Oulun Lippo

Oulun Lippo on oululainen pesäpalloseura, jonka miesten ja naisten joukkueet pelaavat toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykköspesiksessä kaudella 2024. Lipon joukkueet pelaavat kotiottelunsa Raksilan pesäpallostadionilla.

Oulun Lippo
Koko nimi	Oulun Lippo
Perustettu	1955
Kaupunki	Oulu
Kenttä	Oulun keskuskenttä (1955–1996) Raksilan pesäpallostadion (1997–)
– kapasiteetti	6 204
Miesten sarjataso	Suomensarja
Naisten sarjataso	Ykköspesis
Värit	valkoinen, sininen, keltainen
Toiminnanjohtaja	Esa Pietiläinen (ry)
Puheenjohtaja	Topi Mettovaara (Oy) Katja Heikkilä (Ry) Jari Viitasalo (ry)
Naisten pelinjohtaja	Saku Alatalo
Omistaja	Läpilyönti Oy Raksilan Likat ry Oulun Lippo Juniorit ry
Miesten SM-mitalit
Kultaa	4 (1971, 1972, 1994, 1998)
Hopeaa	1 (1995)
Pronssia	3 (1974, 1993, 2000)
Naisten SM-mitalit
Kultaa	2 (1994, 1995)
Hopeaa	5 (1964, 1996, 1998, 1999, 2000)
Pronssia	4 (1968, 1969, 1993, 1997)
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Oulun Lipon vanha logo

Historia

Lipon ulkopelaajia aikalisällä kaudella 2008.

Oulun Lipon kotikenttä.

Oulun Lipon entinen kotikenttä, Oulun keskuskenttä.

Oulun Lippo perustettiin vuonna 1955 taustavoiminaan silloiset Oulun Pyrinnön ja Oulun Työväen Palloilijoiden pesäpalloilijat. Seuran perustamisen jälkeen piti pesäpallon erikoisseuralle saada vielä osuva nimi. Toimikunta sai erilaisia ehdotuksia, joita olivat mm. Pesäveikot, Mailaveikot ja Lippoveikot. Pentti Palinsaari keksi lyhyen ja ytimekkään Lipon, joka pohdinnan jälkeen valittiin seuran nimeksi. Lipon ensimmäisen virallisen juoksun toi Jorma Ollanketo ja sen löi Matti Karppinen.

Lipossa yhdistyvät sekä pesäpallo että paikkakunnan vanhat kalastusperinteet. Sanana lippo tarkoittaa vanhaa kalastusvälinettä, jossa noin neljän metrin pituisen varren päässä olevan kehikon ympärille on kiinnitetty verkkopussi, jolla pyydetään siikoja ja lohia.

Lippo on yksi valtakunnallisesti menestyneimpiä pesäpalloseuroja. Seuran miesten joukkue on voittanut neljä Suomen mestaruutta (1971, 1972, 1994, 1998), yhden hopean (1995) ja kolme pronssia (1974, 1993, 2000). Lipon naiset ovat voittaneet kultaa kahdesti (1994, 1995), viidesti hopeaa (1964, 1996, 1998, 1999, 2000) ja neljästi pronssia (1968, 1969, 1993, 1997). Hallimestaruuden Lipon miehet ovat voittaneet kuudesti ja naiset viisi kertaa. Lisäksi Lipon miehet voittivat jo lakkautetun Suomen Cup -tittelin vuosina 1971 ja 1979.

Lipon sijoitus pesäpallon maraton-taulukossa on viides jaksojärjestelmän aikana, muutoin kahdeksas. Lipon ensimmäiset kullanhohtoiset menestyskaudet ajoittuvat vuosiin 1971–1972, jolloin kullanhuuhtojana oli "Lipon Lydiard" Pekka Sipilä. Sipilä teki Liposta mestarin yhdessä vuodessa, sillä aikaisempaa kokemusta Mestaruussarjan mitaleista ei oululaisilla miehillä ollut.

Ensimmäinen mestaruus varmistui, kun Lippo voitti kotonaan Seinäjoen juoksuin 5–3. Mitalit jaettiin kuitenkin vasta seuraavana viikonloppuna Haminassa, jossa mestarijoukkue kaatoi Haminan numeroin 5–3.

Lipon miesten vuosien 1971 ja 1972 miehistöissä oli kymmenen pelaajaa, jotka olivat mestarijoukkueissa mukana molemmilla kerroilla. Lipon 1970-luvun menestys sai jatkoa vielä vuonna 1974, kun joukkue taisteli pronssia.

Rämmittyään lähes koko 1980-luvun Suomen sarjassa, Lippo nousi takaisin pääsarjaan kaudeksi 1990. Jo kolmannella kaudellaan 1992 Lippo järjesteli jymy-yllätyksen pudottamalla edelliskauden mestarin Imatran jatkosta ja seuraavalla kaudella Lippo paranteli edelliskauden sijoitustaan pykällä palaten mitalikantaan 19 vuoden tauon jälkeen.

Vuotta myöhemmin Lipon uusi nousukausi huipentui unohtumattomasti mestaruusjuhlintaan. Lippo selvitti tiensä finaaliin lyömällä Alajärven Ankkurit kahdesti lukemin 2–0. Finaaleissa Hyvinkää taipui sekä kotona että vieraissa puhtain lukemin 2–0, joten mestaruutta päästiin juhlimaan ensimmäisen kerran 22 vuoteen.

Seuraava vuosi muistetaan Lipon ja Sotkamon Jymyn huikeasta voimien mittelöstä. Kaksikko oli jo runkosarjassa ylivertainen, Lipon paremmuuden ratkettua yhdellä pisteellä. Tämä merkitsi myös edelleen voimassa olevaa Superpesiksen runkosarjan piste-ennätystä: 75 pistettä. Pudotuspeleissä Lippo raivasi tieltään Loimaan ja Hyvinkään ylivoimaisella tyylillä, mutta ei enää finaaleissa pystynyt kunnolla haastamaan Sotkamoa, joka iski Lipon kanveesiin otteluvoitoin 3–1.

Muutaman kuivemman kauden jälkeen Lippo palasi murskaavasti kultakantaan kesällä 1998. Joukkue oli jo runkosarjassa täysin ylivoimainen ja pudotuspeleissä kaatuivat vaivatta niin Kankaanpää, Sotkamo kuin finaaleissa Helsinki. Kultamitalijuhlien aikaan julkisuuteen levisi tieto, että Lippo oli mestaruuskaudella ollut osallisena sopupeliskandaalissa.

Kaudella 2000 voitetun pronssin jälkeen Lipon menestys alkoi hiipumaan. Syynä tähän ovat olleet seuran vuosia jatkuneet talousvaikeudet. Lokakuussa 2010 seura ilmoitti luopuvansa paikasta miesten Superpesiksessä. Lipon johto kertoi sarjapaikasta luopumisen yhteydessä Lipon velkojen olevan miljoonaluokkaa.

Oulun Lippo juniorit ry peri Oulun Poltteen sarjapaikan Ykköspesiksessä, kauden 2010 jälkeen. Marraskuussa 2010 joukkueen taustaorganisaatioksi perustettiin uusi Lippo Pesis ry nimeä kantava yhdistys. Lippo nousi takaisin Superpesikseen kaudelle 2016. Oulun Lippo koki uudelleen talousvaikeuksia, ja muun ohella Oulun kaupungilla oli sille perittäviä kenttämaksuissa. Syksyllä 2018 Lippo ajautui velkajärjestelyyn, ja myöhemmin se hakeutui konkurssiin. Lippo Pesiksen sarjapaikka Ykköspesiksessä siirtyi Oulun Lippo Junioreille.

Suurkaupungin seurana Lippo on ollut viime vuosikymmenten aikana yksi valtakunnan suurimpia yleisömagneetteja. Oulun Lipon miesjoukkueen katsojaennätys 7 280 on vuodelta 1995 miesten Superpesiksen ottelusta Lippo - Jymy.

Lipottaret

Lipottaret on toiminut Oulun Lipon naisjaostona. Lipottaret luopui sarjapaikastaan Superpesiksessä, kauden 2010 jälkeen taloudellisten syiden takia. Vuonna 2014 perustetun Oulun Lipottaret ry:n naisjoukkue nousi Superpesikseen kaudeksi 2017. Lipottaret luopuivat sarjapaikastaan syksyllä 2018, koska monet pelaajista siirtyivät pelaamaan muihin joukkueisiin. Taustalla häämöttävät myös seuran taloudelliset vaikeudet. Joukkueessa pelasivat muun muassa Siri Eskola, Eveliina Lämsä, Emilia Linna ja Ella Korpela.

Joukkueet

Miesten Ykköspesisjoukkue 2021

Oulun Lippo kokoonpano
Pelaajat		Valmennusjohto
Pelaaja UP SP Ikä Sopimus Tino Alaspää E E 21 2022 Markus Hallasuo J K 28 2022 Aapo Hiltunen J K 20 2022 Jimi Heikkinen E V 43 2021 Ville-Pekka Jokinen P V 40 2021 Harri Kolehmainen E E 33 2021 Jaakko Kemppainen P V 27 2021 Miika Keski-Petäjä L V 30 2023 (2024) Niko Korhonen P V 27 2021 Ari Lankinen 3K E 25 2021 Jonne Luhtavaara P V 27 2021 Santtu Luhtavaara K E 27 2021 Tapani Piri S V 32 2021 Oskari Salmela P V 27 2021 Kasperi Salmela P E 24 2021 Tapio Salo P V 32 2021 Aki Toikka P V 31 2021			Pelinjohtaja Markku Hylkilä Valmentaja(t) Petri Heikkinen Jere Pelkonen Joukkueenjohtaja Mikko Koski Huoltaja Pyry Hirvonen Henri Alasmäki Selite E : Etenijä V : Vaihtaja K : Kotiuttaja L : Lukkari S : Sieppari (1/2/3)V : Pesävahti (2/3)P : Polttaja (2/3)K : Koppari Päivitetty 28. syyskuuta 2021 Lähde: [1]

Junioritoiminta

Pesäpallon junioreiden SM-mitalit
Joukkue	Mitalit	Vuodet	Yhteensä
A-pojat
	Kultaa	2005	1
	Hopeaa	2004, 2018	2
B-pojat
	Kultaa	1974, 2001	2
	Hopeaa	2007, 2010	2
B-tytöt
	Kultaa	1997, 1998, 2015, 2016, 2017	5
	Hopeaa	1978, 1979, 1980, 1981, 2004	5
C-pojat
	Kultaa	2000, 2005, 2023	3
	Hopeaa	1972, 2010, 2013, 2016, 2019	5
	Pronssia	1970, 1973, 1974, 1986, 2011, 2020	6
C-tytöt
	Kultaa	1973, 1974, 2013	3
	Hopeaa	1979, 2023	2
	Pronssia	1972, 1995, 2012, 2024	4
D-pojat
	Kultaa	1996, 1997, 1998, 2002, 2009, 2011	6
	Hopeaa	1972, 1980, 2021	3
	Pronssia	1984	1
D-tytöt
	Kultaa	1974, 1983, 2011	3
	Hopeaa	1975, 1978, 1980, 1981, 2023	5
	Pronssia	1973, 1977, 1992, 2000, 2012	5
E-pojat
	Kultaa	1976, 1982, 1994, 2019	4
	Hopeaa	1973, 1978	2
	Pronssia	2008, 2009, 2021	3
E-tytöt
	Kultaa	1976, 2009	4
	Hopeaa	1973, 1998	2
	Pronssia	1975, 1978, 1979, 1982, 1995,	5
F-pojat
	Hopeaa	1980	1
	Pronssia	1976	1
F-tytöt
	Hopeaa	1996	1
Yhteensä:			86

Palkinnot ja huomionosoitukset

Palkitut

Etenijäkuningas: Jouko Kemilä (1968) Ossi Rajala (1974) Timo Keränen (1995) Janne Vuorinen (1998)

Etenijäkuningatar: Laura Jounela (1994)

Lyöjäkuningatar: Henna Salmela (1999)

Vuoden jokeri: Jarmo Korhonen (1992)

Vuoden lukkari: Henna Salmela (1993, 1994, 1995) Kari Kallio (1994) Jukka Holttinen (1998)

Vuoden pesäpalloilija: Ossi Rajala (1972) Henna Salmela (1995) Jukka Holttinen (1998) Katja Saari (1998)

Vuoden tulokas: Annastiina Ylitalo (2009) Ella Korpela (2017)

Kultainen räpylä: Jukka Holttinen (1998)

Kultainen räpylä: Henna Salmela (1995)

Vuoden pelinjohtaja: Heikki Kauppinen (N: 1994) Mauri Pyhälahti (M: 1994) Hannu Pelkonen (N: 1995) Jari Alasmäki (M: 1998)

Miesten Itä–Länsi-valinnat

Veikko Keskitalo (1965, 1966, 1968, 1969, 1970, 1971) Jorma Ollanketo (1965) Jouko Kemilä (1966, 1970) Eero Lehtosaari (1967, 1969, 1971, 1972) Jorma Hyry (1968) Erkki Korhonen (1968) Juhani Suutarinen (1969, 1970, 1971, 1972, 1974) Tero Rancken (1971, 1974) Pentti Hand (1972, 1973, 1974, 1977, 1978) Ossi Rajala (1972, 1973, 1974) Reijo Tiri (1974) Juha Korhonen (1975, 1976, 1977) Mika Laatikainen (1990, 1991, 1992, 1993, 1995, 1996) Kari Kallio (1991, 1993, 1995) Timo Keränen (1992, 1994, 1995, 1996, 1997, 1998)

Jan Hautala (1993, 1994, 1995) Riku Kytösalmi (1994, 1995, 1996, 1997, 1998) Jukka Holttinen (1997, 1998) Janne Vuorinen (1997, 1998) Mikko Vainionpää (1998, 2000, 2003, 2008, 2009) Antti Vihtkari (1998, 2010) Marko Kontio (2000) Sami Parttimaa (2000) Riku Rantanen (2000) Jussi Kemilä (2001) Tuomas Tervonen (2002, 2003, 2004, 2005) Markus Meriläinen (2005) Jaakko Antila (2006) Marko Pelkonen (2009, 2016) Aki Orava (2010) Jere Vikström (2016)

Naisten Itä–Länsi-valinnat

Tellervo Puolakka (1963, 1964, 1965, 1966) Maija Reinilä (1964, 1965) Helli Ticklen (1967) Kaija Klaavu (1968, 1974, 1975) Suoma Saarela (1968, 1969) Liisa Kallinen (1970, 1971, 1972) Vieno Horttanainen (1971, 1974, 1975) Sari Kangas (1973) Paula Ahonen (1974, 1975, 1979, 1980) Arja Kesti (1974) Vuokko Niittykoski (1974, 1979) Heini Paavola (1975, 1976, 1977, 1980, 1981, 1983) Kirsi Kangas (1978, 1981) Kaisu Kääriä (1982) Ulla-Maija Lohva (1983) Heini Koponen (1987) Henna Salmela (1991, 1992, 1994, 1995, 1996, 1997, 1999) Minna Viitala (1991) Outi Heikkilä (1993, 1994) Laura Jounela (1995, 1996, 1997, 1998) Sari Lemponen (1994, 1995, 1996, 1997, 1998) Riitta Koski (1995)

Tuula Tauriainen (1995) Leena Alatalo (1996) Katja Saari (1996, 1997, 1998) Anna Kujanperä (1999) Eeva Nygård (1999) Jonna Äijälä (1999, 2000, 2001) Niina Kantola (2000, 2001) Taina Hyry (2001) Kirsi Hänninen (2005) Kaisa Salmela (2005) Jenni Tolonen (2005) Tiina Tolonen (2005) Sarita Heikkinen (2009) Paula Saloranta (2009) Tanja Vehniäinen (2009) Emilia Linna (2016, 2017) Ella Korpela (2017) Juulia Salonen (2017) Elina Kärsämä (2018) Eveliina Lämsä (2018)

Miesten Liitto-Lehdistö-valinnat

• Erkki Arponen (1957)
• Aimo Miilumäki (1957)
• Jorma Ollanketo (1957)
• Veikko Keskitalo (1965)
• Eero Lehtosaari (1965, 1969, 1970)
• Pekka Tukkimäki (1965)
• Pentti Hand (1970, 1972, 1973, 1974)
• Pentti Lipponen (1972)
• Ossi Rajala (1972, 1973, 1974)
• Juhani Suutarinen (1972)
• Tero Rancken (1974, 1975)
• Reijo Tiri (1974)
• Juha Korhonen (1975, 1976, 1977)
• Mika Laatikainen (1990, 1992)
• Tero Ojajärvi (1991)
• Jari Rajala (1991)
• Jarmo Korhonen (1992)

Saavutukset

Miehet

• SM-kultaa: 1971, 1972, 1994 ja 1998
• SM-hopeaa: 1995
• SM-pronssia: 1974, 1993 ja 2000
• Halli-SM: 1994, 1995, 1996, 1998, 1999 ja 2003
• Halli-SM-hopeaa: 2009, 2010
• Halli-SM-pronssia: 2000, 2016
• Suomen Cup: 1971 ja 1979

Naiset

• SM-kultaa: 1994 ja 1995
• SM-hopeaa: 1964, 1996, 1998, 1999 ja 2000
• SM-pronssia: 1968, 1969, 1993 ja 1997
• Halli-SM: 1995, 1996, 1998, 1999 ja 2000

Aiheesta muualla

• Seuran kotisivut