Wikipedia

Seinäjoen Maila-Jussit

seinäjokelainen pesäpalloseura

Seinäjoen Maila-Jussit on vuonna 1932 perustettu seinäjokelainen urheiluseura. Se tunnetaan lähinnä pesäpallojoukkueena, mutta sillä on ollut myös lentopallotoimintaa. Vuonna 2012 Maila-Jussit ja Nurmon Jymy yhdistivät miesten joukkueensa, josta tuli Jymy-Jussit. Molemmat seurat jatkoivat ominaan junioritoimintaa. Mailajussit pelaavat Naisten Superpesiksessä. Se pelaa kotiottelunsa Seinäjoen pesäpallostadionilla. Ykköspesistä pelaavalla SMJ:n miesten joukkueella on Suomen pääsarjatason kausia yhteensä 43 ja sijoitus maratontaulukossa on toinen.

Seinäjoen Maila-Jussit
Koko nimi Seinäjoen Maila-Jussit
Perustettu 17. toukokuuta 1932
Entiset nimet Seinäjoen Maila-Jussit
1932–
Kaupunki Seinäjoki
Kenttä Seinäjoen pesäpallostadion
– kapasiteetti 3 500
Miesten sarjataso Ykköspesis
Naisten sarjataso Superpesis
Värit               
punainen, musta, valkoinen
Puheenjohtaja Jussi Järvinen
Miesten pelinjohtaja Juha-Pekka Soini
Naisten pelinjohtaja Erno Tuomainen
Omistaja Seinäjoen Maila-Jussit ry
Miesten SM-mitalit
Kultaa 4 (1975, 1983, 1985, 1987)
Hopeaa 5 (1969, 1974, 1976, 1982, 1988)
Pronssia 8 (1979, 1980, 1981, 1991, 1995, 1996, 1997, 2004)
Naisten SM-mitalit
Kultaa 1 (1977)
Hopeaa 3 (1976, 1978, 1979)
Pronssia 2 (1975, 2024)

Historia

muokkaa

Taustaa

muokkaa

1930-luvulla monet pesäpallon suurseurat tulivat Etelä-Suomesta. Kun Hamina, Lahti, Viipuri, Riihimäki ja Helsinki hallitsivat pesäpallosarjoja, tarttui innostus myös Etelä-Pohjalaiseen osakuntaan. Into nousi entisestään, kun pohjalaiset voittivat kaksi kertaa Helsingin yliopiston mestaruuden. Pikkuhiljaa ajatus oman erikoisseuran perustamisesta Seinäjoelle kypsyi, ja osakunta valitsi kolmen miehen toimikunnan perustamaan seuraa. Toimikunta koostui seuraavista jäsenistä: puheenjohtaja Valto Järvi, sihteeri Olavi Kuusisto ja rahastonhoitaja Mauri Vuorinen.[1]

Uuden tulevan seuran nimestä pidettiin nimikilpailu, jonka voitti lääkäri Väinö J. Koiviston ehdotus. Osakunnan peliasuksi valittiin Jussipaita, mustat housut, punainen vyö ja lippalakki. Jussipaidan syntyhistoriasta on esitetty myös teoria, jonka mukaan paita olisi kehitetty nimenomaan tätä osakunnan joukkuetta varten.[2]

Maila-Jussien perustaminen

muokkaa

Seuran perustava kokous pidettiin Seinäjoen kauppalassa 17. toukokuuta 1932. Perustavassa kokouksessa päätettiin yksimielisesti pesäpallon erikoisseuran perustamisesta ensi tilassa. Tuolloin perustettavan seuran virallinen nimi oli Maila-Jussit r.y.[3]

Päätös seuran perustamisesta kirjattiin yhdistysrekisteriin seuraavin sanoin:

»Me allekirjoittaneet olemme tänään perustaneet pesäpalloseuran nimeltä "Maila-Jussit", joka tulee toiminnassaan noudattamaan oheisia sääntöjä. Seinäjoella 17.5.1932.

1:Seuran nimi on Maila-Jussit ja sen kotipaikkana Seinäjoen kauppala Vaasan läänissä. Seura on perustettu 17 pnä toukokuuta 1932 ja on sen tarkotuksena
- edistää pesäpalloilua Etelä-Pohjanmaalla
- työskennellä puhtaan toverihengen juurruttamiseksi jäseniinsä

- toimeenpanna toimintansa tukemiseksi kilpailuja ja juhlia sekä kaikilla muilla hyväksyttävillä tavoilla toimia tarkoituksensa toteuttamiseksi.[3]»

Maila-Jussit r.y.n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Martti Helve, sihteeriksi Eemeli Raivio ja rahastonhoitajaksi Martti Ingman. Lisäksi johtokuntaan valittiin Lauri Koivisto ja Heimo Kuoppamäki. Varasjäseniksi valittiin Valto Järvi ja Martti Hakola.

Alkuaikoina seuran johtokunta piti yllä kuria ja valitsi yksimielisesti jäsenensä. Seuran jäseneksi hyväksyttiin hyvämaineinen henkilö suorittamalla 5 markan ilmoittautusmaksun ja noudattamalla seuran ja Pesäpalloliiton sääntöjä. Joukkueet eivät saaneet edustaa seuraa ilman johtokunnan lupaa yleisissä kilpailuissa ja jäsenet jotka olivat haitaksi seuran maineelle tai eivät noudattaneet sääntöjä, voitiin erottaa.[4]

Nimen muuttaminen Seinäjoen Maila-Jusseiksi

muokkaa

Seuran nimen muuttamista käsiteltiin ensimmäisen kerran 11. maaliskuuta 1969. Seuran nimeen haluttiin lisätä alkuliite "Seinäjoen" ja asiaa käsiteltiin 55 jäsenen kesken yleisessä kokouksessa. Sääntöjen määrämä toinen kokous pidettiin 27. maaliskuuta 1969 ja äänestystulos oli nimenmuutoksen kannalla äänin 21–0. Muutosilmoitus saapui oikeusministeriön kirjaamoon vasta 5. joulukuuta 1969 ja se hyväksyttiin 18. joulukuuta 1969.[5]

Ensimmäinen kausi ja alkutaival hissijoukkueena

muokkaa

Maila-Jussien joukkue saatiin koottua vaivattomasti. Osakunnan joukkueesta koottiin yhdeksikkö joka koostui seuraavista pelaajista: lukkari Masa Hakola Seinäjoelta, sieppari Veikko Toivonen Lapualta, ykkösvahti Jussi Kuoppala Ylistarosta, kakkosvahti Ville Kuoppala Lapualta, polttolinja Valto Järvi Ylihärmästä, kolmosvahti Ensio Kallio Seinäjoelta, kakkosvara Leo Bergroth Alajärveltä, kolmosvara Mauri Vuorinen Seinäjoelta ja takakentällä Lauri Koivisto Kurikasta.[5]

Jussien alkutaival oli menestykseltään vaihtelevaa. Pelaajien asuessa hajallaan, olivat harjoitukset sattumanvaraisia ja harjoittelu keskittyi niille, jotka pääsivät paikalle. Perustamiskokouksessa oli tahtona saada joukkue nopeasti Aluesarjasta Suursarjaan. Tavoite jäi kuitenkin toteutumatta ensimmäisellä kaudella, jolloin loppusarjassa saavutukseksi jäi viides sija. Seuraavana vuonna 1933 joukkue onnistui tavoitteessaan ja selvitti tiensä Suursarjaan. Suursarja-kauden 1934 jälkeen joukkue toisin putosi sarjasta voitettuaan kymmenestä pelistään neljä. 1935 joukkue haki vauhtia Aluesarjasta ja nousi takaisin Suursarjaan, pudoten seuraavan kauden jälkeen jälleen aluesarjaan. Tällä kertaa kymmenestä ottelusta joukkue voitti vain yhden.[6]

Vaihtelevasta menestyksestä huolimatta lehdet kirjoittivat Maila-Jusseista positiivisesti esimerkkinä tämä Kiri-lehdessä ollut juttu:

»Seinäjoesta on tullut maakunnan pesäpalloilun keskus. Maila-Jussit on sen tehnyt. Kun nyt saadaan maakuntaan A-sarjan joukkueita ottelemaan, ei ole epäilystäkään, etteikö kansaa tule kentän reunalle ja näin viedään pelin sanomaa joka kolkkaan. Kohta ei löydy maakunnasta pitäjää, jossa ei tunnetaisi pesäpalloa ja tiedettäisi, miten sitä on pelattava»

Seura saavutti piirinmestaruuksia sekä menestystä valtakunnan sarjoissa. Vuonna 1943 järjestettiinkin Itä-Länsi-ottelu ensimmäistä kertaa Seinäjoella.[7] Ensimmäinen vierailu pääsarjassa tapahtui vuonna 1946,[8] mutta se jäi yhden kauden mittaiseksi kuten muutkin pääsarjaesiintymiset 1940–1950-luvuilla. Tuona aikana Jussit pelasi pääsarjassa yhteensä kolme kautta. Vuonna 1954 Jussit saivat käyttöönsä Olavi Kurikan suunnitteleman lipun ja merkin.[2]

Nousu mestaruussarjaan ja ensimmäinen mestaruus

muokkaa

Vuonna 1969 Jussit nousivat pysyvästi mestaruussarjaan 37 kauden ajaksi, joka toi seuralle kaikkien aikojen pisimpään yhtäjaksoisesti pääsarjassa pelanneen joukkueen arvon. Jo ensimmäisellä kaudella seura saavutti SM-hopeaa.[2]

1970-luvulla Jussit oli Suomen kärkijoukkueita ja saavuttivatkin ensimmäisen mestaruutensa vuonna 1975.[9] Mestaruuden lisäksi Jussit saavuttivat 1970-luvulla myös yhden hopea- ja kaksi pronssimitalia. Naisetkin saavuttivat vuonna 1977 ainoan mestaruutensa Jussi Ristilän johtamana.[2][10]

Jussien kultainen 80-luku

muokkaa
 
Jussit ottelussa Tahkoa vastaan vuonna 1981

1980-luvulla Jussit saavuttivat kolme mestaruutta vuosina 1983 ja 1985[11], jolloin pelinjohtajana toimi Tuomo Olli, ja 1987[12]. pelinjohtajinaan Tapio Ristilä ja Mauri Pyhälahti,[13] jotka nostivat Jussit maan menestyneimmäksi pesäpalloseuraksi. Mestaruuksien lisäksi Jussit saavuttivat myös kaksi hopeaa sekä kaksi pronssia, joten 80-lukua pidetään Jussien kulta-aikana. Seura teki vahvaa menestystä 1980-luvulla myös lentopallon puolella saavutetut kultamitalit vuosina 1986 ja 1987. Molemmissa lajeissa vuosi 1987 on myös toistaiseksi jäänyt viimeiseksi kultamitalivuodeksi.[2]

Superpesisaika 1990-luvulla

muokkaa

Kun SM-sarja nimettiin uudelleen Superpesikseksi alkoi Seinäjoella 80-luvulta tuttu menestys pikkuhiljaa hiipua, vaikkakin 1990-luvulla Jussit selviytyivätkin neljä kertaa mitalipeleihin, joista tuomisina oli joka kerta pronssimitalit vuosina 1991, 1995, 1996 ja 1997. Superpesis toi mukanaan myös hallipesisottelut, joista Jussit saavuttivat kaksi hopeaa sekä kaksi pronssia.[2]

1990-luvulla tapahtui Seinäjoella tapahtui myös eteenpäin menoa kun Seinäjoen pesäpallostadion valmistui kesällä 1992. Samana kesänä Seinäjoella järjestettiinkin uuden stadionin myötä jälleen miesten ja poikien Itä-Länsi-ottelut.[14] Jussien naisetkin kävivät jälleen pääsarjassa kahden kauden ajana 1994–1995.[2]

2000-luku: Toiminnan hiipumisen ja uudelleen nousun aikaa

muokkaa
 
Maila-Jussit Superpesiskarsintaottelussa Hyllykalliolla Nurmon Jymyä vastaan 2012.
 
Maila-Jussit ottelussa Nurmoa vastaan.

2000-luku oli Jussien toiminnalle hiipumisen aikaa, vaikkakin pronssiotteluissa käytiin vielä vuonna 2004 sekä hallipesiksen[15] että Superpesiksenkin puolella, joista molemmista tuotiinkin vielä mitalit sen jälkeen alkoikin lamaantuminen. Seuran naisjoukkue yhdistyi kuntaliitoksen myötä Peräseinäjoen Toiveen naispesäpalloilijoiden kanssa uudeksi naispesäpallon erikoisseuraksi Petojusseiksi, joka aloitti pelaamisen heti ensimmäisellä kaudellaan Superpesiksessä.[16]

Miesten puolella kauden 2004 menestyksestä ei ollut enää seuraavalla kaudella 2005 tietoa, kun Jussit putosivat syksyllä Ykköspesikseen. Jussit eivät tosin viihtyneet toiseksi korkeimmalla sarjatasolla kautta pidempään vaan nousivat vielä kertaalleen takaisin pääsarjaan kaudeksi 2007.[17] Kauden 2008 jälkeen seura päätti kuitenkin vetäytyä sarjasta vedoten talouteensa[18] ja aloittikin seuraavan kauden Suomensarjasta, jossa Jussit pelaa myös kaudella 2010. Kaudeksi 2011 Maila-Jussit sai Vaasan Mailalta paikan ykköspesiksestä ja sijoittui runkosarjassa neljänneksi. Ylemmän loppusarjan välierissä Haminan Palloilijat oli otteluvoitoin 2–1 parempi. Näin nousu superiin jäi vielä toteutumatta.

2012

muokkaa

Vuonna 2012 Maila-Jussit ja Nurmon Jymy yhdistivät miesten joukkueensa, Jymy-Jusseiksi.Molemmat seurat jatkavat junioripuolella normaalisti B-junioreihin asti ja kasvattavat pelaajia uuden seuran tarpeisiin. Osakeyhtiön toimitusjohtajana aloittaa Jukka Marttala, jolla on takanaan seitsemän vuoden kokemus pesäpalloseuran johtotehtävistä. Viimeksi Marttala toimi pelinjohtajana ja urheilutoimenjohtajana Koskenkorvan Urheilijoissa. Seuraan alaisuuteen siirtyi Superpesis-, Ykköspesis- ja A-Poikien Superpesisjoukkue.

2014

muokkaa

Kauden 2014 päätteeksi Jussittaret kukistivat Roihun Helsingistä otteluvoitoin 3–0 ja nousivat Superpesikseen kaudelle 2015.[19]

 
Maila-Jussien peliasut vuodesta 1932

Jussien lentopallotoiminta

muokkaa
Pääartikkeli: Seinäjoen Maila-Jussit (lentopallo)
 
SMJ:n lentopallomiehet kaudella 1987

Jussit ottivat lentopallon toimintaansa mukaan entisen Seinäjokelaisen lentopalloseuran Kuutosten myötä vuonna 1977,[20] ja nousikin jo kaudeksi 1981 SM-sarjaan, jossa vierailu kesti vuoteen 1983, jonka jälkeen seura putosi hetkeksi takaisin ykkössarjaan. Sillä jo vuonna 1986 Jussit voitti lentopallon SM-kultaa, uusien mestaruuden myös seuraavalla kaudella 1987. Kaudella 1985 Jussit voittivat myös Suomen Cupin. Vuonna 1989 miesjoukkue pelasi viimeisen seitsemästä pääsarjakaudestaan, yltäen maratontaulukossa sijalle 18, jonka jälkeen toiminta jatkui PPTH-Jussien nimellä, jolla yritettiin nousua takaisin vielä seuraavaksi kaudeksi, mutta nousu jäi tiukasti vain yhden voiton päähän.[2]

Miesten lentopallotoiminta loppui seurassa vuonna 1991, jonka jälkeen toimintaa jatkoi Seinäjoen Kuutoset.[20] Naisissa Jussit pelasi 1990-luvun ykkössarjassa, jonka jälkeen seuran naiset nousivat kaudeksi 2000 pääsarjaan yhteistyössä Nurmon Jymyn kanssa nimellä Jymy-Jussit.[2] Naislentopallon hoitamisen otti vastuulleen Seinäjoen Tango vuonna 2001.

Jussien pelipaikat

muokkaa
 
Seinäjoen pesäpallostadion
Pääartikkeli: Seinäjoen pesäpallostadion

Jussien kotikenttänä pesäpallossa toimii Unico Areena joka sijaitsee Seinäjoen keskustan läheisyydessä Upan kaupunginosassa ja toimii Seinäjoen keskuskentän vieressä. Seinäjoen pesäpallostadion valmistunut kesällä 1992.[14] Kentän katsojakapasiteetti on 3500 katsoja joista 2136 paikkaa sijaitsee pääkatsomossa.[21][22]. Kentällä on pelattu Itä-Länsi-ottelut vuosina 1992, 2002, 2014 ja 2019. Kentän yleisöennätys syntyi vuonna 1980, kun Jussien kotiottelua Siilinjärven Ponnistusta vastaan oli seuraamassa 6650 katsojaa.[14]

Pääartikkeli: Seinäjoen Urheilutalo

Lentopallojaoston aikana Jussit pelasivat kotiottelunsa Seinäjoen Urheilutalolla, jonka katsojakapasiteetti on 1100 katsojaa.

Joukkueet

muokkaa

Naisten Superpesisjoukkue 2024

muokkaa
Seinäjoen Maila-Jussit kokoonpano
Pelaajat Valmennusjohto
Pelaaja UP SP Ikä Sopimus
Anna Honkala P V 23 2024
Johanna Karjanlahti L V 23
Anni Kotimaa 20
Riina Korkiamäki P V 27 2024
Anni Laakso 2K V/K 30
Aino-Kaisa Mantere J K 30
Jenni Matola P E 20
Minea Mäkiviita P V 19 2025
Maiju Mäntylä 3K E/V 26
Matilda Niskakangas 16
Ria Ojala 22
Susanna Ojala S E/V 26
Julia Ritola 17
Tea Santahuhta L K 22
Kaisa Soini 17
Sanni Syrjälä P E 26
Silja Syrjälä P V 26
Liinu Turpela E V 22 2024
Fanni Tuuri 19
Tiia Valtanen P K 23 2024
Pelinjohtaja

Juha Antikainen

2. pelinjohtaja

Erno Tuomainen

Valmentaja(t)

Aleksi Nenonen
Niina Sippola
Turo Timo
Jere Lilli
Jenni Viitasalo
Sirpa Haapasalmi

Joukkueenjohtaja

Juho Suomu

Huoltaja

Joni Kela

Selite
  • E : Etenijä
  • V : Vaihtaja
  • K : Kotiuttaja
  • L : Lukkari
  • S : Sieppari
  • (1/2/3)V : Pesävahti
  • (2/3)P : Polttaja
  • (2/3)K : Koppari

Päivitetty 17. elokuuta 2024

Lähde: [1]


Junioritoiminta

muokkaa

Mailajussien junioritoiminta on erittäin vilkasta sillä Jusseilla on juniorijoukkueet monissa eri ikäluokissa. Pojissa Jusseilla on juniorijoukkueet B-junioreista G-junioreihin ja tytöissä B-junioreista G-junioreihin.[23] Ensimmäinen juniorimitali saavutettiin vuonna 1977 ja sen jälkeen junioreiden SM-kultaa on saavutettu eri ikäluokissa 49 kertaa. Hopeaa 35 kertaa ja pronssia 23 kertaa.[24] Maila-Jussien jäsenmäärä on 832 henkilöä.[25]

Pesäpallon junioreiden SM-mitalit
Joukkue Mitalit Vuodet Yhteensä
A-pojat
  Kultaa 1984, 1985, 1986, 1992, 1999, 2006, 2007 7
  Hopeaa 1943, 1948, 1998, 2000, 2001 5
  Pronssia 1994, 1995 2
B-pojat
  Kultaa 1983, 2004, 2005, 2018 4
  Hopeaa 1984, 1993, 1998, 2002, 2003 5
  Pronssia 1982, 1997, 2006, 2011 4
B-tytöt
  Kultaa 1993, 1994, 1996 3
  Hopeaa 1995 1
  Pronssia 1990, 2013, 2024 3
C-pojat
  Kultaa 1981, 1982, 2001, 2003, 2004 5
  Hopeaa 1983, 1985, 2002, 2005 4
  Pronssia 1998, 2009 2
C-tytöt
  Kultaa 1990, 1993, 2007, 2011, 2023, 2024 6
  Hopeaa 1987, 1988, 1999, 2003, 2016 5
  Pronssia 2006, 2022 2
D-pojat
  Kultaa 1980, 1984, 1990, 2000, 2003, 2014, 2019 7
  Hopeaa 1981, 1986, 1998, 1999, 2009, 2017, 2022 7
  Pronssia 1979, 1983, 1985, 1993, 2002, 2004, 2007 7
D-tytöt
  Kultaa 2001, 2005, 2021, 2022, 2023 5
  Hopeaa 1986, 1989, 2004 3
  Pronssia 1991, 2003 2
E-pojat
  Kultaa 1978, 1983, 1984, 1998, 1999, 2005, 2015, 2023 8
  Hopeaa 1979, 1981, 2008, 2021 4
  Pronssia 1976, 1982, 2012, 2017 4
E-tytöt
  Kultaa 1984, 1985, 1999, 2002, 2007, 2008, 2023, 2024 9
  Hopeaa 1983, 2012 2
  Pronssia 1986, 1987 2
F-pojat
  Kultaa 1977, 1980, 1981, 1982, 1986, 1989, 1993, 2002 8
  Hopeaa 1976, 1983, 1995, 1997 4
F-tytöt
  Kultaa 2000 1
  Pronssia 1997 1
Yhteensä: 131

Palkinnot ja huomionosoitukset

muokkaa

Palkitut

muokkaa

Etenijäkuningas:[26]

Kärkilyöntikuningas:[27]

Etenijäkuningatar:[26]

Kärkilyöntikuningatar:[28]

Vuoden lukkari:[29]

Vuoden pesäpalloilija:[30]

Vuoden tulokas:[31]

Kultainen maila:[32]

Miesten Itä-Länsi-valinnat

muokkaa

Naisten Itä-Länsi-valinnat

muokkaa

Miesten Liitto-Lehdistö-valinnat

muokkaa

Tilastot ja luettelot

muokkaa

Puheenjohtajat

muokkaa

Miesten joukkueen pelinjohtajat

muokkaa

Saavutukset

muokkaa
 
Lentopallon vuoden 1986 mestaruusjoukkue

Seinäjoen Maila-Jussit on pelannut Suomen miesten pääsarjatasolla yhteensä 46 kautta joista vuodet 1969–2005 yhtäjaksoisesti. Näiden 46 kauden aikana Maila-Jussit on pelannut 1030 ottelua joista kolmen pisteen voittoja on 116 ja kahden pisteen voittoja 410. Tasan Maila-Jussit on pelannut 41 kertaa ja yhden pisteen häviöitä on 55 kappaletta. Kokonaan ilman pisteitä Maila-Jussit on jäänyt 408 kertaa. Jaksopelin aikana Maila-Jussit on voittanut 378 jaksoa ja hävinnyt 413, joten jaksoero on –35. Juoksuja on pääsarjassa tehty 6195 ja niitä on päästetty 5884. Juoksuero on täten +311. Pisteitä pääsarjassa on kertynyt 46 kauden aikana 1269.[38]

Maila-Jussit on voittanut miehissä pesäpallon Suomen mestaruuden neljä kertaa vuosina 1975, 1983, 1985 ja 1987. Muista mitaleista Maila-Jussit on saavuttanut hopeaa viisi kertaa vuosina 1969, 1974, 1976, 1982 ja 1988, ja pronssia kahdeksan kertaa vuosina 1979, 1980, 1981, 1991, 1995, 1996, 1997 ja 2004. Pesäpallon Suomen Cupin voittoa Maila-Jussit on juhlinut kaksi kertaa vuosina 1973 ja 1974 ja hopeaa vuosina 1970 ja 1977. Hallipesiksen Suomen-mestaruus mitaleista Maila-Jusseilla on kaksi hopeaa vuosilta 1995 ja 1996 sekä kolme pronssia vuosilta 1994, 1998 ja 2004.

Naisten pesäpallossa Maila-Jussit on voittanut yhden Suomen mestaruuden vuonna 1977. Muista mitaleista Maila-Jussien naisilla on kolme hopeaa vuosilta 1976, 1978, 1979 ja pronssia vuodelta 1975.

Lentopallossa Maila-Jussit on saavuttanut Suomen mestaruuden kaksi kertaa vuosina 1986 ja 1987. Lentopallon Suomen Cupin Maila-Jussit on voittanut kerran vuonna 1985.

Pelaajatilastoja

muokkaa
Eniten otteluita Maila-Jusseissa
# Nimi OT
1. Jari Tyynelä 374
2. Mika Sivunen 363
3. Ari Rinta-Rahko 356
4. Jan Hautala 293
5. Hannes Rajala 292
Lyödyt juoksut Maila-Jusseissa
# Nimi LT
1. Juha-Pekka Soini (14+351) 365
2. Jari Tyynelä (24+319) 343
3. Hannes Rajala (11+273) 284
4. Ari Rinta-Rahko (15+258) 273
5. Jan Hautala (16+224) 240
Tuodut juoksut Maila-Jusseissa
# Nimi TJ
1. Mika Sivunen 333
2. Esa Mäntymaa 311
3. Veijo Parhiala 258
4. Jari Tyynelä 234
5. Jukka Peltoniemi 226

Maratontaulukko

muokkaa

Maratontaulukossa on sekä Pesäpallon SM-sarjan että Superpesiksen aikaiset tilastot.

Sarja Sijoitus Kaudet Ottelut Voitot Tasapelit Tappiot VJ HJ TJ PJ Pisteet
SM-sarja/Superpesis 4. 46 1030 526 41 463 378 413 6195 5884 1269
Sarja Sijoitus Kaudet Ottelut 3p 2p Tp 1p 0p VJ HJ TJ PJ Pisteet
Superpesis 6. 14 390 116 69 3 55 147 378 413 2298 2473 545

Miehet

muokkaa
Runkosarja
Pudotuspelit
Kausi Sarja O V T H TJ PJ P Sijoitus O V T H TJ PJ P Sijoitus
1932 Aluesarja 3 3 0 0 50 5 6 1.
B-finaalit 2 1 0 1 17 6 4 3.
1933 Aluesarja 2 2 0 0 25 0 4 1.
B-finaalit 3 2 0 1 10 6 4 3.
1934 Suursarja 10 4 1 5 31 25 9 5.
1935 Aluesarja 6 6 0 0 49 12 12 1.
1936 Suursarja 10 1 0 9 116 16 62 6.
1937 Aluesarja Luopui sarjapaikasta
1938 Aluesarja 10 5 1 4 68 42 11 2.
1939 Aluesarja 10 8 1 1 97 34 17 1.
1940 Välisarja 3 3 0 0 9 2 6 1.
1942 Sotasarja 6 0 0 6 13 44 0 7.
1943 Sotasarja 8 3 0 5 40 51 6 7.
1944 Sotasarja 1 0 0 1 1 2 0
1945 Suomensarja 8 8 0 0 65 16 16 1.
SM-karsinta 3 2 0 1 21 12 4 2.
1946 SM-sarja 12 2 2 8 38 99 6 13.
1947 Suomensarja 8 6 1 1 77 29 13 1.
SM-karsinta 3 1 0 2 26 33 2 3.
1948 SM-sarja 12 2 0 10 68 112 4 11.
1949 Suomensarja 10 5 1 4 77 47 11 5.
1950 Suomensarja 10 8 0 2 104 46 16 3.
1951 Suomensarja 9 4 1 4 72 52 9 5.
1952 Suomensarja 8 6 1 1 85 45 13 2.
1953 Suomensarja 8 7 0 1 72 24 14 2.
1954 Suomensarja 8 2 1 5 34 30 5 6.
1955 Suomensarja 7 4 0 3 63 31 8 4.
1956 Suomensarja 10 5 3 2 58 35 13 2.
1957 Suomensarja 10 9 0 1 100 37 18 1.
1958 SM-sarja 24 2 0 12 47 94 4 14.
1959 Suomensarja 10 4 0 6 47 51 8 8.
1960 Suomensarja 10 6 0 4 60 62 12 4.
1961 Suomensarja 10 5 0 5 68 48 10 5.
1962 Suomensarja 10 2 1 7 43 79 5 11.
1963 Maakuntasarja
1964 Suomensarja 12 8 0 4 117 87 16 5.
1965 Suomensarja 12 5 0 7 92 121 10 10.
1966 Suomensarja 12 8 0 4 99 85 16 4.
1967 Suomensarja 12 9 0 3 108 64 18 3.
1968 Suomensarja 12 11 0 1 129 46 22 1.
1969 SM-sarja 22 14 1 7 116 102 29 2.
1970 SM-sarja 22 11 3 8 152 141 25 5.
1971 SM-sarja 22 11 1 10 138 101 23 7.
1972 SM-sarja 22 12 3 7 139 118 27 4.
1973 SM-sarja 22 13 3 6 132 104 29 4.
1974 SM-sarja 22 16 0 6 117 81 32 2.
1975 SM-sarja 22 19 0 3 171 60 38 1.
1976 SM-sarja 22 13 2 7 103 71 28 2.
1977 SM-sarja 22 11 2 9 104 113 24 6.
1978 SM-sarja 22 13 2 7 134 96 28 4.
1979 SM-sarja 22 15 2 5 173 125 32 3. 6 2 1 3 35 41 6 3.
1980 SM-sarja 22 15 0 7 137 113 30 2. 6 2 1 3 28 41 7 3.
1981 SM-sarja 22 11 3 8 159 110 25 4. 6 3 0 3 34 36 6 3.
1982 SM-sarja 22 14 2 6 190 97 30 3. 6 3 0 3 35 31 7 2.
1983 SM-sarja 22 15 1 6 154 83 31 2. 6 4 1 1 33 28 11 1.
1984 SM-sarja 22 11 2 9 125 121 24 5.
1985 SM-sarja 22 14 2 6 139 86 30 2. 6 4 1 1 51 23 11 1.
1986 SM-sarja 22 13 2 7 157 134 28 4. 5 1 0 4 22 36 2 5.
1987 SM-sarja 22 17 1 4 171 110 35 1. 6 6 0 0 33 13 12 1.
1988 SM-sarja 22 12 0 10 134 146 24 5. 8 5 0 3 44 51 10 2.
1989 SM-sarja 22 10 0 12 122 125 21 7. 2 0 0 2 8 17 0 7.
1990 Superpesis 26 8 1 17 135 166 18 13. 3 2 0 1 16 17 4 13.
1991 Superpesis 26 16 0 10 188 143 33 4. 6 3 0 3 59 34 6 3.
1992 Superpesis 26 11 1 14 185 204 24 10. 3 2 0 1 16 12 4 10.
1993 Superpesis 28 12 1 15 173 169 25 8. 3 0 0 3 18 36 0 8.
Runkosarja
Pudotuspelit
Kausi Sarja O V T H 3p 2p tp 1p 0p TJ PJ Y P Sijoitus O V T H 3p 2p tp 1p 0p TJ PJ Y P Sijoitus
1994 Superpesis 34 15 3 16 11 4 3 2 14 201 190 46 9.
1995 Superpesis 29 18 0 11 14 4 0 7 4 194 134 57 3. 9 6 0 3 5 1 0 0 3 36 52 17 3.
1996 Superpesis 29 20 0 9 16 4 0 4 5 182 125 60 3. 9 5 0 4 5 0 0 0 4 44 54 15 3.
1997 Superpesis 28 21 0 7 17 4 0 2 5 210 120 61 4. 12 7 0 5 6 1 0 4 2 79 62 20 3.
1998 Superpesis 28 17 0 11 13 4 0 4 7 200 166 51 6. 3 0 0 3 0 0 0 2 1 6 26 2 6.
1999 Superpesis 28 11 0 17 6 5 0 7 10 155 189 35 10. 1 1 0 0 1 0 0 0 0 13 7 3 10.
2000 Superpesis 28 13 0 15 12 1 0 4 11 177 160 41 6. 5 2 0 3 1 1 0 0 3 18 30 5 5.
2001 Superpesis 28 12 0 16 4 8 0 6 10 187 218 34 8. 3 0 0 3 0 0 0 0 3 11 33 0 8.
2002 Superpesis 29 13 0 16 6 7 0 3 13 144 165 35 8. 3 0 0 3 0 0 0 0 3 4 38 0 8.
2003 Superpesis 26 12 0 14 9 3 0 5 9 156 156 38 7. 4 0 0 4 0 0 0 1 3 19 36 1 8.
2004 Superpesis 28 17 0 11 5 12 0 4 7 184 164 43 5. 14 7 0 7 4 3 0 2 5 93 82 20 3.
2005 Superpesis 25 0 0 25 0 0 0 2 23 70 285 2 12. 7 0 0 7 0 0 0 2 5 24 63 2 8.
2006 Ykköspesis 22 18 0 4 16 2 0 2 2 261 109 54 1. Nousu Superpesikseen
2007 Superpesis 26 7 0 19 2 5 0 3 16 128 207 19 12. 6 6 0 0 3 3 0 0 0 56 18 15 10.
2008 Superpesis 24 9 0 15 2 7 0 2 13 110 194 22 10. Luopui sarjapaikasta kauden jälkeen
2009 Suomensarja 18 7 0 11 3 4 0 4 7 153 216 21 9.
2010 Suomensarja 18 12 0 6 9 3 0 2 4 234 113 35 2. 7 4 0 3 4 0 0 1 2 36 14 12
2011 Ykköspesis 22 12 0 10 9 3 0 5 5 185 144 38 4. 5 3 0 2 0 3 0 0 2 43 44 6 3.
2012 Ykköspesis 22 14 0 8 6 8 0 3 5 153 138 37 4. 7 4 0 3 1 3 0 0 3 35 37 9 1.
2013 Suomensarja 20 3 0 17 2 1 0 1 16 121 346 9 10.
2014 Suomensarja 20 3 0 17 3 0 0 1 16 137 284 10 10.
2015 Suomensarja 16 9 0 7 6 3 0 1 6 125 152 25 5.
2016 Suomensarja 16 3 0 13 0 3 0 6 7 129 180 12 8.
2017 Suomensarja 14 6 0 8 4 2 0 2 6 134 132 18 6.
2018 Suomensarja 16 5 0 11 4 1 0 3 8 158 231 17 5.
2019 Suomensarja 16 10 0 6 6 4 0 3 3 173 160 29 3. 5 3 0 2
2020 Suomensarja 8 4 0 4 3 1 0 0 4 78 77 11 5.
2021 Suomensarja 16 10 0 6 9 1 0 2 4 222 148 31 2. 5 3 0 2
2022 Suomensarja 16 15 0 1 12 3 0 1 0 219 66 43 1. 7 5 0 2

Selitteet

muokkaa
     1. korkein sarjataso
     2. korkein sarjataso
     3. korkein sarjataso
     4. korkein sarjataso
     Sota-aika
O Ottelut
V Voitot
T Tasapeli
H Häviöt
3p Kolmen pisteen voitto (Voitto 2-0 tai 1-0)
2p Kahden pisteen voitto (Voitto supervuorossa tai kotiutuskisassa)
1p Yhden pisteen tappio (Tappio supervuorossa tai kotiutuskisassa)
0p Tappio (Suoraan 0-2 tai 0-1)
Juoksut Joukkueen tehdyt ja päästetyt juoksut
P Pisteet

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Valtamäki, Erkki & Heiskari, Ilkka: Seinäjoen Maila-Jussit: 75-vuotta Juhlakirja. Seinäjoki: Seinäjoen Maila-Jussit ry., 2007. ISBN 978-952-92-1881-3

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Valtamäki & Heiskari 2007, s. 40.
  2. ↑ a b c d e f g h i Maila-Jussien historia Seinäjoen Maila-Jussit. Viitattu 27.4.2010.[vanhentunut linkki]
  3. ↑ a b Valtamäki & Heiskari 2007, s. 41
  4. ↑ Valtamäki & Heiskari 2007, s. 42
  5. ↑ a b Valtamäki & Heiskari 2007, s. 43
  6. ↑ Valtamäki & Heiskari 2007, s. 48
  7. ↑ Itä-Länsi-paikkakunnat Pesäpalloliitto. Arkistoitu 2.7.2008. Viitattu 27.4.2010.
  8. ↑ SM-sarjakausi 1946 M. Rasilainen. Viitattu 27.4.2010.
  9. ↑ SM-sarjakausi 1975 M. Rasilainen. Viitattu 27.4.2010.
  10. ↑ Naisten Suomen Mestarit Jyväskylän yliopisto. Viitattu 27.4.2010.
  11. ↑ SM-sarjakausi 1985 Pesäpalloliitto. Arkistoitu 11.6.2008. Viitattu 27.4.2010.
  12. ↑ SM-sarjakausi 1987 Pesäpalloliitto. Viitattu 27.4.2010.[vanhentunut linkki]
  13. ↑ Pelinjohtajat mestaruuskausilla Pesäpalloliitto. Viitattu 27.4.2010.[vanhentunut linkki]
  14. ↑ a b c Ilkka-areenan historia ja Itä-Länsi 1992 Seinäjoen Maila-Jussit. Viitattu 27.4.2010.[vanhentunut linkki]
  15. ↑ Hallipesiksen mitalistit Pesäpalloliitto. Viitattu 27.4.2010.[vanhentunut linkki]
  16. ↑ Petojussien perustaminen Petojussit. Arkistoitu 5.5.2010. Viitattu 27.4.2010.
  17. ↑ Maila-Jussit Superpesikseen Sotkamon Jymy. Arkistoitu 28.11.2007. Viitattu 27.4.2010.
  18. ↑ Maila-Jussien luopuminen Superpesipaikasta YLE. Viitattu 27.4.2010.[vanhentunut linkki]
  19. ↑ Seinäjoen Maila-Jussit tekee paluun superpesisseuraksi
  20. ↑ a b Kuutosten historia Seinäjoen Maila-Jussit. Viitattu 27.4.2010.[vanhentunut linkki]
  21. ↑ Ilkka-areenan kapasiteetti World stadiums. Arkistoitu 9.10.2011. Viitattu 27.4.2010.
  22. ↑ Stadionin opaskyltti
  23. ↑ Maila-Jussien juniorit Seinäjoen Maila-Jussit. Arkistoitu 6.12.2008. Viitattu 27.4.2010.
  24. ↑ Juniorimitalit Seinäjoen Maila-Jussit. Viitattu 27.4.2010.[vanhentunut linkki]
  25. ↑ Maila-Jussien jäsenmäärä Seinäjoen kaupunki. Viitattu 27.4.2010.[vanhentunut linkki]
  26. ↑ a b Parhaat etenijät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 26.3.2018.
  27. ↑ Parhaat kärkilyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 30.3.2018.
  28. ↑ Parhaat kärkilyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 27.9.2021.
  29. ↑ Vuoden lukkarit Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
  30. ↑ Vuoden pesäpalloilijat pesis.fi. Arkistoitu 5.10.2018. Viitattu 30.3.2018.
  31. ↑ Vuoden tulokkaat pesis.fi. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 31.3.2018.
  32. ↑ Kultainen maila pesis.fi. Arkistoitu 26.10.2018. Viitattu 31.3.2018.
  33. ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 12.1.2018.[vanhentunut linkki]
  34. ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain Rasilainen, Matti. Viitattu 5.1.2018.
  35. ↑ Naisten Itä-Länsi-pelaajat 2018 Superpesis. Arkistoitu 16.6.2018. Viitattu 16.6.2018.
  36. ↑ Liitto-Lehdistö-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 14.1.2018.
  37. ↑ Pelinjohtaja-kortit aakkosjärjestyksessä Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 20.11.2017. Viitattu 24.1.2018.
  38. ↑ http://www.pesis.fi/mp/db/file_library/x/IMG/65695/file/Maratontaulukko.txt[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Seinäjoen_Maila-Jussit&oldid=22837568”