Naisten Superpesis

korkeimman sarjatason pesäpalloliiga

Naisten Superpesis on Suomen pesäpallon naisten pääsarjataso. Sarja on perustettu vuonna 1989. Tätä ennen pesäpallon korkein sarjataso toimi SM-sarja-nimen alla. Superpesiksen menestyin seura on Kirittäret kahdellatoista mestaruudellaan.

Naisten Superpesis
Meneillään oleva kausi
Naisten Superpesiksen kausi 2024
Superpesiksen logo
Superpesiksen logo
Laji Pesäpallo
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1990
Edeltäjä Pesäpallon SM-sarja
Toimitusjohtaja Olli Aro
Motto "Peli synnyttää sankareita"
Joukkueita 13
Hallitseva mestari Porin Pesäkarhut
Eniten mestaruuksia Kirittäret (12)
Alempi taso Ykköspesis
Suomensarja
Maakuntasarja
TV Nelonen Media [1]
Sivusto Superpesis.fi
Naisten Superpesiksen vanha logo.
PeTo-Jussit – Virkiä 2008.

Superpesiksen lisäksi joukkueet osallistuvat talven harjoituskaudella Pesäpallon halli-SM-kilpailuihin. Kaudella 2022 sarjassa pelaa 13 joukkuetta.

Superpesistä alempia sarjatasoja ovat Ykköspesis, Suomensarja sekä alueittain pelattavat Maakuntasarjat.

Historia muokkaa

Naisten SM-sarja muokkaa

Naiset alkoivat ratkaista mestaruutta vuonna 1931. Mestaruus ratkaistiin siten, että ensiksi pelattiin aluemestaruuksista ja aluemestarit ratkaisivat Suomen mestaruuden keskinäisissä otteluissaan, joko pudotuspelein tai useampaan lohkoon jaettuna. Vuosina 1949–1954 mestaruus ratkesi lopullisesti PPL:n ja TUL:n mestareiden kohtaamisessa. Sarjamuotoisesti naisten mestaruudesta on pelattu vuodesta 1955 lähtien.

Superpesis muokkaa

Naisten Superpesiksen yleisöennätys on vuodelta 1996, jolloin Oulun Lipon ja Jyväskylän Kirin välistä ottelua oli seuraamassa 3 587 katsojaa.[2]

Kauden rakenne muokkaa

Runkosarja muokkaa

Naisten runkosarjassa pelataan 110 ottelua. Joukkueita naisissa on kymmenen jotka pelaavat kaksinkertaisen runkosarjan, jonka lisäksi pelataa viiden joukkueen lisälohkot yksinkertaisena sarjana. Jokaiselle joukkueelle kertyy runkosarjassa 22 ottelua. Lisälohkot jaetaan A- ja B-lohkoon. A-lohkossa pelaavat Pori, Lapua, Seinäjoki, Turku ja Rauma. B-lohkossa pelaavat Jyväskylä, Lappeenranta, Siilinjärvi, Viinijärvi sekä Ylihärmä.[3]

Pudotuspelit muokkaa

Pudotuspeleihin pääsevät runkosarjan kahdeksan parasta joukkuetta jotka kohtaavat toisensa ensin puolivälierissä. Puolivälierien voittajat välierissä, joidenka voittajat pääsevät finaaliin, jossa ratkaistaan Suomen mestaruus. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelataan paras viidestä-menetelmällä, eli jatkoon pääsee kolmella voitolla. Pronssiottelut pelataan paras kolmesta-menetelmällä eli voittaja saadaan selville kahdella voitolla.

Tuomarit muokkaa

Kaikki Superpesiksen tuomarit artikkelissa: Luettelo Superpesiksen tuomareista

Joukkueet kaudella 2024 muokkaa

Joukkue Kaupunki Kotistadion Perustettu Pelinjohtaja
Fera Rauma Topteam-Areena 1958 Juho Kaikko
Haminan Palloilijat Hamina Vallikenttä 1928 Jussi Toikka
Hyvinkään Tahko Hyvinkää Pihkala 1915 Marko Ruuskanen
Joensuun Maila Joensuu Kerubi Stadion 1958 Tommi Luostarinen
Kirittäret Jyväskylä Hippos 1999 Mattias Kitola
Lapuan Virkiä Lapua Lukkarila 1907 Tero Viinamäki
Mailattaret Vaasa Hietalahden pesäpallostadion 2015 Pekka Mäntymaa
Manse PP Tampere Kaupin pesäpallostadion 2011 Antti Vihtkari
Porin Pesäkarhut Pori Porin pesäpallostadion 1985 Jussi Haapakoski
Pöytyän Urheilijat Pöytyä Kymppi-Katto Areena 1945 Mika Lehto
Roihuttaret Helsinki Roihuvuoren pesäpallokenttä 1957 Jyrki Pellonperä
Seinäjoen Maila-Jussit Seinäjoki Seinäjoen pesäpallostadion 1932 Juha Antikainen

Entiset joukkueet muokkaa

Tilastot ja luettelot muokkaa

Mestarit muokkaa

Pääartikkeli: Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista

Joukkuettain: muokkaa

Joukkue Mestaruudet
Kirittäret 12
Lapuan Virkiä 9
Porin Pesäkarhut 3
Jyväskylän Kiri 2
Oulun Lippo
Manse PP 1
Ikaalisten Tarmo
Pattijoen Urheilijat
Vihdin Pallo
Viinijärven Urheilijat
Siilinjärven Pesis


Lyöjäkuningattaret muokkaa

Vuosi Lyöjäkuningatar
1990 Minna Vienola
1991 Katja Saari
1992 Riitta Jalonen
1993 Riikka Nieminen
1994 Armi Ahola
1995 Riikka Nieminen
1996 Armi Ahola
1997 Armi Ahola
1998 Armi Ahola
1999 Henna Salmela
2000 Ulla Mäkinen
2001 Henna Salmela
2002 Henna Salmela
2003 Ulla Mäkinen
2004 Kirsi Hänninen
2005 Katja Saari
2006 Susanna Ylä-Kero
2007 Susanna Ylä-Kero
2008 Susanna Ylä-Kero
2009 Sanna Alestalo
2010 Heidi Kuusisto
2011 Tanja Vehniäinen
2012 Tanja Vehniäinen
2013 Hanna Itävalo
2014 Saara Suomalainen
2015 Janette Lepistö
2016 Janette Lepistö
2017 Janette Lepistö
2018 Janette Lepistö
2019 Janette Lepistö
2020 Susanna Puisto
2021 Susanna Puisto
2022 Siri Eskola
2023 Aino-Kaisa Mantere
[4]

Etenijäkuningattaret muokkaa

Vuosi Etenijäkuningatar
1990 Päivi Lähteenmäki
1991 Päivi Lähteenmäki
1992 Erna Kentala
1993 Riikka Nieminen
1994 Laura Jounela
1995 Kirsi Hänninen
1996 Kirsi Hänninen
1997 Hanna Airaksinen
1998 Hanna Airaksinen
1999 Terhi Rönkä
2000 Kirsi Hänninen
2001 Sari Siirola
2002 Terhi Rönkä
2003 Paula Järvi
2004 Terhi Rönkä
2005 Paula Järvi
2006 Paula Järvi
2007 Carita Toiviainen
2008 Jenni Tolonen
2009 Satu Yli-Hirvelä
2010 Kaisa Kärkkäinen
2011 Paula Saloranta
2012 Emmi Viitala
2013 Milla Lindström
2014 Virpi Hukka
2015 Virpi Hukka
2016 Virpi Hukka
2017 Milla Lindström
2018 Virpi Hukka
2019 Virpi Hukka
2020 Virpi Hukka
2021 Emilia Itävalo
2022 Saaga-Angelia Raudasoja
2023 Saaga-Angelia Raudasoja

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa