Nousiainen
Nousiainen (ruots. Nousis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Nousiaisten naapurikunnat ovat Aura, Masku, Raisio, Mynämäki, Pöytyä, Rusko ja Turku. Kunnan koilliskulmassa on alkujaan kahdeksan kunnan yhteinen rajakivi Kuhankuono.
| Nousiainen Nousis |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Nousiaisten kirkko |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turun seutukunta |
| Kuntanumero | 538 |
| Hallinnollinen keskus | Nummi |
| Perustettu | 1867 |
| Kokonaispinta-ala |
199,56 km² 282:nneksi suurin 2020 [1] |
| – maa | 198,99 km² |
| – sisävesi | 0,57 km² |
| Väkiluku |
4 694 178:nneksi suurin 31.12.2020 [2] |
| – väestötiheys | 23,59 as./km² (31.12.2020) |
| Ikäjakauma | 2016 [3] |
| – 0–14-v. | 20,5 % |
| – 15–64-v. | 62,1 % |
| – yli 64-v. | 17,4 % |
| Äidinkieli | 2016 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,7 % |
| – muut | 1,2 % |
| Kunnallisvero |
21,50 % 82:nneksi suurin 2020 [5] |
| Työttömyysaste | 6,5 % (2013) [6] |
| Kunnanjohtaja | Teemu Heinonen |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2017–2021[7] • Kesk. • Kok. • Vas. • SDP • Ps. |
8 8 5 3 3 |
| www.nousiainen.fi | |
Nousiaisten asukkaasta käytetään sanaa noustelainen[8].
MaantiedeMuokkaa
Nousiainen sijaitsee Turun ja Porin välisen valtatie 8:n varrella, 20 km Turusta.[9]
Nousiaisissa on kaksi Natura-kohdetta: Kurjenrahkan kansallispuisto ja Rehtisuon keidassuo.[10]
KyliäMuokkaa
Aatoila, Alakylä, Haatila, Hakola, Heininen, Hyrkkö, Kaisela, Kaitarinen, Kallunen, Keskusoja, Killainen, Koljola, Kulola, Kytöinen, Kärmälä, Kärrynen, Köönikkälä, Laaleinen, Laihonen, Leinainen, Mahala, Moijonen, Nummi, Nutturla, Ojankulma, Paijula, Paistanoja, Pakainen, Palo, Papumäki, Puotunen, Rekoinen, Repola, Riitalho, Ristimäki, Riukula, Saksala, Santamala (aik. Sontamala), Sukkinen, Tappuri, Topoinen, Vadanvainio, Vainionpohja, Vainoinen, Valpperi, Vastlahti, Vuorenpää, Kukkola, Mutola
HistoriaMuokkaa
Nousiainen oli Suomen ensimmäinen piispanistuimen paikka, joka tiedetään varmuudella. Myyttisen legendan mukaan Uppsalan Piispa Henrik, jota väitetään myös Suomen ensimmäiseksi piispaksi, haudattiin paikkakunnalle vuonna 1156. Paikkana pidetään Hirvijoen rannalla sijaitsevan Nousiaisten kirkon liepeitä. Mahdollista kuitenkin on, että piispanistuin siirrettiin Nousiaisiin vasta vuoden 1229 aikoihin, jolloin Suomen piispalle myönnettiin lupa istuimen siirtoon. Vuodelta 1234 säilynyt piispan Nousiaisissa päivätty kirje osoittaa, että kirkko oli vasta tuolloin ottamassa haltuunsa Nousiaisissa sijaitsevia muinaisuskon palvontapaikkoja. Piispanistuin siirrettiin kuitenkin viimeistään vuoden 1249 jälkeen Koroisiin lähelle Turkua.
Nousiainen on saanut nimensä siitä, että maa nousee alueella erityisen nopeasti.lähde? Nousiaisissa asuttiin jo, kun alue oli saaristoa. Sittemmin vesi on laskenut maan noustessa, jolloin saaret ovat muuttuneet kivisiksi mäiksi, ja mäkien välistä on paljastanut viljavaa savista maata, joka on otettu viljelykseen. Maannousu on ehkä huomattu siitä, että se on lisännyt viljelypinta-alaa havaittavasti jo yhden sukupolven aikana.
Nousiaisissa on useita linnavuoria. Esimerkiksi Nousiaisten Linnamäellä on merkkejä sekä kivikautisesta, pronssikautisesta että rautakautisesta ihmisten toiminnasta. Paikallisen kansanperinteen mukaan mäenrinteessä on metallikoukku, johon laivojen köydet kiinnitettiin mäen ollessa vielä saari.
HallintoMuokkaa
Nousiaisten kunnanjohtajana toimi vuodesta 2011 vuoteen 2017 Juhani Kylämäkilä. Vuonna 2017 hänen seuraajakseen valittiin Jaana Karrimaa.[11][12] Tammikuussa 2019 kunnanjohtajana aloitti Teemu Heinonen, joka on toistaiseksi Suomen nuorin kunnanjohtaja[13]. Valtuustossa on 27 paikkaa, joista kahdeksan on keskustan, kahdeksan kokoomuksen, viisi vasemmistoliiton, kolme SDP:n ja kolme perussuomalaisten hallussa kaudella 2017–2021.[7]
TalouselämäMuokkaa
Maanviljely on Nousiaisten merkittävin elinkeino. Merkittäviin työllistäjiin kuului myös Teleste Oy:n elektroniikkatehdas, joka on kuitenkin jo lopettanut toimintansa kunnassa.
Vuonna 2015 kunnassa oli 1 009 työpaikkaa. Niistä 11 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 72 % palveluissa ja 15 % jalostuksessa.[14]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat laivanrakennusalalla toimiva FCR Finland, Mynämäen-Nousiaisten Osuuspankki ja Maalausliike Helin.[15]
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2017 lopussa Nousiaisissa oli 4 813 asukasta, joista 3 273 asui taajamissa, 1 497 haja-asutusalueilla ja 43 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Nousiaisten taajama-aste on 68,6 %.[17] Nousiaisten taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken[18]:
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Nummi | 3 263 |
| 2 | Lemun kirkonkylä* | 10 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lemun kirkonkylä ulottuu pääosin Maskun kunnan alueelle.
Uskonnolliset yhteisötMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Nousiaisissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[19]:
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Nousiaisten alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[20] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[21].
NähtävyydetMuokkaa
- Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema[22]
- Kurjenrahkan kansallispuisto
- Nutturlan makasiiniteatteri
- Kotiseutumuseo
LiikenneMuokkaa
Nousiaisten läpi kulkee valtatie 8 ja Uudenkaupungin rata. Turun tiepiiri on käynnistänyt tiesuunnitelman valtatien 8 rakentamisesta moottoritieksi osuudelta, joka kulkee Raisiosta Nousiaisten Nummen kylään. Kaavailtu tielinja noudattelee Nousiaisissa valtatie 8:n nykyistä linjaa. Hankkeeseen sisältyy kunnan alueella yksi uusi eritasoliittymä.[23]
RuokakulttuuriMuokkaa
Nousiaisten pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla imelletty perunalaatikko eli paikallismurteella imelet perunloora.[24]
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M12* 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 11.2.2021.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
- ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Nousiainen Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Högmander, Jutta: Noustelaiset tungeksivat juhlistamaan 850-vuotiasta kotipitäjäänsä Turun Sanomat. 16.8.2005. Viitattu 22.5.2018.
- ↑ Kuntainfo Nousiainen. Viitattu 25.1.2018.
- ↑ Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ Juhani Kylämäkilästä Nousiaisten uusi kunnanjohtaja Turun Sanomat. 14.2.2011. Viitattu 25.1.2018.
- ↑ Jaakko Virrankoski: Jaana Karrimaa on Nousiaisten uusi kunnanjohtaja Turunseutusanomat.fi. 18.10.2017. Viitattu 17.9.2018.
- ↑ Suomen nuorin kunnanjohtaja aloittaa työnsä tammikuussa Ylen uutiset. 19.12.2018. Viitattu 19.12.2018.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ Alueen Nousiainen yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 24.1.2018. (lisätietoja myös yritysten omilta sivuilta)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 18.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.
- ↑ Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Vt 8 Raisio – Nousiainen, tiesuunnitelman laatiminen www.tiehallinto.fi. 19. tammikuuta 2010. Liikennevirasto. Viitattu 19. tammikuuta 2010. fin
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 26. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nousiainen Wikimedia Commonsissa
