Etelä-Pohjalainen Osakunta


vaakuna	kanta-alue

Perustettu

1908

Inspehtori

Tomi Taira

Kuraattori

Jenni Hunnakko (vt.)
(3/2023-3/2024)

Jäsenten lukumäärä

n. 380^lähde?

Osoite

Töölönkatu 3 A 5. krs
00100 Helsinki

Kotisivut

epo.osakunta.fi

Helsingin yliopiston osakunnat

Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalainen Osakunta (EPO) syntyi vuonna 1908 vanhan Pohjalaisen Osakunnan jakauduttua vuonna 1907 kahtia Etelä- ja Pohjois-Pohjalaiseen osakuntaan ja ruotsinkielisen Vasa nationin irrottauduttua seuraavana vuonna EPO:sta omaksi osakunnakseen. Nimestään poiketen kanta-alueena ovat Etelä-Pohjanmaan maakunnan lisäksi Keski-Pohjanmaa ja Rannikko-Pohjanmaa eli lähes sama kuin Pohjanmaan historiallisen maakunnan lounaisosa. Osakunnan varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yliopiston kirjoissa oleva opiskelija, jolla on maakunnallisia tai sukulaissiteitä osakuntaan, tai joka muuten osoittaa kiinnostusta osakunnan kanta-aluetta kohtaan. Muun korkeakoulun kuin Helsingin yliopiston opiskelija voidaan samoilla ehdoilla valita ulkojäseneksi.

Osakunnan tilat ovat pohjalaisosakuntien yhteisesti omistamassa Ostrobotnia-talossa (tuttavallisemmin "Bottalla"), joka valmistui vuonna 1912.

Historia ja perinteetMuokkaa

Vaikka nykyiset pohjalaiset osakunnat on perustettu vasta 1900-luvun alkupuolella, pohjalaisten osakuntien historian katostaan ulottuvan aina vuoteen 1643 Turun Akatemian aikoihin. Tällöin perustettiin yhteispohjalainen Pohjalainen Osakunta (Natio Ostrobotniensis). Osakunnan inspehtorina ja kuraattorina toimi muun muassa Henrik Gabriel Porthan, jonka kunniaksi vietetään edelleen vuosittaista yhteispohjalaista Porthan-juhlaa.

Turun Akatemian palon jälkeen vuonna 1828 pohjalaisosakunta muutti Helsinkiin. Osakunnan sisäisten riitaisuuksien takia se jakautui vuonna 1907 kahtia ja vuotta myöhemmin vielä uudestaan. Nykyisin saman katon alla toimivat tiiviissä yhteistyössä kolme pohjalaista osakuntaa, Etelä-Pohjalainen ja Pohjois-Pohjalainen Osakunta sekä Vasa Nation.

Ostrobotnia-talon valmistuttua vuonna 1912 rakennuksen katutasolta on vuokrattu tiloja mm. ravintoloille, mistä osakunnat ovat saaneet taloudellista voittoa.

Vuonna 1914 Ostrobotnian tiloissa pidettiin jääkäriliikkeen perustanut kokous^[1], johon osallistui aktiiveja useista osakunnista. Nykyisin kyseisen huoneen nimi onkin Jääkärihuone.

Etelä-Pohjalaisen Osakunnan perinteisiä juhlia ovat erilaiset pöytäjuhlat, maaliskuussa pidettävä vuosijuhla, syksyllä pidettävä sadonkorjuujuhla parttenkoliaaset, vuoden alun virkailijavaihtokaronkka, nuorsenioripäivälliset, stipendiaattipäivälliset, kevään hiirenkorvajuhla, itsenäisyyspäivän juhla, joulupäivälliset sekä yhteispohjalainen Porthan-juhla. Näissä juhlissa osakuntalaiset perinteisesti laulavat paljon.

TunnuksetMuokkaa

Osakunnan tunnuksista näkyvin ja arvokkain on osakunnan lippu. Lippua käytetään yleensä osakunnan ja yliopiston virallisissa tilaisuuksissa sekä kunnianosoituksissa, ja siihen suhtaudutaan yhtä kunnioittavasti kuin muihinkin virallisiin lippuihin. Etelä-Pohjalaisen Osakunnan lipussa on valkoinen pohjaväri. Keskellä on Pohjanmaan vanhan maakunnan historiallinen vaakuna, jota ympäröivät tähkäseppele, kauran korret ja tähkät. Keskustakuvion molemmin puolin kulkevat kultaiset aaltoviivat, ja lipun kärkikoristeena on kirves.

Etelä-Pohjalaisen Osakunnan osakuntanauha on väriltään vaaleansini-valko-vaaleansininen. Osakuntanauhaa käytetään osakuntien juhlissa ja muissa akateemisissa juhlatilaisuuksissa.

Osakunnassa aktiivisesti toimiville jäsenille voidaan myöntää osakunnan kunnia-, ansio- tai harrastusmerkki.

ToimintaMuokkaa

EPO järjestää jäsenilleen toimintaa raskaan opiskeluelämän vastapainoksi. Useimmiten tapahtumat järjestetään Ostrobotnia-talolla. Tapahtumien järjestäminen perustuu suurelta osien vapaaehtoisten virkailijoiden tekemään työhön.