Pöytyä

kunta Varsinais-Suomen maakunnassa

Pöytyä (ruots. Pöytis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 8 276 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 773,69 km², josta 23,61 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 11,03 asukasta/km².

Pöytyä
Pöytyän vaakuna.svg Pöytyä.sijainti.Suomi.2020.svg

vaakuna

sijainti

Kunnantalo Riihikoskella.
Kunnantalo Riihikoskella.
Sijainti 60°43′11″N, 022°36′13″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Loimaan seutukunta
Kuntanumero 636
Hallinnollinen keskus Kyrö (2005–)
Riihikoski
Perustettu
Kuntaliitokset Karinainen (2005)
Yläne (2009)
Kokonaispinta-ala 773,69 km²
148:nneksi suurin 2020 [1]
– maa 750,08 km²
– sisävesi 23,61 km²
Väkiluku 8 276
118:nneksi suurin 30.6.2020 [2]
väestötiheys 11,03 as./km² (30.6.2020)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 18,7 %
– 15–64-v. 57,6 %
– yli 64-v. 23,7 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 96,4 %
ruotsinkielisiä 0,6 %
– muut 3,0 %
Kunnallisvero 21,25 %
133:nneksi suurin 2020 [5]
Kunnanjohtaja Anu Helin
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Vas.
 • Ps.
 • Vihr.
 • KD

15
10
4
2
2
1
1
www.poytya.fi

Pöytyä ja Karinaisten kunta yhdistyivät vuoden 2005 alussa, ja Yläne liittyi Pöytyän kuntaan vuonna 2009. Ennen kuntaliitoksia vuonna 2001 Pöytyän kunnan maapinta-ala oli 316,5 neliökilometriä ja siellä oli 3 733 asukasta.[7]

Pöytyän naapurikunnat ovat Aura, Eura, Koski Tl, Lieto, Loimaa, Marttila, Mynämäki, Oripää ja Säkylä. Kuhankuonon rajakivellä yhden rajapisteen naapurikuntia ovat lisäksi Masku, Nousiainen, Rusko ja Turku. Entisiä naapurikuntia ovat Loimaan kaupunkiin vuonna 2005 liitetty Loimaan kunta ja Turkuun vuonna 1973 liitetty Paattinen.

LiikenneMuokkaa

Pöytyän kautta kulkevat valtatie 9 ja kantatie 41. Kunnan kautta kulkee myös Turku–Toijala-rata, mutta junat eivät enää pysähdy lopetetuilla Kyrön rautatieasemalla ja Kumilan seisakkeella. Lähin lentoasema on Turussa.

Etäisyyksiä PöytyältäMuokkaa

MaantiedeMuokkaa

Vanha Pöytyän alue sijaitsee Aurajoen yläjuoksulla. Etelässä Auran rajalla jokilaakson korkeus merenpinnasta on 42–43 metriä ja se nousee pohjoisessa Oripään rajalla 64 metriin. Pöytyän alueella virratessaan Aurajoki kasvaa vajaan metrin levyisestä purosta runsaat kymmenen metriä leveäksi uomaksi. Suurin sivujoki on idästä jokeen yhtyvä Jalkalanjoki, joka tunnetaan latvaosillaan myös Karhunojan ja Kaulajoen nimillä. Korkeimmat kallioiden huiput Oripään rajalla ulottuvat hieman yli 110 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kumilan kylän kaakkoispuolelta alkaa Tarvasjoki, joka virtaa entisen Karinaisten kunnan alueen halki ja yhtyy Paimionjokeen.[8] Yläne on vedenjakajaseutua, josta vedet virtaavat pääosin Säkylän Pyhäjärveen, mutta osittain myös Aurajokeen ja Euran puolelle Lapinjokeen. Yläneellä ovat myös Pöytyän ainoat suuremmat järvet, joista suurin kokonaan Pöytyään kuuluva on Elijärvi. Elijärven lounaispuolella sijaitsee vuonna 1956 perustettu Vaskijärven luonnonpuisto.[9]

HistoriaMuokkaa

Joitakin yksittäisiä kiviesineitä lukuun ottamatta Pöytyältä ei ole löydetty merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Perimätiedon mukaan Pyhä Henrik liikkui paikkakunnalla, mistä kertovat paikannimet Pyhän Henrikin polku, Pyhän Henrikin pöytä ja Himaisten kylän Ristilähde. Katoliset pyhiinvaeltajat taivalsivat Pöytyän kautta kulkenutta ikivanhaa tietä Pyhän Henrikin surmapaikalle Köyliönjärvelle.[8]

Pöytyän vanha hallintopitäjä kuului Maskun kihlakuntaan ja käsitti Pöytyän lisäksi myöhemmät Paattisen, Vahdon ja Auran pitäjät sekä osia Nousiaisista. Rajasuhteet olivat muutoinkin monimutkaiset, sillä Yläne kuului kirkollisesti Pöytyään, mutta hallinnollisesti täysin toiseen maakuntaan, Kokemäenkartanon lääniin.[8]

Kirkollisten kymmenysveroluetteloiden mukaan Pöytyällä oli vuonna 1556 kaikkiaan 146 taloa eikä niiden määrä sanottavasti alentunut seuraavina vuosikymmeninä, vaikka autioituminen oli tuolloin yleistä. Vuoden 1601 hallan tuhojen kerrotaan olleen Pöytyällä pahemmat kuin muualla Varsinais-Suomessa, ja suurina nälkävuosina 1696–1697 kerrotaan haudatun 422 Pöytyän pitäjän asukasta ja kymmeniä muualta tulleita kerjäläisiä.[8]

Pöytyän kirkkoherrana vuosina 1739–1757 toiminut Antti Lizelius pani Pöytyällä alulle perunan viljelyn sekä perusti pitäjään lainajyvästön ja eräänlaisen kunnalliskodin. Vuonna 1756 hän ryhtyi käyttämään pitäjänkokouksessa suomen kieltä ehkä ensimmäisenä koko Suomessa. Lizeliuksen suurin ansio on, että hän alkoi vuonna 1776 – tosin toimiessaan jo Mynämäellä – julkaista ensimmäistä suomenkielistä sanomalehteä, Suomenkielisiä Tieto-Sanomia. Pöytyän kotiseutuyhdistys pystytti Lizeliukselle omistetun muistomerkin vuonna 1958. Evankelisuuden perustaja ja johtomies Fredrik Gabriel Hedberg toimi pappina Pöytyällä 1840- ja 1850-luvulla. Ratsutilallinen Kaarle Wärri toimi Loimaan ja Maskun kihlakunnista valittuna talonpoikaissäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä vuosina 1867 ja 1877–1905, säätynsä puhemiehenä vuosina 1894, 1897 ja 1899 sekä yli 30 vuotta kirkolliskokouksen jäsenenä.[8][10]

Pöytyä ja Karinaisten kunta yhdistyivät vuoden 2005 alussa, ja Yläne liittyi Pöytyän kuntaan vuonna 2009. Molemmat kuntaliitokset toteutettiin lakkauttamalla liittyvät kunnat ja perustamalla uusi Pöytyän kunta.[11][12] Ennen Yläneen liittymistä Pöytyään kunnan läntisimpänä pisteenä oli alun perin kahdeksan kunnan yhteinen rajakivi Kuhankuono.

Historiallisesti Pöytyän kirkkopitäjään ovat kuuluneet kappeliseurakuntina Yläne ja Oripää, jotka sittemmin itsenäistyivät kuntina ja seurakuntina. Pöytyä mainittiin kirkkoherrakuntana jo vuonna 1366.[8] Karinainen on yhdessä Tl Kosken ja Tarvasjoen kanssa aiemmin kuulunut kappeliseurakuntana Marttilaan, josta se yhdessä em. kuntien kanssa sittemmin itsenäistyi kuntana ja seurakuntana. Pöytyän vanhimpana kirkonpaikkana on pidetty Kaulansuun kylää, jossa on runsaasti tähän viittaavaa paikannimistöä. Sieltä kirkko lienee siirretty Ordenojalle ja keskiajan lopulla nykyiselle paikalleen.[8]

Aiemmin Pöytyään on kuulunut myös pohjoisosa nykyisestä Auran kunnasta, joka muodostettiin kun Lietoon kuuluneesta Prunkkalan kappeliseurakunnasta ja Auran asemaseudusta Pöytyällä muodostettiin Auran kunta ja seurakunta.

Aiemmin Pöytyän naapurikuntia ovat olleet enneen Pöytyän kuntaliitoksia 2005 ja 2009 Karinainen ja Yläne sekä ennen Loimaan kuntaliitoksia vuonna 2005 ja 2009 Loimaan kunta ja Mellilä. Yläneellä Pöytyän nykyinen alue on rajautunut myös Loimaaseen vuonna 2009 liitetyn Alastaron ja Euraan vuonna 1970 liitetyn Honkilahden entisiin kuntiin. Kuhankuonon rajapaikalla Yläneen ja Pöytyän rajanaapureina ovat eri aikoina aiemmin olleet sittemmin Turkuun liitetyt Maaria ja Paattinen sekä sittemmin Ruskoon liitetty Vahto. Nykyisen Mynämäen alueella Yläneen rajanaapureina ovat aiemmin olleet myös Mietoinen ja Tl Karjala.

KulttuuriympäristötMuokkaa

 
Kuhankuonon rajakivi.

Museoviraston määrittelemiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä Pöytyällä ovat Pöytyän kirkkoympäristö[13], Pihlavan kartano[14] ja Varkaantie[15] Pöytyällä; Mäenpään kylä[16] ja Kyrön rautatieasema[17] Karinaisissa; sekä Yläneen kirkonmäki ja pappila[18] ja Yläneen Vanhakartano viljelymaisemineen[19] Yläneellä.

Uskonnolliset yhteisötMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pöytyällä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[20]:

Seurakunta toimii myös Oripään kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pöytyän alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[21] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[22], herännäisyys Yläneen suunnalla[23] sekä esikoislestadiolaisuus, jonka voimakkainta aluetta on Karinaisten Heikinsuo, jossa on liikkeen rukoushuone[24][25].

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Liedon kunnan nykyisellä alueella[20]:

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pöytyän väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
8 365
1985
  
8 405
1990
  
8 465
1995
  
8 478
2000
  
8 332
2005
  
8 371
2010
  
8 494
2015
  
8 562
2020
  
8 273
Lähde: Tilastokeskus.[26]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Pöytyällä oli 8 422 asukasta, joista 4 271 asui taajamissa, 4 082 haja-asutusalueilla ja 69 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pöytyän taajama-aste on 51,1 %.[27] Pöytyän taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken[28]:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kyrö 1 749
2 Riihikoski 1 555
3 Yläneen kirkonkylä 967

Kunnan keskustaajamat on lihavoitu.

KyliäMuokkaa

 
Vanhan Tampereentien maisemaa kunnan pohjoisrajalla.
 
Entisen Pöytyän sairaalan rakennus Riihikoskella.

Historialliset kylätMuokkaa

Pöytyä

Auvainen, Ellinen, Helttula, Himainen, Jalkala, Juotola, Juva, Kantola, Karhunoja, Karinainen, Kaulanperä, Kaulansuu, Koivisto, Kolkkinen, Kulhua, Kumila, Lankkinen, Leisala, Mustanoja, Mäkiäinen, Naaranoja, Oja, Ortenoja, Paju, Pappila, Pihlava, Puho, Pöytyän Haveri, Raatikainen, Riihikoski, Taipalsaari, Vauranoja, Vistola

Karinainen

Karinainen, Kiukainen, Kyrö, Mäenpää, Närppi, Suutarla, Tilkanen

Yläne

Heinijoki, Kajava, Keihäskoski, Kirkonkylä, Kurala, Kärrilä, Latvo, Lietsa, Mettäinen, Mykkälä, Mäenpää, Nokkala, Osa, Pramila, Tourula, Uusikartano, Vainionperä, Vimpa, Yläne, Ylänehaveri[29]

KylätoimintaMuokkaa

Kyläytoimintaa harjoittavia kyläyhteisöjä tai asuinalueita olivat Pöytyällä 2010-luvulla seuraavat[30]:

Pöytyä
  • Auvainen
  • Haveri
  • Kumila
Yläne
Karinainen

KoulutMuokkaa

Pääartikkeli: Pöytyän koulut

1.8.2018 alkaen Pöytyän kunnan koululaitoksessa oli kolme peruskoulun 1–9-luokkien yhtenäiskoulua: Elisenvaaran yhtenäiskoulu Kyrössä, Riihikosken yhtenäiskoulu ja Yläneen yhtenäiskoulu.

Syksyllä 2018 toimintansa aloittaneet Riihikosken ja Elisenvaaran yhtenäiskoulut toimivat lukuvuonna 2018–2019 useassa toimipisteessä. Koulujen pysyvien tilojen arvioitiin valmistuvan Elisenvaarassa syksyksi 2021 ja Riihikoskella syksyksi 2019. Yläneellä yhtenäiskoulu on ollut toiminnassa vuodesta 2005.[31][32] Koulujen toimipisteet syksyllä 2018 olivat:

  • Elisenvaaran yhtenäiskoulu (luokat 1–9)[33]:
    • Elisenvaaran yksikkö (luokat 7–9)[34]
    • Heikinsuon yksikkö[35]
      • Karinaisten toimipiste (3–6 luokat)
      • Heikinsuon toimipiste (1–2 luokat)
    • Kaulanperän yksikkö (1–6 luokat)[36]
    • Kyrön yksikkö (1–6 luokat)[37]
  • Riihikosken yhtenäiskoulu (luokat 1–9, syksyyn 2019 7–9 luokkien opetus annettiin Elisenvaaran yhtenäiskoulun yhteydessä)[38]:
    • Riihikosken yksikkö (1–6 luokat)[39]
    • Auvaisten yksikkö (1–6 luokat)[40]
    • Mustanojan yksikkö (1–6 luokat)[41]
  • Yläneen yhtenäiskoulu(1–9 luokat)[32]

Lukio-opetusta tarjosi vuonna 2018 Kyrön taajamassa toimiva Elisenvaaran lukio.[42]

Pöytyän kunnan ylläpitämänä kunnassa toimi vuonna 2018 Auranlaakson kansalaisopisto joka antaa opetusta Auran, Marttilan, Pöytyän ja Oripään kuntien alueella.[43]

MediaMuokkaa

Pöytyällä Karinaisten Kyrön kylässä sijaitsee Auranmaan Viikkolehden toimitus.[44]

UrheiluMuokkaa

Pöytyän Urheilijat pöytyäläinen yleisseura, jolla toimintaa mm. pesäpallossa

Kuuluisia pöytyäläisiäMuokkaa

  • Aarre Aaltonen, kuvanveistäjä, syntyi Pöytyällä
  • Fredrik Gabriel Hedberg, pappi ja evankelisen herätysliikkeen perustaja, aloitti pitäjänapulaisena Pöytyällä 1843
  • Antti Lizelius, Pöytyän kirkkoherra 1741–1760
  • Kalervo Saura, kansanedustaja, syntyi Pöytyällä ja toimi siellä maanviljelijänä
  • Elsa Tilkanen, eläessään vanhin Suomen kansalainen, syntyi Pöytyällä, asui Karinaisissa vuodesta 1919 lähtien
  • Ari Vuori, jääkiekkojoukkue TPS:n ex-kapteeni, NHL:n kykyjenetsijä, syntyi Pöytyällä
  • Kaarle Wärri, suomalainen talonpoika ja valtiopäivämies, toimi säätynsä valtiopäiväryhmän puhemiehenä

RuokakulttuuriMuokkaa

Pöytyän pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla puljonki ja pasteija eli lihaliemen kanssa nautitut liha-, riisi- ja sipulitäytteiset voitaikinapasteijat.[45]

KuviaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M06* 30.6.2020. Tilastokeskus. Viitattu 20.8.2020.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
  6. Kuntavaalit 2017, Pöytyä Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2002, s. 193. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17635-8.
  8. a b c d e f g Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 342–346. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3.
  9. Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 485. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  10. Otavan Iso tietosanakirja, osa 10, palstat 281–282. Helsinki: Otava, 1965.
  11. Kangaslammin ja Varkauden sekä Karinaisten ja Pöytyän liitokset voimaan 1.1.2005 alkaen (Sisäasiainministeriön tiedote valtioneuvoston 16.6.2004 tekemistä päätöksistä) 16.6.2004. Vn.fi. Viitattu 8.1.2012.
  12. Valtioneuvosto päätti kahdesta kuntien yhdistymisestä (Valtioneuvoston tiedote 19.6.2008 tekemistään päätöksistä) 22.5.2008. Vn.fi. Viitattu 8.1.2012.
  13. Pöytyän kirkkoympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  14. Pihlavan kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  15. Varkaantie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  16. Mäenpään kylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  17. Kyrön rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  18. Yläneen kirkonmäki ja pappila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  19. Yläneen Vanhakartano ja viljelymaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  20. a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  22. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.
  23. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.
  24. Esikoislestadiolaiset ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.
  25. KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMAN ARVOKKAAT KOHTEET Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.
  26. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 18.1.2018.
  27. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  28. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  29. Uudistusten luettelo, Yläne Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. Kansallisarkisto. Viitattu 28.9.2010.
  30. kunnasta/Kylien_Poytya.pdf Kylien Pöytyä (pdf) Pöytyän kunta. Viitattu 19.8.2018.
  31. Perusopetuksen kehittäminen Pöytyän kunnassa Pöytyän kunta. Viitattu 19.8.2018.
  32. a b Yläneen yhtenäiskoulu Yläneen yhtenäiskoulu. Viitattu 19.8.2018.
  33. Elisenvaaran yhtenäiskoulu Pöytyän kunta. Viitattu 19.8.2018.
  34. Elisenvaaran koulu Pöytyän kunta. Viitattu 19.8.2018.
  35. Heikinsuon koulu Pöytyän kunta. Viitattu 19.8.2018.
  36. Kaulanperän koulu Pöytyän kunta. Viitattu 19.8.2018.
  37. Kyrön koulu Pöytyän kunta. Viitattu 19.8.2018.
  38. Riihikosken yhtenäiskoulu Pöytyän kunta. Viitattu 19.8.2018.
  39. Riihikosken koulu Pöytyän kunta. Viitattu 19.8.2018.
  40. Auvaisten koulu Pöytyän kunta. Viitattu 19.8.2018.
  41. Mustanojan koulu Pöytyän kunta. Viitattu 19.8.2018.
  42. Elisenvaaran lukio Pöytyän kunta. Viitattu 19.8.2018.
  43. Auranlaakson kansalaisopisto poytya.fi. Viitattu 19.8.2018.
  44. Auranmaan Viikkolehti: yhteystiedot avl.fi (Auranmaan Viikkolehden verkkosivut). Priimus Media Oy. Viitattu 25.10.2015.
  45. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 28. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muuallaMuokkaa

KarttojaMuokkaa