Juha Korhonen ja Tiina Tolonen toukokuun pelaajia Superpesiksessä pesis.fi. 23.7.2013. Arkistoitu 23.7.2013. Viitattu 23.7.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ 2012 - Miesten superpesis - Runkosarja bittilahde.fi. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Koistinen menehtyi, Matikka ja Nikkanen haavoittuivat aamuposti.fi. 26.5.2012. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Hyvinkään ammuskelussa loukkaantunut Tahkon pelaaja kuoli vammoihinsa yle.fi. 26.5.2012. Arkistoitu 30.5.2012. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Tahkon pelaajilla kriisipalaveri Hyvinkäällä iltasanomat.fi. 26.5.2012. Arkistoitu 18.10.2015. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Hyvinkään Tahko jatkaa pelejään 10. kesäkuuta yle.fi. 28.5.2012. Arkistoitu 30.5.2012. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ a b 2012, Miesten superpesis, Runkosarja, Hyvinkää - Jyväskylä bittilahde.fi. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ TTM - Tahko pelasi voiton Topille, Tahkolle ja meille hyvinkaantahko.fi. Viitattu 23.7.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b 2012, Miesten superpesis, Itä-Länsi bittilahde.fi. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Tuttu mies - Kore, jälleen ratkaisijana hyvinkaantahko.fi. 5.7.2012. Arkistoitu 23.7.2013. Viitattu 23.7.2013.
Kore ratkaisi Tahkolle pisteen Kiteeltä hyvinkaantahko.fi. 26.7.2012. Arkistoitu 23.7.2013. Viitattu 23.7.2013.
Tahkolle maukas voitto Kankaanpäästä, Kore löi jälleen läpi hyvinkaantahko.fi. Viitattu 23.7.2013.
Tahko nappasi kotiedun raahenseutu.fi. 5.8.2012. Arkistoitu 22.10.2012. Viitattu 17.8.2013. - ↑ Tahko rutisti itselleen kotiedun, Vihtkari ja Korhonen (kahdesti) löivät läpi hyvinkaantahko.fi. Viitattu 23.7.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ 2012 - Miesten superpesis - Runkosarja - Lyojätilasto bittilahde.fi. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ 2012 - Miesten superpesis - Runkosarja - Etenijätilasto bittilahde.fi. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ 2012 - Miesten superpesis - Runkosarja - Kärkilyöntiprosentit bittilahde.fi. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Juha Korhonen kunnaroi ennätyksen uusiksi urheiluuutiset.com. 6.8.2012. Arkistoitu 7.8.2013. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ Juha Korhonen kunnaroi ennätyksen uusiksi pesis.fi. 6.8.2012. Arkistoitu 23.7.2013. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ 2012 - Miesten superpesis - Ylemmät pudotuspelit ja ls bittilahde.fi. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Vuoden 2012 parhaat lajeittain ilkka.fi. 15.1.2013. Arkistoitu 4.10.2015. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Miesten superpesiskausi 2013 ennakkopaketti pesis-fi-bin.directo.fi. Viitattu 23.7.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Miesten Superpesis käyntiin – kahdelle Korhoselle viisisataa lyötyä täyteen yle.fi. 17.5.2013. Arkistoitu 29.9.2013. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ 2013, Miesten superpesis, Runkosarja, Hyvinkää - Jyväskylä bittilahde.fi. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Juha Korhoselle 2000 kärkilyöntiä täyteen hyvinkaantahko.fi. 11.6.2013. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ a b c 2013, Miesten superpesis, Itä-Länsi bittilahde.fi. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ 2013 - Miesten superpesis - Runkosarja - Kärkilyöntitilasto bittilahde.fi. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ 2013 - Miesten superpesis - Runkosarja - Tehopistetilasto bittilahde.fi. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ 2013 - Miesten superpesis - Runkosarja - Kärkilyöntiprosentit bittilahde.fi. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ Joensuun Maila vei sarjan ja eteni välieriin hyvinkaantahko.f. 17.8.2013. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 23.9.2013.
- ↑ 2013 - Miesten superpesis - Ylemmät pudotuspelit ja ls - Lyojätilasto bittilahde.fi. Viitattu 23.9.2013.
- ↑ Tahkon Korhonen pitelemätön yle.fi. 19.6.2011. Arkistoitu 16.4.2016. Viitattu 5.11.2011.
- ↑ Miesten torstaikierros: Hyvinkäällä juoksujuhlat? superpesis.fi. Viitattu 5.11.2011. [vanhentunut linkki]
Vimpeli jyräsi Tahkon superpesis.fi. Viitattu 5.11.2011. [vanhentunut linkki]
Juha Korhonen ja Lauri Vierimaa jatkavat Tahkossa superpesis.fi. Viitattu 5.11.2011. [vanhentunut linkki]
Koskenkorvan Juha Niemi hirmuvireessä yle.fi. 17.5.2011. Viitattu 5.11.2011.
Juha Korhonen käänsi Tahkon kelkan hs.fi. Viitattu 17.8.2013.
Kysely miesten Superpesiksen kapteenistoille ja pelinjohtajille, osa 2/2 pesiksenmaailma.fi. Viitattu 17.8.2013. - ↑ a b Tähtipelaaja: Juha Korhonen, Hyvinkään Tahko pesis.fi. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Tahko muutoksen keskellä yle.fi. 7.5.2011. Viitattu 5.11.2011.
- ↑ Korhosen tykki puhui 177 km/h pesis.fi. Viitattu 5.11.2011. [vanhentunut linkki – ei arkistoissa ]
- ↑ Tähtipelaajat: Juha Korhonen & Valentin Ikonen, Hyvinkään Tahko pesis.fi. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Kultavuosien legendat - Risto Korhonen hyvinkaantahko.fi. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Pesäpallo tulospalvelu - tilastot bittilahde.fi. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ 2007, Miesten superpesis, Itä-Länsi bittilahde.fi. Viitattu 29.10.2011.
- ↑ 2009, Miesten superpesis, Itä-Länsi bittilahde.fi. Viitattu 29.10.2011.
- ↑ 2010, Miesten superpesis, Itä-Länsi bittilahde.fi. Viitattu 29.10.2011.
- ↑ 2011, Miesten superpesis, Mestarit-Muu Suomi bittilahde.fi. Viitattu 29.10.2011.
- ↑ 2011, Miesten superpesis, Liitto-Lehdistö bittilahde.fi. Viitattu 29.10.2011.
- ↑ a b c Pesäpallon SM-mitalistit Pesäpalloliitto. Viitattu 14.4.2018.
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat 2018 Superpesis . Viitattu 16.6.2018.
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Juha Korhonen hs.fi. 29.9.2012. Arkistoitu 17.8.2013. Viitattu 17.8.2013.
- ↑ Jussila ja Hukka vuoden pesäpalloilijat – uudet mestarit puhdistivat palkintopöytää pesisristeilyllä Superpesis.fi. 6.10.2018. Viitattu 11.10.2020.
- ↑ Näin kävi miesten Superpesiksessä vuonna 2012 yle.fi. 13.5.2013. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ Kuukauden pelaajat pesis.fi. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Vuoden poikapelaaja Topi Koistinen ja valmentaja Antti Yli-Saunamäki hyvinkaantahko.fi. Viitattu 27.11.2011. [vanhentunut linkki – ei arkistoissa ]
- ↑ Vihdin Pallon nousu Superpesikseen Etelä-Suomen vuoden pesisteko pesis.fi. Viitattu 27.11.2011. [vanhentunut linkki – ei arkistoissa ]
- ↑ Etelä-Suomen vuoden parhaat julkistettu hyvinkaantahko.fi. 16.11.2012. Arkistoitu 23.7.2013. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Kautta aikain - Pesäpalloliitto pesis.fi. 20.10.2020. Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 27.1.2021.
- ↑ Tahko nollasi Mansen täysin Pihkalassa. Aamuposti, 12.6.2023, s. 11. (suomeksi)
- ↑ Otteluselostus, Tahko-MansePP, 11.6.2023