Avaa päävalikko
1400-luvun puolivälin tienoilla rakennettu, nykyisin Turun Katariinanseurakunnalle kuuluva Pyhän Katariinan kirkko Turussa. Historiansa aikana kirkko on vaihtanut nimeä, seurakuntaa ja sijaintikuntaa. Ennen vuotta 1991 kirkon nimi oli Kaarinan kirkko ja se oli Kaarinan seurakunnan kirkko.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon paikallinen hallintoyksikkö, johon kuuluvat Turun ja Kaarinan alueella sijaitsevat seurakunnat. Näitä ovat Turun tuomiokirkkoseurakunta, Turun Mikaelinseurakunta, Turun Martinseurakunta, Turun Henrikinseurakunta, Turun Katariinanseurakunta, Maarian seurakunta, Paattisten seurakunta, Turun ruotsalainen seurakunta, Kaarinan seurakunta sekä Piikkiön seurakunta. Kaksi viimeksi mainittua sijaitsevat Kaarinan kaupungin alueella. Ruotsinkielinen seurakunta toimii sekä Turun että Kaarinan alueella. Yhtymän seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä on 147 228 (31.12.2015)[1] ja se vastaa 67,4 prosenttia kuntien väkiluvusta (2015)[2]

Hallinto ja luottamuselimetMuokkaa

Yhtymän seurakunnat ovat toiminnallisesti itsenäisiä yksiköitä, joita kutakin johtaa kirkkoherra yhdessä seurakuntaneuvoston kanssa. Joka neljäs vuosi järjestettävissä seurakuntavaaleissa valitaan sekä seurakuntaneuvostot että seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto siten, että äänestäjä täyttää kumpaakin varten erillisen äänestyslipun.

Seurakuntayhtymän korkein virkamies on hallintojohtaja. Seurakuntayhtymä huolehtii keskitetysti mm. seurakuntien taloudesta, henkilöstöhallinnosta, kiinteistöistä, hautausmaista, kirkonkirjojen pidosta, viestinnästä ja tietohallinnosta. Lisäksi jotkin seurakunnalliset toimintamuodot on Turussa ja Kaarinassa keskitetty yhtymän alaisuuteen; näitä ovat mm. perheneuvonta, sairaalasielunhoito, kriminaali- ja päihdetyö, vammaistyö, oppilaitostyö ja yhteiskunnallinen työ. Lapsi- ja nuorisotyö toimii pääosin seurakuntatasolla, mutta niitä tukee ja koordinoi yhteinen kasvatusasiain keskus.

LeirikeskuksetMuokkaa

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä omistaa kolme suurta ja korkeatasoista leirikeskusta: Kunstenniemessä ja Heinänokassa järjestetään lähes kaikki Turun ja Kaarinan rippikoululeirit, Sinapin leirikeskuksessa järjestetään pääosin erilaisia diakonisia leirejä, kuten eläkeläis- ja perheleirejä. Lisäksi Kaarinan Harvaluodon saaressa on Pyölinrannan kesäkoti.

HistoriaMuokkaa

Turun tuomiokirkkoseurakunta on ollut olemassa jo 1200-luvulla.[3] Myös sen läheisyydessä mutta alkujaan maaseudulla sijainneet Kaarinan, Maarian ja Piikkiön seurakunnat on perustettu jo keskiajalla.[4] Kuusiston seurakunta erotettiin Piikkiöstä alun perin kappeliseurakuntana vuonna 1653 ja itsenäisenä seurakuntana vuonna 1914, mutta liitettiin Kaarinan seurakuntaan vuonna 1954.[5] Paattisten seurakunta perustettiin Maarian seurakuntaan kuuluneena kappelina vuonna 1690 ja muutettiin itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1937.[6]

Turun tuomiokirkkoseurakunta jaettiin vuonna 1695 suomen ja ruotsinkieliseen seurakuntaan, mutta vuonna 1844 ne jälleen yhdistettiin.[3] Vuonna 1921 seurakunta jaettiin Turun ruotsinkieliseen seurakuntaan sekä suomenkielisiin Turun tuomiokirkko-, Mikaelin- ja Martinseurakuntiin.[3] Niillä oli kuitenkin yhteinen talous ja keskushallinto, minkä vuoksi niitä kutsuttiin yhteistalousseurakunniksi.[7] Martin seurakuntaan liitettiin vuonna 1959 myös Kakskerran seurakunta.[3] Henrikin seurakunta perustettiin vuonna 1963.[3]

Vuonna 1939 Turkuun liitettiin osa Kaarinan ja vuonna 1943 osa Maarian kunnasta. Turkuun tällöin liitetyillä alueilla sijaitsivat myös Kaarinan ja Maarian seurakuntien vanhat kirkot. Kaarinan ja Maarian seurakuntien alueet pysyivät kuitenkin ennallaan siten, että niihin kuuluivat sekä Turkuun liitetyt alueet että näiden kuntien jäljelle jääneet osat. Vuonna 1967 Turkuun liitettiin loputkin Maarian kunnasta, vuonna 1973 myös Paattinen, jolloin samalla Paattisten seurakuntakin liittyi Turun seurakuntayhtymään. Kaarinan entinen alue jaettiin vuonna 1991 myös seurakunnallisesti niin, että sen Turkuun kuuluneesta osasta muodostettiin nykyinen Katariinanseurakunta, kun taas Kaarinan kunnan puoleisesta osasta muodostui nykyinen Kaarinan seurakunta.[7]

LähteetMuokkaa

  1. Kirkon tilastollinen vuosikirja, s. 41. Kirkkohallitus, 2015. ISBN 978-951-789-550-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 13.11.2016).
  2. Kirkkoon kuuluvuus ja kastettujen osuus syntyneistä 2015 (xlsx) 2015. Kirkkohallitus. Viitattu 13.11.2016.
  3. a b c d e Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerikorpi: ”Turku”, Historian suursanakirja, s. 541. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  4. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerikorpi: ”Kaarina, Maaria, Piikkiö”, Historian suursanakirja, s. 197, 318, 392. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  5. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerikorpi: ”Kuusisto”, Historian suursanakirja, s. 271. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  6. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerikorpi: ”Paattinen”, Historian suursanakirja, s. 375. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  7. a b Tuomiokirkkoseurakunnasta seurakuntayhtymäksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 2.9.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa