Nousiainen
Nousiainen (ruots. Nousis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Nousiaisten naapurikunnat ovat Aura, Masku, Raisio, Mynämäki, Pöytyä, Rusko ja Turku. Kunnan koilliskulmassa on alkujaan kahdeksan kunnan yhteinen rajakivi Kuhankuono.
| Nousiainen Nousis |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Nousiaisten kirkko |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turun seutukunta |
| Hallinnollinen keskus | Nummi |
| Perustettu | 1867 |
| Kokonaispinta-ala |
199,55 km² 283:nneksi suurin 2018 [1] |
| – maa | 198,98 km² |
| – sisävesi | 0,57 km² |
| Väkiluku |
4 790 181:nneksi suurin 30.4.2018 [2] |
| – väestötiheys | 24,07 as./km² (30.4.2018) |
| Ikäjakauma | 2016 [3] |
| – 0–14-v. | 20,5 % |
| – 15–64-v. | 62,1 % |
| – yli 64-v. | 17,4 % |
| Äidinkieli | 2016 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,7 % |
| – muut | 1,2 % |
| Kunnallisvero |
21 % 106:nneksi suurin 2017 [5] |
| Työttömyysaste | 6,5 % (2013) [6] |
| Kunnanjohtaja | Juhani Kylämäkilä |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2017–2021[7] • Kesk. • Kok. • Vas. • SDP • Ps. |
8 8 5 3 3 |
| www.nousiainen.fi | |
Nousiaisten asukkaasta käytettään sanaa noustelainen[8].
Sisällysluettelo
MaantiedeMuokkaa
Nousiainen sijaitsee Turun ja Porin välisen valtatie kahdeksan varrella, 20 km Turusta.[9]
Nousiaisissa on kaksi Natura-kohdetta: Kurjenrahkan kansallispuisto ja Rehtisuon keidassuo.[10]
KyliäMuokkaa
Aatoila, Alakylä, Haatila, Hakola, Heininen, Hyrkkö, Kaisela, Kaitarinen, Kallunen, Keskusoja, Killainen, Koljola, Kulola, Kytöinen, Kärmälä, Kärrynen, Köönikkälä, Laaleinen, Laihonen, Leinainen, Mahala, Moijonen, Nummi, Nutturla, Ojankulma, Paijula, Paistanoja, Pakainen, Palo, Papumäki, Puotunen, Rekoinen, Repola, Riitalho, Ristimäki, Riukula, Saksala, Santamala (aik. Sontamala), Sukkinen, Tappuri, Topoinen, Vadanvainio, Vainionpohja, Vainoinen, Valpperi, Vastlahti, Vuorenpää, Kukkola, Mutola
HistoriaMuokkaa
Nousiainen oli Suomen ensimmäinen piispanistuimen paikka, joka tiedetään varmuudella. Myyttisen legendan mukaan Uppsalan Piispa Henrik, jota väitetään myös Suomen ensimmäiseksi piispaksi, haudattiin paikkakunnalle vuonna 1156. Paikkana pidetään Hirvijoen rannalla sijaitsevan Nousiaisten kirkon liepeitä. Mahdollista kuitenkin on, että piispanistuin siirrettiin Nousiaisiin vasta vuoden 1229 aikoihin, jolloin Suomen piispalle myönnettiin lupa istuimen siirtoon. Vuodelta 1234 säilynyt piispan Nousiaisissa päivätty kirje osoittaa, että kirkko oli vasta tuolloin ottamassa haltuunsa Nousiaisissa sijaitsevia muinaisuskon palvontapaikkoja. Piispanistuin siirrettiin kuitenkin viimeistään vuoden 1249 jälkeen Koroisiin lähelle Turkua.
Nousiainen on saanut nimensä siitä, että maa nousee alueella erityisen nopeasti.lähde? Nousiaisissa asuttiin jo, kun alue oli saaristoa. Sittemmin vesi on laskenut maan noustessa, jolloin saaret ovat muuttuneet kivisiksi mäiksi, ja mäkien välistä on paljastanut viljavaa savista maata, joka on otettu viljelykseen. Maannousu on ehkä huomattu siitä, että se on lisännyt viljelypinta-alaa havaittavasti jo yhden sukupolven aikana.
Nousiaisissa on useita linnavuoria. Esimerkiksi Nousiaisten Linnamäellä on merkkejä sekä kivikautisesta, pronssikautisesta että rautakautisesta ihmisten toiminnasta. Paikallisen kansanperinteen mukaan mäenrinteessä on metallikoukku, johon laivojen köydet kiinnitettiin mäen ollessa vielä saari.
HallintoMuokkaa
Nousiaisten kunnanjohtajana toimi vuodesta 2011 vuoteen 2017 Juhani Kylämäkilä. Vuonna 2017 hänen seuraajakseen valittiin Jaana Karrimaa.[11][12] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kahdeksan on kokoomuksen ja kahdeksan keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]
TalouselämäMuokkaa
Maanviljely on Nousiaisten merkittävin elinkeino. Merkittäviin työllistäjiin kuului myös Teleste Oy:n elektroniikkatehdas, joka on kuitenkin jo lopettanut toimintansa kunnassa.
Vuonna 2015 kunnassa oli 1009 työpaikkaa. Niistä 11% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 72% palveluissa ja 15% jalostuksessa.[13]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat laivanrakennusalalla toimiva FCR Finland, Mynämäen-Nousiaisten Osuuspankki ja Maalausliike Helin.[14]
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2016 lopussa Nousiaisissa oli 4 815 asukasta, joista 3 243 asui taajamissa, 1 529 haja-asutusalueilla ja 43 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Nousiaisten taajama-aste on 68,0 %.[16] Nousiaisten taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[17]
- Nummi (3 236 asukasta)
- Lemun kirkonkylä* (7 asukasta)
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lemun kirkonkylä ulottuu pääosin Maskun kunnan alueelle.
Uskonnolliset yhteisötMuokkaa
Nousiaisissa toimii evankelisluterilainen Nousiaisten seurakunta[18]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[19].
NähtävyydetMuokkaa
- Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema[20]
- Kurjenrahkan kansallispuisto
- Nutturlan makasiiniteatteri
- Kotiseutumuseo
LiikenneMuokkaa
Nousiaisten läpi kulkee valtatie 8 ja Uudenkaupungin rata. Turun tiepiiri on käynnistänyt tiesuunnitelman valtatien 8 rakentamisesta moottoritieksi osuudelta, joka kulkee Raisiosta Nousiaisten Nummen kylään. Kaavailtu tielinja noudattelee Nousiaisissa valtatie 8:n nykyistä linjaa. Hankkeeseen sisältyy kunnan alueella yksi uusi eritasoliittymä. [21]
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
- ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
- ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Nousiainen Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Högmander, Jutta: Noustelaiset tungeksivat juhlistamaan 850-vuotiasta kotipitäjäänsä Turun Sanomat. 16.8.2005. Viitattu 22.5.2018.
- ↑ Kuntainfo Nousiainen. Viitattu 25.1.2018.
- ↑ Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ Juhani Kylämäkilästä Nousiaisten uusi kunnanjohtaja Turun Sanomat. 14.2.2011. Viitattu 25.1.2018.
- ↑ Jaakko Virrankoski: Jaana Karrimaa on Nousiaisten uusi kunnanjohtaja Turunseutusanomat.fi. 18.10.2017. Viitattu 17.9.2018.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ Alueen Nousiainen yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 24.1.2018. (lisätietoja myös yritysten omilta sivuilta)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 18.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
- ↑ Nousiaisten seurakunta Nousiaisten seurakunta. Viitattu 25.1.2012.
- ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.
- ↑ Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Vt 8 Raisio – Nousiainen, tiesuunnitelman laatiminen www.tiehallinto.fi. 19. tammikuuta 2010. Liikennevirasto. Viitattu 19. tammikuuta 2010. fin
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nousiainen Wikimedia Commonsissa
