Wikipedia

Nousiainen

kunta Varsinais-Suomen maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Nousiainen (ruots. Nousis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Nousiaisten naapurikunnat ovat Aura, Masku, Raisio, Mynämäki, Pöytyä, Rusko ja Turku. Entisiä naapurikuntia ovat Maskuun liitetty Lemu, Mynämäkeen liitetty Mietoinen, Turkuun liitetty Paattinen, Ruskoon liitetty Vahto ja Pöytyään liitetty Yläne. Kunnan koilliskulmassa on alkujaan kahdeksan kunnan yhteinen rajakivi Kuhankuono.

Nousiainen
Nousis
Nousiainen.vaakuna.svg Nousiainen sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Nousiaisten kirkko
Nousiaisten kirkko
Sijainti 60°35′55″N, 022°05′00″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 538
Hallinnollinen keskus Nummi
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 199,49 km²
281:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 198,93 km²
– sisävesi 0,56 km²
Väkiluku 4 679
176:nneksi suurin 30.6.2022 [2]
– väestötiheys 23,52 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 19,0 %
– 15–64-v. 60,3 %
– yli 64-v. 20,6 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 97,4 %
– ruotsinkielisiä 0,9 %
– muut 1,7 %
Kunnallisvero 21,50 %
90:nneksi suurin 2022 [5]
Työttömyysaste 5,7 % (2019) [6]
Kunnanjohtaja Teemu Heinonen
Kunnanvaltuusto 19 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Muut
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
 • SDP
5
4
4
2
2
2
www.nousiainen.fi

Nousiaisten asukkaasta käytetään sanaa nousiaislainen tai noustelainen.[8]

MaantiedeMuokkaa

Nousiainen sijaitsee Turun ja Porin välisen valtatie 8:n varrella, 20 km Turusta.[9]

Nousiaisissa on kaksi Natura-kohdetta: Kurjenrahkan kansallispuisto ja Rehtisuon keidassuo.[10]

KyliäMuokkaa

Aatoila, Alakylä, Haatila, Hakola, Heininen, Hyrkkö, Kaisela, Kaitarinen, Kallunen, Keskusoja, Killainen, Koljola, Kulola, Kytöinen, Kärmälä, Kärrynen, Köönikkälä, Laaleinen, Laihonen, Leinainen, Mahala, Moijonen, Nummi, Nutturla, Ojankulma, Paijula, Paistanoja, Pakainen, Palo, Papumäki, Puotunen, Rekoinen, Repola, Riitalho, Ristimäki, Riukula, Saksala, Santamala (aik. Sontamala), Sukkinen, Tappuri, Topoinen, Vadanvainio, Vainionpohja, Vainoinen, Valpperi, Vastlahti, Vuorenpää, Kukkola, Mutola, Rästäsmäki

HistoriaMuokkaa

Nousiainen oli Suomen ensimmäinen piispanistuimen paikka, joka tiedetään varmuudella. Myyttisen legendan mukaan Uppsalan Piispa Henrik, jota väitetään myös Suomen ensimmäiseksi piispaksi, haudattiin paikkakunnalle vuonna 1156. Paikkana pidetään Hirvijoen rannalla sijaitsevan Nousiaisten kirkon liepeitä. Mahdollista kuitenkin on, että piispanistuin siirrettiin Nousiaisiin vasta vuoden 1229 aikoihin, jolloin Suomen piispalle myönnettiin lupa istuimen siirtoon. Vuodelta 1234 säilynyt piispan Nousiaisissa päivätty kirje osoittaa, että kirkko oli vasta tuolloin ottamassa haltuunsa Nousiaisissa sijaitsevia muinaisuskon palvontapaikkoja. Piispanistuin siirrettiin kuitenkin viimeistään vuoden 1249 jälkeen Koroisiin lähelle Turkua.

Vuonna 1753 Nousiaisten kirkkoherraksi nimitettiin pappisviran takaisin saanut pietisti Abraham Achrenius. Achreniuksen toiminnan myötä Nousiaisissa syntyi Kansanherätyksen liikehdintää.[11]

Nousiainen on saanut nimensä siitä, että maa nousee alueella erityisen nopeasti.lähde? Nousiaisissa asuttiin jo, kun alue oli saaristoa. Sittemmin vesi on laskenut maan noustessa, jolloin saaret ovat muuttuneet kivisiksi mäiksi, ja mäkien välistä on paljastanut viljavaa savista maata, joka on otettu viljelykseen. Maannousu on ehkä huomattu siitä, että se on lisännyt viljelypinta-alaa havaittavasti jo yhden sukupolven aikana.

Nousiaisissa on useita linnavuoria. Esimerkiksi Nousiaisten Linnamäellä on merkkejä sekä kivikautisesta, pronssikautisesta että rautakautisesta ihmisten toiminnasta. Paikallisen kansanperinteen mukaan mäenrinteessä on metallikoukku, johon laivojen köydet kiinnitettiin mäen ollessa vielä saari.

HallintoMuokkaa

Nousiaisten kunnanjohtajana toimi vuodesta 2011 vuoteen 2017 Juhani Kylämäkilä. Vuonna 2017 hänen seuraajakseen valittiin Jaana Karrimaa.[12][13] Tammikuussa 2019 kunnanjohtajana aloitti Teemu Heinonen, joka oli aloittaessaan Suomen nuorin kunnanjohtaja[14].

Valtuustossa on 19 paikkaa, joista viisi on PRO Nousiainen yhteislistan, neljä keskustan, neljä kokoomuksen, kaksi perussuomalaisten, kaksi vasemmistoliiton ja kaksi SDP:n hallussa kaudella 2021–2025.[7]

TalouselämäMuokkaa

Maanviljely on Nousiaisten merkittävin elinkeino. Merkittäviin työllistäjiin kuului myös Teleste Oy:n elektroniikkatehdas, joka on kuitenkin jo lopettanut toimintansa kunnassa.

Vuonna 2015 kunnassa oli 1 009 työpaikkaa. Niistä 11 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 72 % palveluissa ja 15 % jalostuksessa.[15]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat laivanrakennusalalla toimiva FCR Finland, Mynämäen-Nousiaisten Osuuspankki ja Maalausliike Helin.[16]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Nousiaisten väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 3 430
1985
  
 3 649
1990
  
 3 996
1995
  
 4 104
2000
  
 4 189
2005
  
 4 518
2010
  
 4 865
2015
  
 4 859
2020
  
 4 712
Lähde: Tilastokeskus.[17]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Nousiaisissa oli 4 813 asukasta, joista 3 273 asui taajamissa, 1 497 haja-asutusalueilla ja 43:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Nousiaisten taajama-aste on 68,6 %.[18] Nousiaisten taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken[19]:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Nummi 3 263
2 Lemun kirkonkylä* 10

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lemun kirkonkylä ulottuu pääosin Maskun kunnan alueelle.

Uskonnolliset yhteisötMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Nousiaisissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[20]:

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Nousiaisten alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[21] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[22].

NähtävyydetMuokkaa

LiikenneMuokkaa

Nousiaisten läpi kulkee valtatie 8 ja Uudenkaupungin rata. Turun tiepiiri on käynnistänyt tiesuunnitelman valtatien 8 rakentamisesta moottoritieksi osuudelta, joka kulkee Raisiosta Nousiaisten Nummen kylään. Kaavailtu tielinja noudattelee Nousiaisissa valtatie 8:n nykyistä linjaa. Hankkeeseen sisältyy kunnan alueella yksi uusi eritasoliittymä.[24]

RuokakulttuuriMuokkaa

Nousiaisten pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla imelletty perunalaatikko eli paikallismurteella imelet perunloora.[25]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 19.11.2021.
  7. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Nousiainen Oikeusministeriö. Viitattu 19.11.2021.
  8. ↑ Nousiainen Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.7.2021.
  9. ↑ Kuntainfo Nousiainen. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 25.1.2018.
  10. ↑ Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  11. ↑ Murtorinne, Eino (päätoim.): ”1591-1808”, Kristinuskon historia 2000, s. 55. 3. osa. Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5.
  12. ↑ Juhani Kylämäkilästä Nousiaisten uusi kunnanjohtaja Turun Sanomat. 14.2.2011. Viitattu 25.1.2018.
  13. ↑ Jaakko Virrankoski: Jaana Karrimaa on Nousiaisten uusi kunnanjohtaja Turunseutusanomat.fi. 18.10.2017. Viitattu 17.9.2018.
  14. ↑ Suomen nuorin kunnanjohtaja aloittaa työnsä tammikuussa Ylen uutiset. 19.12.2018. Viitattu 19.12.2018.
  15. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 24.1.2018.
  16. ↑ Alueen Nousiainen yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 24.1.2018. (lisätietoja myös yritysten omilta sivuilta)
  17. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 18.1.2018.
  18. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  19. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  20. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  22. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 25.1.2012.
  23. ↑ Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  24. ↑ Vt 8 Raisio – Nousiainen, tiesuunnitelman laatiminen www.tiehallinto.fi. 19.1.2010. Liikennevirasto. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 19.1.2010.
  25. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 26. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nousiainen&oldid=21041633”