Seinäjoki

kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakunnassa
(Ohjattu sivulta Seinäjoen kauppala)
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Joesta on oma artikkeli.

Seinäjoki on Suomen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee samannimisen joen molemmin puolin. Seinäjoen asukasluku on 63 913 (30.6.2020).

Seinäjoki
Seinäjoki.vaakuna.svg Seinäjoki.sijainti.Suomi.2020.svg

vaakuna

sijainti

SeinäjokiMontage.jpg
Sijainti 62°47′25″N, 022°50′25″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero 743
Hallinnollinen keskus Seinäjoen keskustaajama
Perustettu  
– Seinäjoki 1868 (vuodesta 1930 kauppala ja vuodesta 1960 kaupunki)
Kuntaliitokset Seinäjoen mlk (1959)
Peräseinäjoki (2005)
Nurmo (2009)
Ylistaro (2009)
Kokonaispinta-ala 1 469,21 km²
74:nneksi suurin 2020 [1]
– maa 1 431,75 km²
– sisävesi 37,46 km²
Väkiluku 63 913
16:nneksi suurin 30.6.2020 [2]
väestötiheys 44,64 as./km² (30.6.2020)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 17,9 %
– 15–64-v. 63,7 %
– yli 64-v. 18,4 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,4 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 21,00 %
150:nneksi suurin 2020 [5]
Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä
Hallituksen puheenjohtaja Kati Ojaniemi
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
– puheenjohtaja Kimmo Heinonen
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Vihr.
 • Ps.
 • KD
 • Vas.
 • Sin.

18
15
8
3
3
2
1
1
www.seinajoki.fi

Seinäjoki oli alun perin Pohjanmaan radan asemakylä, joka syntyi ratojen risteyskohtaan Ilmajoen kunnan syrjäkylällä. Ennen vuotta 1959 oli olemassa sekä Seinäjoen kauppala että Seinäjoen maalaiskunta, ja vuonna 1960 Seinäjoesta tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä niin sanotusta uudesta kaupungista.

Vuoden 2005 alusta siihenastinen Seinäjoen kaupunki ja Peräseinäjoen kunta lakkautettiin ja ne yhdistettiin uudeksi kunnaksi, joka otti käyttöönsä Seinäjoki-nimen ja kaupunki-nimityksen.[7] Samanlainen kuntajaon muutos tapahtui myös vuoden 2009 alusta, jossa mukana olivat Seinäjoen kaupunki, Nurmon ja Ylistaron kunnat.[8]

Seinäjoen keskustan etelälaidalla kaupunkikuvaa hallitsee alun perin Alvar Aallon suunnittelema rakennusryhmä eli Aaltokeskus, joka muodostuu Lakeuden Ristin kirkosta, kaupungintalosta, kaksiosaisesta pääkirjastosta ja kaupunginteatterista. Kaupunki tunnetaan myös Tangomarkkinoista, Provinssirockista, Vauhtiajoista, salibandyjoukkue Peliveljistä, Veikkausliigassa pelaavasta jalkapalloseura SJK:sta sekä Superpesiksessä pelaavasta Seinäjoen JymyJusseista. Seinäjoella ilmestyy maakuntalehti Ilkka-Pohjalainen.

Markkina-alueeltaan Seinäjoki on maan kuudenneksi suurin[9] ja koulutustasoltaan maan kahdeksas.lähde? Kaupunki on yksi Suomen nopeimmin kasvavista maakunta­keskuksista.[10]

NimiMuokkaa

1500-luvulla Seinäjoen alueelle muodostunutta kylää kutsuttiin usein Koskenalustan kyläksi, sillä se sijaitsi Seinäjoessa olevan Korpikosken alapuolella. Nimi poistui käytöstä 1600-luvun alkuun mennessä, ja kylän nimeksi tuli Seinäjoki, joka lienee joen nimenä kylää vanhempi.

Seinäjoki-nimen alkuperästä on monta teoriaa. Erään tulkinnan mukaan Seinäjoki on ollut muinoin nautinta-alueiden raja. On myös pohdittu sitä mahdollisuutta, että Kangasalta kotoisin olleet uudisasukkaat tai eränkävijät olisivat tuoneet nimen mukanaan. Tuomo Tuomen tutkimus ja kansanperinne antaa Seinäjoki-nimen alkuperäksi sen rantojen poikkeuksellisen jyrkkäreunaisuuden.[11]

Seinäjoen alueesta käytetty ruotsinkielinen nimi on ollut Östermyra (suom. Itäsuo) Abraham Wasastjernan rautaruukin mukaisesti. Ruukin sijainti oli Vaasasta katsottuna idässä ja soiden keskellä.[12] Nimitys ei ole enää käytössä.

HistoriaMuokkaa

EsihistoriaMuokkaa

Seinäjoen alue on muun Etelä-Pohjanmaan maakunnan tavoin entistä meren pohjaa. Litorinameren aikana n. 2000 eaa. Seinäjoen alue sijaitsi lahdekkeen rannikolla. Tältä ajalta ovat peräisin vuoteen 1970 mennessä tehdyt esinelöydökset kivikautisen asutuksen merkkinä.[13] Pohjalaisia kirveitä, talttoja ja reikäkiviä on löydetty mm. nykyisten Törnävän, Hallilan ja Kivistön alueilla sekä Katilankylässä ja Niemistönmaalla.[14]

Varsinainen esihistoriallinen aika Etelä-Pohjanmaalla loppui vuoden 800 vaiheilla.[15] Vuoden 1000 vaiheilla lähin kiinteä asutus oli nykyisen Tyrvään ja Karkun seudulla. Etelä-Pohjanmaan alueiden oletetaan olleen riistarikkaita ja houkutelleen eränkävijöitä pitkin jokivarsia Kyrönjoen vesistöön ja sen suulle saakka. Seinäjoki alkujuoksuineen näyttää olleen eräs pääreittejä eräkauden matkoissa, sillä joen varrella on useita Sastamalan ja Pirkkalan alueilta sekä veneilystä peräisin olevia nimiä.[16]

Asutuksen syntyminen Alaseinäjoen kylässä (1500-1800)Muokkaa

Seinäjoki kuului alkuaikoinaan Suur-Ilmajoen kirkkopitäjään.[17] Alaseinäjoen kylän synty ajoittuu samaan aikaan, jolloin uskonpuhdistus alkoi Suomessa.[18] Alaseinäjoen kylä oli näihin aikoihin vauraanpuoleinen maalaiskylä, jonka seudulla oli edullinen pienilmasto peltojen kasvulle sekä karjanhoidolle.[12] Osana Ilmajoen kirkkopitäjää, Seinäjoki sai osakseen aikakaudelle laajaa opetusta ja neuvoa.[19]

Asutus levisi rannikoilta joen yläjuoksulle suotuisan kehityksen myötä 1500-luvulla. Alaseinäjoen kylän ensimmäisistä taloista löytyvät merkinnät vuodelta 1557. Jouppi, Marttila, Uppa sekä vuonna 1570 Joupista erotettu Jouppila ovat kylän vanhimpia taloja. Seinäjoen rannalla sijainneet talot olivat kylän ainoat aina 1600-luvun loppupuolelle saakka.[20]

1600-luvun lopulla Upan talon viereen syntyi Hallila (1670) ja Huhtala (1692) raivattiin Upan vastarannalle. Huhtalan kanssa samaan aikaan perustettiin myös Niemistönmaa Seinäjoen ja Kyrönjoen väliin. Vuonna 1694 Marttilasta haljottiin Ala-Marttila ja Yli-Marttila. Samana vuonna perustettiin myös Myllymäki Jouppilan ja Huhtalan väliin.[21] Upan talosta on lähtöisin Wegeliuksen sivistyssuku. 1680-luvulla, talosta lähtöisin olevat Henrik ja Juhana, valmistuivat sittemmin papeiksi ja suku on vaikuttanut laajalti myöhemmin Suomen papistossa.[22]

Isonvihan koettelemuksien jälkeen Seinäjoki ryhtyi yhteistoimintaan Ylinurmon kylän kanssa seurakunnallisissa asioissa, kun yhteydet Ilmajoen kirkolle olivat hankalat. Kylien yhteinen saarnahuone rakennettiin vuonna 1725 nykyisen Nurmon kirkon läheisyyteen. Saarnahuone sai neljänkymmenen vuoden lukuisten anomusten jälkeen kuninkaallisen luvan jumalanpalvelusten järjestämiseen vuonna 1765. Yhteisen kirkon rakentaminen tapahtui vuonna 1777. Alaseinäjoen kylässä oli tähän aikaan noin 400 asukasta. Kylää ryhdyttiin kutsumaan Seinäjoeksi, kun Peräseinäjoen kappeliseurakunta perustettiin 1798.[23]

Kaupunki nousee Östermyrasta (1800-1880)Muokkaa

 
Törnävän kartanon päärakennuksen kaksikerroksinen keskiosa valmistui 1806 (suunnittelijaksi on joskus epäilty Carl Ludvig Engeliä, mutta nykytiedon mukaan tämä on mahdotonta), päärakennuksen siipiosat on suunnitellut paroni Carl Rosenkampff ja lasiverannan arkkitehti G. Th. Chiewitz.

Seinäjoen kehitykseen on keskeisesti vaikuttanut Abraham Falanderin vuonna 1798 perustama Östermyran ruukki. Falander ryhtyi harjoittamaan Vaasasta käsin laivojen rakentamista ja välitystä. Työhön tarvittiin puutavaraa, jota riitti Seinäjoen ja lähialueen metsissä. Alueella oli myös rikasta suomalmia. Ensimmäiset tukit uitettiin Kolkkiin ja Svartöhön keväällä 1782. Tikkukosken varteen perustetun ruukin myötä Seinäjoen seutu liittyi kyliä myöten mukaan Falanderin sahaustoimintaan.[24] Ruukin nimeksi tuli Östermyra eli itäsuo. Ruukin sijainti oli Vaasasta katsottuna idässä ja soiden keskellä. Menestyksen myötä Falander aateloitiin Wasastjernaksi.[12]

Abrahamin Wasastjernan poika, Gustaf Adolf perusti vuonna 1825 Östermyraan ruutitehtaan ja ruukin ympärille kasvoi pieni taajama. Ruukin ympäristössä syntyi myös muuta teollisuutta ja maataloutta. Teollisesta yhteisöstä muodostui perusta myöhemmälle kehittymiselle.[25] Ruukki synnytti koulutusta aikuisille ja koulun lapsille. Ruukki palveli myös sairaita, sotilaita ja palovartijoita.[12] Vuoden 1825 tarkastuksen aikana kappeliseurakunnassa järjestettiin tarpeen mukaan ruotsinkielisiä jumalanpalveluksia Östermyran ruotsinkielistä henkilöstöä ja työväkeä varten. Kappeliseurakunta tuli vuonna 1838 herännäisen herätysliikkeen johtohahmon Niilo Kustaa Malmbergin huolehdittavaksi. Malmbergin toiminta sai jalansijaa myös seinäjokisten elämässä ja hän piti seuroja erityisesti Katilan ja Heikkilän kylissä.[26]

Gustaf Adolfin poika, Gustaf August siirsi Östermyran painopisteen maatalouteen ja meijeriteollisuuteen. Maatalousvaiheessa Östermyra oli Pohjanmaan ainoa harjoittelutila, jolla toimi myös meijerikoulu. Wasastjernalla oli myös vaikutuksensa Seinäjoen muodostumisessa omaksi seurakunnakseen ja kunnakseen. Maatalousvaiheessa Östermyrassa käytiin niin lähikauppaa kuin kansainvälistä kauppaa. Ruutitehtaan makasiinin toiminnan loppuessa 1850-luvulla, Törnävälle syntyi kirkko vuonna 1864 makasiinin entisiin tiloihin.[12] Seinäjoen irtautumistoimet Nurmon kappeliseurakunnasta aloitettiin 1850-luvulla ja vuonna 1863 seinäjokelaisten anomus omasta kappeliseurakunnasta hyväksyttiin. Itsenäisen kunnallishallinnon Seinäjoki sai vuonna 1868.[27]

Ratayhteydestä kehityksen sysäyksiä (1880-1920)Muokkaa

 
Törnävän kirkko rakennettiin alunperin ruutimakasiiniksi 1828 ja muutettiin kirkoksi 1863.

1880-luvun ratayhteyden rakentaminen loi edellytykset liike-elämälle ja maakunnallisten laitosten sijoittumiseen Seinäjoelle.[25] Jo ennen varsinaista rakentamispäätöstä, suunnitelmissa oli jo tutkittu ratasuuntaa Tampereen länsipuolelta Peräseinäjoelle. Valtiopäivillä pohjalaiset toivat maakunnan liikennetarpeet esiin, vaatien ratayhteyden ulottamista maakuntaan. Vuoden 1877–1878 valtiopäivillä tehtiin päätös Pohjanmaan yhdistämisestä rataverkkoon.[28]

Ensimmäinen Seinäjoen kautta kulkenut ratayhteys Tampereelta Vaasaan vihittiin käyttöön vuonna 1883. Vuonna 1885 valmistui ratayhteys Kokkolaan. Aseman yhteydessä ratapihalle valmistui myös veturitalli. Östermyran sijainti teki Seinäjoesta yhden maan tärkeimmistä liikennesolmuista. Myös aseman nimi oli aluksi Östermyra. Asema oli vilkas ja aseman vieressä sijaitsivat 2. ja 3. luokan majoitustilat .[29] Vuonna 1913 valmistunut ratayhteys Kristiinankaupunkiin lisäsi Seinäjoen merkitystä risteysasemana. Asemaa korosti entisestään sisällissodan kynnyksellä valmistunut yhteys Haapamäeltä Pieksämäelle. Vuoden 1918 sotaa on pidetty taisteluna logistiikasta eli ratayhteyksistä.[12] 1920-luvun lopulla rautatiehenkilökuntaa työskenteli Seinäjoella yli 450.

Suomen itsenäistymisen jälkeen Seinäjoella sijoittui vielä venäläisen varuskunnan sotilaita. Suomen Tasavallan Vartioston sotilaat valtasivat Seinäjoen varuskunnan tammisunnuntaina, jolloin 550 sotilasta antautuivat taisteluitta.[30] Sisälllissodassa Valkoisten päämaja sijaitsi Seinäjoen rautatieasemalla kahdeksan viikon ajan Tampereen valloitukseen asti.[12] Päämajan mukana tuli myös satojen miesten vahvuinen esikunta, jonka saapuminen muutti Seinäjoen hetkeksi kiireiseksi varuskuntakaupungiksi.[31] Seinäjoella toimi kuukauden ajan myös Päämajan reserviupseerikoulu.[32] Lisäksi paikkakunnalla oli sotasairaala sekä kaatuneiden kokoamispaikka.[33] Sisällissodan aikana tapahtuivat myös Paukanevan teloitukset.[34] Seinäjoella tapahtui kevään aikana myös Mannerheimia vastaan suunnattu pommiattentaatti.[35]

Kasvu Lakeuden kaupungiksi (1920-1995)Muokkaa

 
Seurakuntakeskus ja Lakeuden risti rakennettiin maakuntakeskuksen maamerkeiksi 1960-luvulla.

Ratayhteyksien valmistumisen myötä asutuksellinen painopiste siirtyi Törnävältä asemanseudulle. Asemanseudusta muodostettiin vuonna 1921 suppean itsehallinnon taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1921. Mahdollisuutta kirkonkylän ja kunnan muuttamista kauppalaksi alettiin tutkia 1920-luvulla tarkemmin, kun mm. Törnävän sairaala valmistui vuonna 1915. Jako Seinäjoen kauppalaan ja maalaiskunnaksi tapahtui vuonna 1931.[25] Asemanseudusta 1920-luvulla muodostui liikekeskus, jonne suunnattiin ostoksille ja töihin.[36] Ensimmäisen asemakaavan Seinäjoelle laati Harald Andersin vuonna 1923.[37]

Törnävän sairaalan ja Vaasan lääninsairaalan (1931) valmistuminen toivat Seinäjoelle ammatillista koulutusta jo ennen kauppalavaihetta. Kaupungin ensimmäinen ammattioppilaitos, Seinäjoen sairaanhoitajatarkoulu perustettiin lääninsairaalan yhteyteen 1930.[12] Israel Yrityksen toiminnan myötä Seinäjoelle perustettiin 1920-luvulla sahalaitos, kuivaamo ja höyläämö. Sahatavaratoiminnan rinnalle Yritys perusti Seinäjoen kehruu- ja kutomotehtaan. 1930-luvulla muuta teollisuutta edustivat vuonna 1914 perustettu Osuusteurastamo Itikka ja kaksi virvoitusjuomatehdasta. Yritys toimi myös kivimurskaamon toimitusjohtajana ja vesijohtoyhtiön perustajana.[38] Maakunnallinen viljavarasto perustettiin Seinäjoelle 1938.[39]

Talvisodan aikana Neuvostoliitto pommitti Seinäjokea kerran noin parinkymmenen koneen voimin. 160 pommin vaikutuksesta 13 asukasta sai surmansa ja 14 haavoittui. Kymmenkunta rakennusta tuhoutui ja kolmekymmentä vaurioitui.[40][41] Jatkosodan aikana Seinäjoen sairaala toimi 29. sotasairalaana.[42] Sotien jälkeen 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla muuttohalukkuus kauppalaan kasvoi ja liikenneyhteyksien parantumisen myötä myös talouselämä monipuolistui. Sotien jälkeen Seinäjoelle asutettiin Jaakkiman ja Lumivaaran siirtoväkeä.

Vuoden 1959 alussa kauppalan ja maalaiskunnan kolmekymmenvuotinen erillisyys päättyi, kun maalaiskunta liittyi Seinäjoen kauppalaan. Seinäjoki sai kaupunkioikeudet vuonna 1960.[25] Seinäjoen kehittyminen moderniksi kaupungiksi alkoi konkretisoitua hallinto- ja kulttuurikeskuksen valmistelussa. Ensimmäisessä vaiheessa valmistui tavoitellun hiippakunnan tuomiokirkoksi valmistunut Lakeuden Risti (1960), kaupungintalo (1962), kaupunginkirjasto (1965), seurakuntakeskus (1966) ja valtion virastotalo (1968).[43] Sotien jälkeen tuli ajankohtaiseksi sanomalehti Ilkan siirtymisestä Vaasasta Seinäjoelle. Siirtopäätös tehtiin vuonna 1960 ja uusi toimitalo valmistui Seinäjoelle 1962.[44]

 
Seinäjoen Aalto-keskus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen rakennustaiteellinen kokonaisuus.

Seinäjoen kauppakoulu perustettiin vuonna 1952 ja vuonna 1955 koulu yleni merkonomeja kouluttavaksi kauppaopistoksi. Vuonna 1961 kauppaopisto sai ylioppilaspohjaista koulutusta. Ammatillinen koulutus ryhtyi kehittymmään ripeämmin vasta 1960-luvulta lähtien, jolloin Etelä-Pohjanmaan alue oli jäänyt koulutuksessa jälkeen ja Seinäjoenkin koulutus kehittyi enemmän elinkeinojen seurauksena. Seinäjoella havaitiin tarve korkeammalle kouluttautumiselle tuotteiden korkeamman jalostusarvon ja kilpailukyvyn saavuttamiseksi. Seinäjoki sai teknillisen koulun vuonna 1965.[12] Vuonna 1960 perustettiin Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys harjoittamaan kesäyliopistotoimintaa sekä tavoittelemaan korkea-asteen koulutuksen sekä yliopiston saamista maakuntaan. Korkeakouluyhdistyksen tavoitteena oli sosiaalikorkeakoulun saaminen Seinäjoelle.[12] Vuonna 1962 Osuuskunta Maitojaloste perusti tuotantolaitoksen Alakylään ja vuonna 1965 aloitettiin voin valmistaminen. Alakylän tehdas nousi 1970-luvulla Suomen suurimmaksi maidonjalostustehtaaksi. Palveluammattien kasvu Seinäjoella alkoi 1960-luvun aikana.[39]

1970-luvun alussa avautuneen Tampereen oikoradan myötä liikenneyhteydet Seinäjoelle parantuivat entisestään. Vanha rautatieasema purettiin 1960-luvun loppupuolella ja henkilöliikenne Kristiinankaupungin radalla lakkautettiin 1968. Vuonna 1969 valmistui Heikki Castrénin suunnittelema uusi keskusliikenneasema, joka oli valmistuttuaan Suomen toiseksi suurin rautatieasemarakennus Helsingin rautatieaseman jälkeen.[45] 1970-luvulla Etelä-Pohjanmaa oli noussut merkittäväksi lihantuotantoalueeksi ja Itikka oli suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan suurin teollisuuslaitos. 1980-luvun puolessa välissä lihantuotanto siirrettin Itikasta Nurmon alueelle.[39]

Vuonna 1986 Seinäjoella aloitettiin sosiaalialan opistotasoinen opetus vanhan lääninsairaalan tiloissa, uuden Seinäjoen keskussairaalan valmistuessa.[12] Hallinto- ja kulttuurikeskus täydentyi vuonna 1987 teatteritalolla.[43] 1980-luvun vaihteessa Seinäjoki alkoi kasvamaan tapahtumakeskuksena, kun ensimmäinen Provinssi järjestettiin Törnävänsaaressa vuonna 1979 ja Tangomarkkinat 1985.

Kasvava ja kansainvälistyvä korkeakoulukaupunki (1995–)Muokkaa

 
2010-luvun aikana Seinäjoen keskusta on kokenut muodonmuutoksen. Etualalla rakentuu korkeampaa rakentamista ja tulevaisuuden kaupunkikuvaa ohjaa asemanseudun kehitys.

2000-luvun aikana Seinäjoesta on muodostunut poikkeus keskikokoisten maakuntakeskusten joukossa. Seinäjoki on kasvanut ja vetänyt puoleensa nuoria muuttajia. Seinäjoen asukasmäärä kasvaa yli prosentin vuodessa. Seinäjoki on erottunut joukosta isompia kaupunkeja vähäisemmällä työttömyydellä sekä yritysten kasvulla ja menestyksellä.[46] Seinäjokelaisista 59,9 % kannatti Suomen liittymistä Euroopan unionin jäseneksi vuoden 1994 kansanäänestyksessä.[47]

Seinäjoen menestystä on selitetty pk-yritysten suurella määrällä ja monipuolisella toimialajakaumalla. Kaupunginjohtajana toimineen Jorma Rasinmäen mukaan Seinäjoella päätettiin 2010-luvun alussa panostaa kasvuyrityksiin ja uusien työpaikkojen syntymiseen mm. palveluseteleillä sekä rakennusluvilla, kaavoituksella ja tonttitarjonnalla.[46] Seinäjoki palkittiin vuonna 2020 kolmatta kertaa peräkkäin parhaimpana yrittäjäkaupunkina suurten kaupunkien sarjassa.[48] Seinäjokeen liittyivät 2000-luvulla Peräseinäjoki (2005) sekä Ylistaro ja Nurmo (2009).[46]

 
Framin yritys- ja teknologiakeskuksessa, Seinäjoen varressa, sijaisevat myös ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus. Framin alueella on ollut suuri merkitys Seinäjoen nykykehitykselle.

Koulutusta ja osaamista Seinäjoella on kehittänyt Seinäjoen ammattikorkeakoulu, joka perustettiin vuonna 1992 ja vakinaistettiin vuonna 1995. Vuosituhannen vaihteessa Seinäjoelle perustettiin yliopistokeskus, jonka kautta maakuntaan saatiin tutkimusta, osaamista ja tuotekehitystä. Aluksi yliopistokeskukseeen perustettiin 12 vierailijaprofessuuria. Vuonna 2016 yliopistokeskuksessa oli 20 professuuria ja yhteistyössä on mukana kuusi yliopistoja. Professuureja rahoittavat yhteistyössä toista sataa etelä-pohjalaista yritystä. Yliopistot ovat kasvattaneet omaa rahoitusosuuttaan alkuvuosista. Ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus toimivat kaupungin keskustaan perustetussa yritys- ja teknologiakeskus Framissa, jossa toimii lisäksi noin sata yritystä.[46] Tutkija- ja kehittäjäverkoston tukemana Seinäjoesta on kehittynyt agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien yrityskeskittymä.[49]

Framin läheisyydessä valmistui vuonna 2000 tapahtuma- ja kongressikeskus Seinäjoki-areena, joka laajentui edelleen vuonna 2017.[50] Vuonna 2016 tapahtumatilat laajentuivat entisestään, kun OmaSp-stadion valmistui Jouppilaan vuonna 2016. Jalkapallostadion oli valmistuessaan Suomen ensimmäinen täysin katettu jalkapallostadion.[51]

Maaseutuvirasto alueellistettiin Seinäjoelle vuosina 2008–2011. Seinäjoen sijoittumista viraston kotipaikaksi tuki alueen vahva maatalousvaltaisuus.[52] Vuoden 2019 alusta virastoon yhdistyivät Evira ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikkapalvelukeskuksesta ja uusi virasto aloitti Ruokavirastona. Seinäjoesta tuli TE-toimiston ja ELY-keskuksen vastuualueen keskuspaikka 2010-luvun vaihteessa. Kauppakeskus Ideapark Seinäjoki avattiin Seinäjoen Jouppiin marraskuussa 2019. Ideapark oli avautuessaan Suomen seitsemänneksi suurin kauppakeskus liikepinta-alataan[53]

2010-luvulla Seinäjoella aloitettiin kaupungin keskustan kehittäminen kaupunkimaisemmaksi. Kaavoituksessa keskustaan lisättiin korkeita liike- ja asuinrakennuksia sekä maanalaista pysäköintiä.[54] Toriparkki ja uusi keskustori avattin keväällä 2019.[55] 2020-luvulla keskustan uudistaminen jatkuu Seinäjoen asemanseudulla. 18 hehtaarin laajuinen kehitysalue määrittää Seinäjoen kaupunkikuvaa pitkälle tulevaisuuteen.[56]

MaantiedeMuokkaa

Seinäjoen naapuri­kunnat ovat pohjoisessa Kauhava, koillisessa Lapua, idässä Kuortane ja Alavus, etelässä Virrat ja Kihniö, lännessä Ilmajoki ja Kurikka ja luoteessa Isokyrö.

ArkkitehtuuriMuokkaa

Seinäjoen keskustan etelälaidalla kaupunkikuvaa hallitsee alun perin Alvar Aallon suunnittelema rakennusryhmä eli Aaltokeskus, joka muodostuu Lakeuden Ristin kirkosta, kaupungintalosta, kaksiosaisesta pääkirjastosta ja kaupunginteatterista.[57]

TopografiaMuokkaa

Seinäjoen alue kuuluu Suomen suurimpaan yhtenäiseen tasankoalueeseen. Korkeuserot maanpinnasta mitattuna ovat alueella alle 10 metriä. Maaston absoluuttinen korkeus merenpinnasta luetteuna on Seinäjoen keskustan alueella noin 50 metriä merenpinnasta nousten tasaisesti kohti kaupungin eteläosaa. Korkeuserosta huolimatta maan pysyy hyvin tasaisena. Maanpinnan verkkaisesta noususta johtuen alue vaikuttaa aaltoilevalta tasangolta. Varsinaisia korkeuseroja maastossa aiheuttavat Jouppilanvuoren tekovuori, joka on korotettu 118 metriin merenpinnasta, eli noin 70 metriin maanpinnasta ja Hallilanvuori, jonka relatiivinen korkeus maanpinnasta on 20 metriä.[58]

Maaperältään Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaalle tyypillistä. Kiinteä kallioperä on pääosin pegmatiittigraniittia, joka näyttäytyy satunnaisesti paljaina kallionnyppylöinä. Irtonainen maalaji verhoaa kallioperän varsin paksulla kerroksella. Maalajeista yleisimmät ovat moreeni, savi ja turve.[58] Turve on ollut pitkään maaperän peitekerrosta ja on kytöviljelyksen myötä vähentynyt erityisesti kaupunkikeskustan pohjoispuolella ja jokilaaksossa Törnävältä pohjoiseen. Turpeen alta esiin tulleisiin laajoihin savikenttiin on perustunut seudun laaja viljelys. Savi- ja turvemaiden väliset kohoumat ovat lähestulkoon moreenisoran peittämiä. Hiekkaa kaupungin alueella on niukasti.[59]

VesistötMuokkaa

Veden osuus Seinäjoen maisemassa on vähäinen. Kaupungin lävitse virtaa Seinäjoki kaakkois-luode suunnassa ja kääntyy keskustan pohjoisrajalla yhdistyen Seinänsuussa Kyrönjokeen, joka laskee Pohjanlahteen Vaasan seudulla. Seinäjoen alkujuuret ovat Virroilla sijaitsevassa Seinäjärvessä. Joki virtaa aluksi vähäisenä Kurjenjärveen saakka ja siitä pohjoiseen pienen Räntäjärven läpi. Tämän jälkeen joki virtaa Luomanjokena 30 kilometrin matkan kaupungin eteläisten osien halki yhdistyen Kihniänjokeen Peräseinäjoen kaupunginosan eteläpuolella. Tästä eteenpäin Seinäjoki virtaa edelleen mutkitellen kohti pohjoista yhdistyen kaupunkikeskuksen pohjoispuolella Seinänsuussa Kyrönjokeen.[59]

Seinäjoen kaupungin alueella on kaikkiaan 27 järveä, joista suurimmat ovat Hirvijärven tekojärvi, Kalajärvi ja Kyrkösjärven tekojärvi.[60]

LuontoMuokkaa

Seinäjoen Natura-kohteita ovat vanhat kuusivaltaiset metsät Pelman metsä ja Nättypii, sekä suoalueet Peränevanholma, Pirjatanneva, Paukaneva ja Haukilamminneva.[61]

Suuralueet, kaupunginosat ja kylätMuokkaa

[62][63]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2018 lopussa Seinäjoella oli 63 296 asukasta. Vuonna 2017 näistä 56 688 asui taajamissa, 5 666 haja-asutusalueilla ja 322 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Seinäjoen taajama-aste on 90,9 %.[64] Seinäjoen taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:[65]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Seinäjoen keskustaajama 49 992
2 Ylistaron kirkonkylä 2 563
3 Peräseinäjoen kirkonkylä 1 809
4 Heikkilä 726
5 Halkosaari 689
6 Veneskoski 334
7 Knuuttila 333
8 Viitikko 242

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Ylistaron kirkonkylän asukkaista kolme asuu Isonkyrön kunnan puolella.


TalousMuokkaa

Seinäjoen vähittäiskaupan volyymi on 703 miljoonaa euroa vuodessa ja moottoriajoneuvojen kaupassa Seinäjoki on Suomen suurimpia.[66] Seinäjoelle on suunnitteilla yksi Suomen suurimmista kauppakeskuksista, Ideapark Seinäjoki.[67] Vuonna 2012 Seinäjoen kaupunki ja Ikea solmivat vuoden 2015 lopussa rauenneen aiesopimuksen Ikea-tavaratalon toteuttamisesta.[68] Ylistaron alueella sijaitsee Suomen suurin navetta, jossa on tilaa 600 lehmälle.[69]

Taloustutkimuksen loppuvuodesta 2018 julkaiseman tutkimuksen mukaan Seinäjoella on yritysten johtohahmojen keskuudessa paras imago 36 suurimman suomalaisen kaupungin ja kunnan joukosta. Tutkimuksessa oli kysytty alueella toimivien yritysten toimitusjohtajien ja talousjohtajien mielipidettä kunnan asioista.[70]

Suurimpia työnantajiaMuokkaa

Yritykset:

Julkiset työnantajat:

Seinäjoen teknologia- ja innovaatiokylä on nimeltään Triano.

VäestöMuokkaa

VäestörakenneMuokkaa

Seinäjoki on asukasluvultaan Suomen 16. suurin kunta, asukasluku oli 63 296. Seinäjoen väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 33,4 % Etelä-Pohjanmaan maakunnan asukasluvusta ja 1,15 % koko Suomen asukasluvusta (31.12.2018).[74]

Seinäjoen väestön sukupuolirakenne oli vuoden 2018 lopussa 51,3 % naisia ja 48,7 % miehiä. Naisia on Seinäjoella suhteellisesti eniten koko maakunnassa.[75]

Alle 15-vuotiaita Seinäjoen väestöstä on 17,5 %, mikä on hieman maakunnan keskiarvoa (16,7 %) korkeampi. Työikäisiä Seinäjoella on maakunnasta eniten kun 15–64-vuotiaiden osuus väestöstä on 63,1 %. Seinäjoella on maakunnasta vähiten yli 65-vuotiaita, joiden osuus on 19,4 % väestöstä.[76] Seinäjoen huoltosuhde, eli huollettavien suhde työikäiseen väestöön on Etelä-Pohjanmaan matalin: 58,5 sataa työikäistä kohden.[77]

Oheisessa kaaviossa esitettynä Seinäjoen väkiluvun kehitys aikavälillä 1810–2015. Kaaviossa käytetty kulloinkin voimassa olevaa aluejakoa. Väkiluvun voimakas kasvu vuoden 2010 kohdalla selittyy kuntajaon muutoksella.

Seinäjoen väestönkehitys 1810–2020
Vuosi Asukkaita
1810
  
575
1815
  
672
1820
  
802
1825
  
931
1830
  
1 043
1835
  
1 033
1840
  
1 149
1845
  
1 413
1850
  
1 772
1860
  
2 141
1865
  
1 861
1870
  
1 732
1875
  
2 004
1880
  
2 321
1890
  
2 954
1900
  
3 328
1910
  
4 191
1920
  
4 939
1930
  
7 233
1940
  
8 661
1950
  
11 668
1960
  
15 605
1970
  
20 275
1980
  
24 644
1990
  
27 765
2000
  
30 290
2005
  
35 918
2010
  
57 811
2015
  
61 530
2020
  
63 834
Lähde: Tilastokeskus.[78]

Kieli ja etnisyysMuokkaa

Seinäjoki on yksi Suomen yksikielisimpiä kaupunkeja. Vuoden 2018 lopussa Seinäjoen väestöstä 97,4 prosenttia puhui äidinkielenään suomea. Ruotsinkielisten osuus Seinäjoen väestöstä on vain 0,2 prosenttia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 2,4 prosenttia ja Seinäjoella asuvia ulkomaiden kansalaisia on 1,7 prosenttia.[79]

Vuoden 2017 lopussa Seinäjoella asui ulkomaalaistaustaisia henkilöitä 1563 henkeä. Määrä on kasvanut vuodesta 2000 keskimäärin n. 70 henkilön vuosivauhdilla, kun vuonna 2001 Seinäjoella ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli 381 henkeä.[80] Ulkomaalaistaustaisten lukumäärä on vähäisin yli 40 000 asukkaan kaupunkien joukossa.

UskontoMuokkaa

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntiin kuului Seinäjoella vuoden 2018 lopussa 51 658 jäsentä, mikä on 81,6 % koko Seinäjoen asukasluvusta, kun koko maan keskiarvo oli 69,7 %. Seinäjoen lukema on yli 50 000 asukkaan kaupunkien joukossa Suomen korkein.[81] Evankelis-luterilaista kirkkoa alueella edustaa Seinäjoen seurakunta, joka koostuu Seinäjoen alueseurakunnasta sekä Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron kappeliseurakunnista.[82] Seinäjoki on historiallisesti ollut herännäisyyden ja evankelisuuden valta-aluetta. Kaupunkia on kuvattu hengelliseksi risteyspaikaksi, jossa ovat kohdaneet useiden eri herätysliikkeiden vaikutukset. Liikkeiden rinnakkaiseloa on kuvattu sopuisaksi. Herätysliikkeiden vaikutus on näkynyt myös Seinäjoen seurakunnan toiminnassa.[83]

Evankelis-luterilaisen kirkon sisällä Seinäjoella toimii aktiivisesti useita eri herätysliikkeitä. Herännäisyyttä alueella edustaa Herättäjä-Yhdistys. Evankelisuutta edustavat Evankelinen lähetysyhdistys ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Lisäksi alueella toimii Kansanlähetys sekä lestadiolaisuutta edustava Rauhanyhdistys. Lisäksi Lähetyshiippakunnan Luukkaan luterilainen seurakunta toimii Seinäjoella.[84]

Helluntaiherätyksen piirissä Seinäjoella toimii aktiivisesti Seinäjoen helluntaiseurakunta. Seinäjoen helluntaiseurakuntaan kuului vuoden 2015 lopussa n. 1400 jäsentä.[85] Lisäksi Ylistarossa ja Peräseinäjoella toimivat omat helluntaiseurakuntansa. Vuonna 2014 Seinäjoella helluntaiseurakunnasta jakaantui evankelioimisliikkeeseen kuuluva Houm Church, jonka piirissä on n. 200 aktiivista kävijää.[86] Vapaakirkollisuuden nimissä Seinäjoella toimii n. 550 jäsenen Seinäjoen Vapaaseurakunta.[87]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Seinäjoki kuuluu Vaasan ortodoksisen seurakunnan toiminta-alueeseen, joka toimittaa jumalanpalveluksia Jumalanäidin suojeluksen rukoushuoneessa.[88] Katolisen kirkon alla Seinäjoki kuuluu Pyhän Ristin katolisen seurakunnan toiminta-alueeseen.

KoulutusMuokkaa


KulttuuriMuokkaa

Pääartikkeli: Seinäjoen kulttuuri

TapahtumatMuokkaa

 
Provinssi kerää vuosittain Törnävänsaareen kymmeniä tuhansia festarikävijöitä.

Seinäjoen asema tapahtumakaupunkina on korostunut vuosien aikana. Vuosittain toistuvista suurtapahtumista, Seinäjoki tunnetaan erityisesti Provinssista, Tangomarkkinoista ja Vauhtiajoista. Kaupungissa järjestetään vuosittain lisäksi satoja erikokoisia tapahtumia ja tilaisuuksia ulko- ja sisätiloissa.[89]

Seinäjoki on vuosien aikana toiminut tapahtumapaikkakunta useille kiertäville suurtapahtumille. Seinäjoella on mm. järjestetty Kuninkuusravit kahdeksan kertaa, viimeksi 2020, Pesäpallon Itä–Länsi-ottelut seitsemästi, viimeksi 2019, UEFAn U19-poikien EM-lopputurnaus 2018, Puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati 2018, Farmari-maatalousnäyttely neljästi, viimeksi 2017, Kalevan kisat neljästi, viimeksi 2017 ja Asuntomessut vuonna 2016.[89]

Vuosina 1993–2013 Seinäjoen kaupunki järjesti toukokuussa Seinäkuun yö -nimistä vuorokauden mittaista maksutonta kulttuuritapahtumaa.[90] Kaupunki isännöi vuosittaista Harrastajateatterikesää vuodesta 1973 vuoteen 2016 saakka.[91]

Seinäjoella on järjestetty myös useita kristillisiä suurtapahtumia. Kaupunki on isännöinyt herännäisten Herättäjäjuhlia viidesti, viimeksi vuonna 2009 ja seuraavan kerran vuonna 2023. Vapaakirkon kesäjuhlat on kaupungissa järjestetty seitsemän kertaa, viimeksi 2015.[92] Kansanlähetyspäivät on Seinäjoella järjestetty 2011. Evankelisuuden Evankeliumijuhlat on kaupungissa järjestetty kahdesti, viimeksi 1998. Seinäjoen helluntaiseurakunta järjesti 1956 Törnävänsaaressa maailmanlaajuisen helluntaikonferenssin ja toisen suurtapahtuman vuonna 1968 Lyseon kentällä. Seurakunnan järjestämissä tapahtumissa kaupungissa ovat vieraillut muun muassa Reinhard Bonnke vuosina 1995 ja 2010 sekä Nicky Cruz vuonna 2017.

Musiikki ja esittävät taiteetMuokkaa

 
Seinäjoen kaupungiteatteri on palkittu Suomen vuoden teatterina 2015.

Seinäjoen kaupunginorkesteri muodostuu jousi- ja puhallinkvinteteistä, joten ohjelmisto painottuu kamarimusiikkiin. Orkesteri konsertoi musiikkikäyttöön rakennetussa Seinäjoki-salissa ja tekee yhteistyötä Vaasan kaupunginorkesterin kanssa.[93]

Musiikin täydennyskoulutusta ja rytmimusiikin kehittämityötä tehdään Seinäjoella Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Musiikin perusopetusta tarjoaa lisäksi vuonna 1936 perustettu Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto. Rytmimusiikin koulutusta ja tapahtumia järjestävät myös Rytmi-instituutti, Seinäjoen elävän musiikin yhdistys ja Sibelius-Akatemia.[94]

Seinäjoen kaupunginteatteri tarjoaa esityksiä neljällä näyttämöllä, jotka on nimetty Aalto-teeman mukaisesti päänäyttämö Alvariin, Elissa-studioon, Aino-lavaan sekä Verstas-näyttämöön. Teatterin katsomoihin mahtuu yhteensä liki 700 katsojaa. Vuonna 2015 Seinäjoen kaupunginteatteri valittiin Vuoden teatteriksi Suomessa.[95] Kaupunginteatterissa esitetään vuosittain useampia ensi-iltoja ja teatterissa nähdään omien tuotantojen lisäksi myös vierailunäytöksiä. Teatterissa toimii lisäksi teatteriravintola.[96]

Teatteria Seinäjoella järjestävät lisäksi kaupunginteatterin kesänäyttämönä toimiva Törnävän kesäteatteri, Teatteri Hysteria, Aisamäen kesäteatteri Kalajärvellä ja Jyrkän kesäteatteri Kainastossa. Ilmaisutaidon ja teatterin harrastaminen tapahtuu Seinäjoella Seinäjoen kansalaisopiston ja Luovaamon teatteriryhmissä.[97][96]

MuseotMuokkaa

 
Suojeluskunta- ja lottamuseo esittelee alueen sotahistoriaa ja on näytekappale Aallon arkkitehtuurista.

Seinäjoella sijaitsee monipuolisesti museoita niin alueen historiasta aina yksityiskokoelmiin. Seinäjoen historiallisia museoita edustavat Kalajärvellä sijaitseva suomalaisten siirtolaisten historiasta kertova Siirtolaisuusmuseo, jonka rakennukset ovat suomalaisten siirtolaisten rakentamia ja tuotu eri puolilta maailmaa. Seinäjoen ydinkeskustassa sijaitsee arkkitehtuuriltaan ja sotahistorialtaan merkittävä Suojeluskunta- ja lottamuseo, joka on arkkitehti Alvar Aallon nuoruudentyö.[98]

Törnävän kaupunginosassa sijaitsee alueen historiaan erikoistunut Etelä-Pohjanmaan museo. Törnävällä sijaitsee myös vanhassa mielisairaalan rakennuksessa alueen sairaanhoitohistoriaan erikoistunut Sairaalamuseo. Maakunnan historiaan ovat erikoistuneet myös Nurmon museo, Ritarin kotimuseo ja Peräseinäjoen riihimuseo. Seudun maataloushistoriasta kertovat myös Etelä-Pohjanmaan traktorimuseo sekä Kriikun museomylly.[98]

Rytmikorjaamolla on esitetty alueen musiikkihistoriaa seinien Provinssi-aiheisilla valokuvilla sekä äänen tallentamiseen ja studiolaitteistoon erikoistuneessa Ääniaallot-studionäyttelyssä.[98]

TaideMuokkaa

Seinäjoen taide- ja kulttuurikeskus Kalevan navetta sijaitsee Itikan kaupunginosassa. Vuonna 2020 avautuneessa Kalevan navetassa toimintaa ylläpitävät kaupungin kultuuripalveluiden lisäksi lastenkulttuurikeskus, Seinäjoen taidehalli, käsi- ja taideteollisuustaitoja ylläpitävät Taito-yhdistykset, taidelainaamo sekä käsityö- ja muotoilukoulu. Rakennuksessa toimii myös Taideyliopiston Seinäjoen yksikkö sekä Seinäjoen kansalaisopiston verstaat.[99]

Seinäjoen ratapihan vanhalla varikolla toimii paikallisten taiteilijoiden ylläpitämäs galleria ja työtila Varikkogalleria. Galleria esittelee vaihtuvia näyttelyitä maalauksista keramiikkatöihin. Muotoilija ja kuvanveistäjä Päivi Rintaniemen töitä esitetään Amfora-galleriassa.[98]

Seinäjoen Aalto-keskuksessa on myös sijoitettuna taidetta ja muotoilua. Aalto-kirjastossa on sijoitettuna maailman suurin Aalto-lasikokoelma, sisältäen yli 200 Aino ja Alvar Aallon suunnittelemaa lasiesinettä. Pääkirjasto Apilassa on esillä paikallisten taiteilijoiden ja ryhmien valmistamaa taidetta ja käsitöitä.[98]

ViihdeMuokkaa

 
Seinäjoen Rytmikorjaamo Vaasantieltä nähtynä.

Seinäjoella on nykyisin monenlaisia kulttuuritapahtumia, ja varsinkin musiikkitarjonta on laajaa ympäri vuoden. Esimerkiksi Rytmikorjaamo on suosittu klubi, jossa vierailee suomalaisia ja kansainvälisiä artisteja melkein joka viikonloppu. Seinäjoella on myös useita muita baareja ja klubeja joissa on hyvin aktiivista musiikkitoimintaa.

Seinäjoen keskustassa toimii kolmisalinen Bio Marilyn vanhassa maakuntatalossa.[96] Ylistaron kaupunginosassa sijaitsee perinteinen vuonna 1941 rakennettu elokuvateaatteri Matin-Tupa. Matin-Tupa järjestää vuosittain Filmiä ja valoa -elokuvafestivaalia.[100] Seinäjoen elokuvakerho Raina ry järjestää näytöksiä yhteistyössä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kanssa.[101]

UrheiluMuokkaa

 
Seinäjoen ravikeskus on yksi Suomen aktiivisimmista ravikeskuksista.

Seinäjoella on vilkas urheilutarjonta ja varhaisimmat tiedot urheilusta on 1900-luvun alusta perustetuista urheiluseuroista. Seinäjoen vanhimmat urheiluseurat ovat Peräseinäjoen Toive, Seinäjoen Maila-Jussit, Seinäjoen Sisu ja Nurmon Jymy. Joukkueurheilun ohella Seinäjoki tunnetaan raviurheilusta. Seinäjoen ravikeskus on Etelä-Pohjanmaan suurin ja yksi Suomen aktiivisimmista ravikeskuksista.[102]

Seinäjokelaisjoukkueet ovat saavuttaneet Suomen mestaruuksia lentopallossa, amerikkalaisessa jalkapallossa, pesäpallossa, maahockeyssa, salibandyssa ja jalkapallossa. Muita kansallisen tason menestyslajeja ovat paini, yleisurheilu, pikaluistelu, uinti, ampumahiihto ja moottoriurheilu.

Seinäjokiset palloiluseurat ovat pelanneet useissa lajeissa pääsarjassa, mutta varsinkin pesäpallo on kaupungin yksi kautta aikain suosituimmista lajeista. Seinäjoki on myös perinteinen jalkapallokaupunki ja nykyään sitä edustaa pääsarjatasolla Seinäjoen Jalkapallokerho, joka on noussut kansallisen tason menestyksen johdosta Seinäjoen urheilun lippulaivaksi ja kaupungin seuratuimmaksi urheiluseuraksi.

Miesten mestaruuksia palloilulajeissa on voittanut Seinäjoen Maila-Jussit pesäpallossa (4) ja lentopallossa (2), salibandyssa Seinäjoen Peliveljet (3), maahockeyssa Seinäjoki United (2) ja amerikkalaisessa jalkapallossa Crocodiles (1). Naisten pesäpallossa Maila-Jussit on myös voittanut Suomen mestaruuden (1). Muita seinäjokisia pääsarjaseuroja ovat olleet jalkapallossa Sepsi-78 ja TP-Seinäjoki, salibandyssa Nurmon Jymy, pesäpallossa Peräseinäjoen Toive, PeTo-Jussit ja Nurmon Jymy, kaukalopallossa Pallo and the Boys sekä lentopallossa Seinäjoen Kuutoset. Lisäksi Seinäjoki Rugby pelaa rugbyssa maamme toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

LiikenneMuokkaa

 
Seinäjoen pääteitä ja kyliä.

MaantietMuokkaa

Seinäjoen kautta kulkevat yleiset tiet eri ilmansuuntiin:
  Laihia, Ylistaro, Alavus Jyväskylä (luoteeseen / itään)
  Tampere, Parkano, Jalasjärvi, Lapua, Uusikaarlepyy (etelään / koilliseen)
  Ilmajoki, Kaskinen (lounaaseen)
  Peräseinäjoki, Virrat (kaakkoon)

Peräseinäjoelta:
  Jalasjärvi, Alavus (länteen / itään)
  Seinäjoki, Virrat (luoteeseen / etelään)

Ylistarosta:
  Lapua, Alajärvi, Kyyjärvi (itään)
  Isokyrö, Laihia, Seinäjoki (länteen / etelään)
  Ylihärmä (pohjoiseen)

Tilanne: 31.12.2009

Kulkuneuvo Lukumäärä
Henkilöautot 34 756
Pakettiautot 4 203
Kuorma-autot 1 528
Linja-autot 174
Moottoripyörät 3 143
Mopot 2 990
Moottorikelkat 867
Traktorit 4 861
Matkailuperävaunut 983
Muut 10 584
Ajoneuvot yhteensä 64 089

RautatietMuokkaa

Rautatieasema, linja-autoasema ja taksiasema toimivat Seinäjoella yhdistettynä matkakeskuksena.

Seinäjoelle pääsee junalla lännestä Vaasan suunnasta, etelästä Tampereen suunnasta, idästä Haapamäen ja Jyväskylän suunnasta sekä pohjoisesta Oulun ja Kokkolan suunnasta. Seinäjoen rautatieasemalla Tampere–Oulu-pääradasta erkanevat rataosat Seinäjoki–Haapamäki, Seinäjoki–Kaskinen ja Seinäjoki–Vaasa.

LentoliikenneMuokkaa

Seinäjoen lentoasema sijaitsee Ilmajoella ja sitä on ylläpitänyt vuodesta 2016 Seinäjoen lentoasema Oy (aikaisemmin Rengonharju-säätiö). Lentoasema rakennettiin 1976 ja reittiliikenne alkoi 1982. Kenttä toimi seinäjokelaisen Finncomm Airlinesin kotikenttänä, joka operoi sieltä Helsinkiin viidesti päivässä. Myöhemmin lentoja siirtyi hoitamaan Ruotsalainen Direktflyg, joka hoiti lentoja jonkin aikaa, kunnes ilmoitti yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa, että lennot eivät ole taloudellisesti kannattavia, jonka vuoksi ne lopetetaan. Säännölliset reittilennot Seinäjoen lentoasemalle loppuivat 28.3.2013.[103]

Hallinto ja politiikkaMuokkaa

HallintoMuokkaa

 
Seinäjoen kaupunginvaltuusto kokoontuu päätöksentekoon Aalto-keskuksessa sijaitsevan kaupungintalon valtuustosaliin.

Seinäjoen kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2020 Jaakko Kiiskilä[104]. Ylintä päätösvaltaa Seinäjoen kaupungissa käyttää 51-jäseninen kaupunginvaltuusto, joka päättää kaupungin talouden ja rahoituksen perusteista sekä kaupungin hallinnon rakenteesta. Kaupunginvaltuusto myös valitsee luottamushenkilöt ja tärkeimmät viranhaltijat. Kaupunginvaltuusto valitaan kunnallisvaaleilla neljän vuoden välein.[105] Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Kimmo Heinonen (kok.), 1. varapuheenjohtajana Esa Nuottivaara (kesk.) ja 2. varapuheenjohtajana Harry Wallin (sd.).[106]

Kaupungin hallintoa johtaa 13-jäseninen kaupunginhallitus. Sen tehtävä on valmistella kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat ja huolehtia, että valtuuston päätökset toteutetaan. Kaupunginhallitus huolehtii myös kaupungin yleisestä kehittämisestä sekä valvoo viranhaltijoiden toimintaa ja kaupungin taloushallintaa.[105] Kaupunginhallituksen puheenjohtaja toimii Kati Ojaniemi (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Kati Särmö (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Aki Ylinen (kesk.).[107]

Lautakunnat valmistelevat kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi kuuluvat asiat ja huolehtivat päätöksen täytäntöönpanosta. Lautakunnan tehtävänä on huolehtia toimialansa kehittämisestä sekä ohjata sen suunnittelua ja toteutusta. Kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnat kunnallisvaalikauden ajaksi neljän vuoden välein.[108]

KuntaliitoksetMuokkaa

Vuonna 1959 Seinäjokeen liitettiin Seinäjoen maalaiskunta, josta Seinäjoen kauppala oli erotettu 1930-luvulla.

31. joulukuuta 2004 siihenastinen Seinäjoen kaupunki lakkautettiin ja se yhdistettiin Peräseinäjoen kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2005 alkaen. Uusi kunta otti käyttöönsä Seinäjoki-nimen ja kaupunki-nimityksen.[7] Seinäjoen pinta-ala kasvoi 603 km²:iin aiemmasta 134 km²:stä.

31. joulukuuta 2008 siihenastinen Seinäjoen kaupunki lakkautettiin ja se yhdistettiin kahden muun kunnan, Nurmon ja Ylistaron kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Seinäjoki-nimen ja kaupunki-nimityksen.[8]

Ilmajoen Munakan kylä on myös ilmaissut kiinnostuksensa liittyä Seinäjoen kaupunkiin. Vuonna 2012 kylän asukkaat laativat adressin kylän liittämisestä Seinäjokeen. Laadittu adressi toimitettiin sekä Ilmajoen kuntaan että valtiovarainministeriöön.[109] Uuden Seinäjoen väkiluku on noin 58 985 asukasta, mikä tekee Seinäjoesta samaa kokoluokkaa olevan kaupungin Rovaniemen, Vaasan ja Kotkan kanssa. Laajinta kannatusta kuntien yhdistäminen sai Seinäjoella ja Ylistarossa, kun taas Nurmossa esiintyi jyrkkää vastustamista kuntaliitokseen, mikä tuli ilmi muun muassa kansanäänestyksessä. Nurmon kunnanvaltuusto keskusteli asiasta neljä ja puoli tuntia ennen päätöksentekoa. Merkittävä osa nurmolaisista asuu toiminnallisesti Seinäjoen esikaupungiksi muodostuneella Hyllykalliolla. Ylistaro puolestaan on etäämmällä Seinäjoen kaupungista sekä oli selvästi harvemmin asuttu maatalousvaltainen kunta.

PolitiikkaMuokkaa

Eduskuntapuolueista Seinäjoella pitävät piiritoimistoaan Keskusta, Kokoomus, Sosialidemokraatit ja Perussuomalaiset. Kansallisissa vaaleissa Seinäjoki kuuluu Vaasan vaalipiiriin.

Vaalikaudelle 2019–2023 Seinäjoelta valittiin kaksi kansanedustajaa: Kokoomuksen Paula Risikko ja Keskustan Pasi Kivisaari. Risikko on toiminut kansanedustajana vuodesta 2003 lähtien ja Kivisaari nousi eduskuntaan vuoden 2019 vaaleissa.

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[110] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK KOK SDP VIHR PS KD VAS muut
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2000 4 766 34,6 3 833 27,9 3 684 26,8 365 2,7 86 0,6 626 4,5 370 2,7 31 0,2
2004 6 389 36,4 5 009 28,6 4 199 23,9 509 2,9 219 1,2 756 4,3 433 2,5 27 0,2
2008 8 860 31,7 8 877 31,8 5 496 19,7 810 2,9 1 065 3,8 1 287 4,6 586 2,1 959 3,5
2012 9 178 33,8 8 058 29,7 4 421 16,3 922 3,4 2 632 9,7 1 293 4,8 561 2,1 74 0,3
2017 10 010 34,5 7 949 27,4 4 481 15,4 1 982 6,8 1 974 6,8 1 431 4,9 1 041 3,6 162 0,5

KansainvälisyysMuokkaa

YstävyyskaupungitMuokkaa

Seinäjoen ystävyyskaupunkitoiminta alkoi 1980-luvun lopulla. Ystävyyskaupunkitoimintaan ovat kuuluneet erilaiset viralliset vierailut sekä kulttuuri-, urheilu- ja nuorisoyhteisöjen yhteistyö. Ystävyyskaupunkisuhteiden kautta Seinäjoki tavoittelee yhteistyömahdollisuuksia kaupunkiorganisaation eri toimialoilla, hyvien käytäntöjen ja toimintamallien vertailun sekä eri asteen oppilaitosten ja kansainvälistymistä.[111]

Seinäjoen ystävyyskaupunkeja ovat:

Lisäksi Seinäjoella on neljä kiinalaista yhteistyökaupunkia:

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Alanen, Aulis J.: Seinäjoen historia I. Seinäjoen kaupunki, 1970.
  • Ala-Kulju, Reino: Seinäjoen kirja. Kuvaus Seinäjoen vaiheista. Seinäjoen seurakunta, 1963.
  • Kyttä, Annikki & Takalo, Tenho: Seinäjoen historia II. Seinäjoen kaupunki, 1977. ISBN 951-99131-5-7.

ViitteetMuokkaa

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M06* 30.6.2020. Tilastokeskus. Viitattu 20.8.2020.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
  6. Kuntavaalit 2017, Seinäjoki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. a b Valtioneuvoston päätös Seinäjoen kaupungin ja Peräseinäjoen kunnan lakkauttamisesta ja uuden kunnan perustamisesta (677/2003) finlex.fi. 3.7.2003. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 30.12.2013.
  8. a b Valtioneuvoston päätös Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan lakkauttamisesta ja uuden Seinäjoen kaupungin perustamisesta (1073/2007) finlex.fi. 22.11.2007. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 30.12.2013.
  9. Suuri vaikutusaluetutkimus, TNS Gallup, ks. s. 7 teoksessa Kauppa-Joupin asemakaavoitus, Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi 10.5.2010. Seinäjoen kaupunki, Entrecon. Viitattu 9.5.2013.
  10. Knuuttila, Jussi: Maaseutuvirasto Seinäjoelle Hallintobyrokratia siirtyy keskelle vahvaa yrittäjäseutua lokakuu 2005. Maatilan Pellervo. Viitattu 26. tammikuuta 2010.
  11. Seinäjoen historia s. 22
  12. a b c d e f g h i j k Seinäjoella on rautainen syntyhistoria Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.11.2020.
  13. Seinäjoen historia 1 s.9
  14. Seinäjoen historia 1 s. 11
  15. Ala-Kulju, Reino, 1963 s. 28
  16. Ala-Kulju, Reino, 1963 s. 29
  17. Seinäjoen Historia 1 s. 19
  18. Ala-Kulju, Reino, 1963 s. 33
  19. Ala-Kulju, Reino, 1963 s. 37
  20. Ala-Kulju, Reino, 1963 s. 30-31
  21. Seinäjoen Historia s. 23
  22. Ala-Kulju, Reino, 1963 s. 34
  23. Ala-Kulju, Reino, 1963
  24. Seinäjoen Historia I s. 122
  25. a b c d Historia Seinäjoen kaupunki.
  26. Ala-Kulju Reino, 1963
  27. Seinäjoen historia I s. 388
  28. Seinäjoen historia I s. 388–391
  29. Seinäjoen rautatieasema-alue Museovirasto. Viitattu 12.11.2020.
  30. Harjula, Mirko: ”Ryssänupseerit” : ensimmäisen maailmansodan Venäjän asevoimien suomalaistaustaiset upseerit 1914–1956, s. 261–263. Helsinki: Books on Demand, 2013. ISBN 978-952-28656-6-3.
  31. Hokkanen, Kari: Seinäjoen päämaja sai pätevän historian 25.5.2013. Ilkka. Viitattu 16.3.2018.
  32. Seinäjoki : Suomen ensimmäisen reserviupseerikurssin muistomerkki Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit. Viitattu 16.3.2018.
  33. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä niinisto130813 ei löytynyt
  34. Puumala, Anne: Tuomittu, ammuttu, unohdettu. Ilkka, 16.2.2018.
  35. Palomäki, Risto: Mannerheim piti päämajaa ”kanakopissa” Seinäjoella 3.6.2013. Seinäjoen Sanomat. Viitattu 16.3.2018.
  36. Kyttä & Takalo 1977, s. 13
  37. Kyttä & Takalo 1977, s. 472
  38. Teollisuusneuvos Israel Yritys (1887–1964). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  39. a b c Puskasta Framille: viisikymmentä vuotta tekniikan koulutusta Seinäjoella Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.11.2020.
  40. Pommikonelaivueet jylisivät taivaalla talvisodan kuukausina Yleisradio. Viitattu 12.11.2020.
  41. Talvisota Ilkan sivuilla 1939-1940 sivut 118-119
  42. Seinäjoki: Sotasairaala EP Muisto. Viitattu 12.11.2020.
  43. a b Määritä osoite! Museovirasto. Viitattu 12.11.2020.
  44. Helsingin Sanomat, 19.4.1966, s. 8. Näköislehden aukeama (digilehden tilaajille).
  45. Jussi Iltanen: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 138–140. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  46. a b c d Lakeudella pyörii myönteinen kierre – näin Seinäjoesta tuli kasvava menestystarina 8.12.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.11.2020.
  47. EU-kansanäänestys 1994 Tilastokeskus . Viitattu 22.11.2020.
  48. Määritä osoite! 9.6.2020. Suomen Yrittäjät. Viitattu 22.11.2020.
  49. Suomen kasvukäytävä: Seinäjoki Suomen kasvukäytävä. Viitattu 22.11.2020.
  50. Seinäjoki Areena on laajentunut Seinäjoki Areena. Viitattu 22.11.2020.
  51. Ramboll: OmaSp Stadion Ramboll. Viitattu 22.11.2020.
  52. Maaseutuviraston mukana Seinäjoelle tuli neljäsosa henkilöstöstä Yle. Viitattu 22.11.2020.
  53. I.-Mediat Oy: Seinäjoen Ideapark kiilaa kymmenen suurimman kauppakeskuksen joukkoon, taakse jää muun muassa paljon puhuttu Redi – Yksi keskus pitää ykköspaikkansa vuodesta toiseen Ilkka. Viitattu 25.12.2019.
  54. Seinäjoen ydinkeskustalle kaupunkimaisempi ilme 12.8.2014. Yle. Viitattu 22.11.2020.
  55. Seinäjoen keskustori palasi takaisin vanhalle paikalleen – pitkään kestänyt myllerrys koetteli yrittäjiä 26.4.2019. Yle. Viitattu 22.11.2020.
  56. Seinäjoen asemanseudun mylläys on jättimäinen hanke 3.10.2019. Yle. Viitattu 22.11.2020.
  57. Alvar Aalto Visit Seinäjoki. Viitattu 7.2.2018.
  58. a b Ala-Kulju, Reino 1963, s. 10
  59. a b Ala-Kulju, Reino 1963, s. 11
  60. Seinäjoki Järviwiki. Viitattu 7.2.2018.
  61. Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 7.2.2018.
  62. Kuoras kartoitettiin Seinäjokeen [vanhentunut linkki]
  63. Seinäjoen kaupungin asuinalueet Asuinalueet. Seinäjoen kaupunki. Viitattu 26.3.2009.
  64. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  65. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  66. http://www.investinseinajoki.fi/.invest_in_seinajoki_region.html/40807.pdf
  67. http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/sein%C3%A4joelle-rakennettaneen-yksi-suomen-suurimmista-kauppakeskuksista-1.1481634
  68. http://yle.fi/uutiset/ikea_ja_seinajoki_loysivat_toisensa/6095065
  69. http://yle.fi/uutiset/ylistaroon_nousee_tana_vuonna_suomen_suurin_navetta/7032803
  70. Seinäjoella on paras imago Taloustutkimus (taloustutkimus.fi). 11.12.2018. Viitattu 20.3.2019.
  71. http://www.seinajoki.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2017/06/k2llIHeSr.html.stx
  72. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, viitattu 22.8.2015.
  73. SeAMK numeroin, SeAMK. Viitattu 22.8.2015.
  74. Väkiluku 4.11.2019. Etelä-Pohjanmaan liitto. Viitattu 4.12.2019.
  75. Sukupuolijakauma 4.11.2019. Etelä-Pohjanmaan liitto. Viitattu 4.12.2019.
  76. Väestön ikärakenne 4.11.2019. Etelä-Pohjanmaan liitto. Viitattu 4.12.2019.
  77. Huoltosuhde 4.11.2019. Etelä-Pohjanmaan liitto. Viitattu 4.12.2019.
  78. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  79. Kielijakauma ja kansalaisuudet - Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunki. Viitattu 28.9.2019.
  80. Kieli ja kansalaisuus - Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto. Viitattu 28.9.2019.
  81. Jäsentilasto 2018 - Kirkon tilastot kirkontilastot.fi. Viitattu 28.9.2019.
  82. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  83. Ala-Kulju, Reino 1963, s. 266
  84. Herätysliikkeet - Seinäjoen seurakunta seinajoenseurakunta.fi. Viitattu 28.9.2019.
  85. Leevi Launonen: Seinäjoen helluntaiseurakunnan pitkäaikainen johtaja jäi eläkkelle 12.3.2015. www.helluntaiseurakunnat.fi. Viitattu 6.2.2018.
  86. I.-Mediat Oy: Saranpää haluaa perustaa uuden seurakunnan Ilkka. Viitattu 10.9.2019.
  87. Leevi Launonen: Seinäjoen vapaaseurakunta - tietoja www.seinajoenvapaaseurakunta.fi. Viitattu 23.4.2020.
  88. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  89. a b Tapahtumakaupunki Seinäjoki Seinäjoen kaupunki. Viitattu 1.11.2020.
  90. Jättikö Seinäkuun Yö jäähyväiset? – Katso kuvat tapahtumasta, Ilkka 8.5.2013. Viitattu 22.8.2015.
  91. Info
  92. Kesäjuhlat Suomen Vapaakirkko. Viitattu 1.11.2020.
  93. Seinäjoen kaupunginorkesteri Seinäjoen kaupunginorkesteri. Viitattu 22.8.2015.
  94. Kulttuurikohteet: Musiikki Seinäjoen kaupunki. Viitattu 30.10.2020.
  95. Seinäjoelle teatterialan ykköspalkinto, Ilkka 8.3.2015, viitattu 9.3.2015.
  96. a b c Teatterit Visit Seinäjoki. Viitattu 30.10.2020.
  97. Kulttuurikohteet: Teatteri Seinäjoen kaupunki. Viitattu 30.10.2020.
  98. a b c d e Museot Visit Seinäjoki. Viitattu 30.10.2020.
  99. Talon tarina Kalevan navetta. Viitattu 30.10.2020.
  100. Festivaalin taustaa Filmiä ja valoa ry. Viitattu 30.10.2020.
  101. Raina ry esittää: Pohjanmaa, Elokuvakeskus Botnia, toukokuu 2014. Viitattu 22.8.2015.
  102. Raviradat: Seinäjoki Ravimaailma.fi. Viitattu 31.10.2020.
  103. Ajankohtaiasta – Seinäjoen lentoasema seinajoenlentoasema.fi. 21.3.2013. Viitattu 5.4.2013.
  104. Seinäjoen uusi kaupunginjohtaja on Jaakko Kiiskilä Yle Uutiset. Viitattu 15.6.2020.
  105. a b Päätöksenteko
  106. Valtuusto
  107. Kaupunginhallitus
  108. http://www.seinajoki.fi/seinajoenkaupunki/paatoksenteko.html
  109. Munakassa koetaan vetoa Seinäjokeen
  110. Kuntavaalit 2008 (Koko maa - puolueiden kannatus) Yle vaalitulospalvelu. Yleisradio. Viitattu 11.11.2010.
  111. Ystävyyskaupungit Seinäjoen kaupunki. Viitattu 31.10.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa