Avaa päävalikko

Paattinen

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Turkua

Paattinen (ruots. Patis) on entinen kunta ja nykyisin osa Turun kaupunkia sen pohjoisosassa. Kunta oli pitkän ja kapean kiilan muotoinen ja päättyi pohjoisessa Kuhankuonon kahdeksan kunnan rajapyykkiin. Alueen halki virtaa Paattistenjoki, joka tunnetaan myös Vähäjokena lähempänä Turkua. Ennen Paattisten kunnan lakkauttamista sen naapurikunnat olivat Aura, Lieto, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko, Turku, Vahto ja Yläne.

Paattinen
Patis
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Turku
Paattinen.vaakuna.svg Paattinen.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°36′08″N, 022°24′00″E
Lääni Turun ja Porin lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 574
Hallinnollinen keskus Paattinen
Perustettu
– emäpitäjä Maaria
Liitetty 1973
– liitoskunnat Turku
Paattinen
– syntynyt kunta Turku
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1972)
– maa 58,8 km²
Väkiluku 1 900  [2]
(31.12.1972)
väestötiheys 31,97 as./km²
Paattisten vanhaa keskustaa.
Paattinen
Patis
Kaupungin kartta, jossa Paattinen korostettuna. Turun kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Paattinen korostettuna.
Turun kaupunginosat
Kaupunki Turku
Suuralue Maaria-Paattinen
Pinta-ala 59,9 km² 

Paattinen liitettiin Turkuun vuonna 1973.[3] Tämä on viimeisin kerta, kun kokonainen kunta on liitetty osaksi Turkua. Tällä hetkellä Paattinen muodostaa Turussa Maaria-Paattisten suuralueen pohjoispuoliskon. Paattinen oli yksikielisesti suomenkielinen kunta, joten kuntaliitoksessa kieliolot muuttuivat niin, että alueesta tuli kaksikielinen enemmistön kielenään suomi.

Paattisten seurakunta perustettiin vuonna 1690 Maariaan kuuluneena kappeliseurakuntana. Vuonna 1909 se siirrettiin kuulumaan Vahdon seurakuntaan, ja itsenäiseksi seurakunnaksi se tuli vuonna 1937.[3] Nykyisin Paattisten seurakunta kuuluu Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään. Jugend-tyylinen, puurakenteinen Paattisten kirkko on vuodelta 1909, ja sen on suunnitellut Helge Rancken.

Paattisten vaakunan suunnitteli Ahti Hammar, ja se vahvistettiin vuonna 1958.[4]

Sisällysluettelo

KyliäMuokkaa

  • Alakylä
  • Auvainen
  • Auvaismäki
  • Iskoinen
  • Joenperä
  • Kreivilä
  • Paavola
  • Paijula
  • Poso
  • Skinnarla
  • Tekkala
  • Tiipilä
  • Uro
  • Viikkala

Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajausten mukaan Paattisissa ei ollut lainkaan taajamia.[5] Nykyisin Paattisten kirkonkylä kuitenkin määritellään taajamaksi.

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Paattisten väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.

Paattisten väestönkehitys 1880–1970
Vuosi Asukkaita
1880
  
810
1890
  
932
1900
  
968
1910
  
1 128
1920
  
1 196
1930
  
1 200
1940
  
1 224
1950
  
1 366
1960
  
1 848
1970
  
1 880
Lähde: Tilastokeskus.[6]

PalvelutMuokkaa

Paattisilla on Paattisten koulu, johon yhdistettiin entiset Kreivilän ja Paavolan koulut. Uusi koulu aloitti toimintansa marraskuussa 2011.[7] Koulun yhteydessä toimii myös Paattisten kirjasto ja neuvola.

Paattisten päiväkoti toimii kahdessa toimipisteessä, Toffinkujalla koulun yhteydessä ja Seuravuorenkadulla.[8] Paattisilla on lisäksi useita perhepäivähoitajia.

Paattisilla on aluetalo, jossa on nuorisotila, kuntosali sekä uimahalli.[9] Aluetalon lähellä on urheilukenttä, jonka yhteydessä on skeittiramppi ja rantalentopallokenttä sekä leikkipuisto.

Harrastustoimintaa edustavat partiolippukunta Vaakun Vartijat sekä urheiluseurat Paattisten Pamaus ja Paattisten Puhti. Turun suomenkielinen työväenopisto ja Turun Weikot tarjoavat jumppaa koulun tiloissa. Alueen palo- ja pelastustoimintaa hoitaa muun muassa Paattisten VPK yhteistyössä koko Varsinais-Suomen kattavan pelastuslaitoksen kanssa. Paattisilla toimii aktiivisesti monia yhdistyksiä, kuten Paattisten neuvotteluyhdistys, Paattisten omakotiyhdistys, Lions Club Paattinen ja MLL Paattinen.

Paattisten keskustassa on lähikauppa, Osuuspankki, baari sekä kampaamo. Vanhassa keskustassa toimii myös vaateliike sekä nahkapaja.

LähteetMuokkaa

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 18) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. Väestönmuutokset 1972 (PDF) (sivut 24–25) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Paattinen”, Historian suursanakirja, s. 375. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  4. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 146. Otava 1967, Helsinki.
  5. Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
  6. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  7. Turku myy Paattisten koulukiinteistöt Turkulainen. Viitattu 20.11.2017.
  8. Yhteystiedot Paattisten päivähoitoyksikkö. Viitattu 20.11.2017.
  9. Paattisten aluetalo Turun kaupunki. Viitattu 20.11.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.