Wikipedia

Pyhän Katariinan kirkko (Turku)

kirkko Turussa

Pyhän Katariinan kirkko (ruots. Sankta Katarina kyrka) on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee Turussa Nummen kaupunginosassa, lähes keskellä ylioppilaskylää Varsinais-Suomessa. Kirkko on pyhitetty Pyhälle Katariinalle[3] ja Pyhälle Henrikille[1].

Pyhän Katariinan kirkko
Pyhän Katariinan kirkko, Turku.jpg
Sijainti Kirkkotie 46, Nummi, Turku
Koordinaatit 60°27′44″N, 022°17′37″E
Seurakunta Turun Katariinanseurakunta
Rakentamisvuosi 1300-luku[1], 1440–1450-luku[2]
Materiaali harmaakivi
Istumapaikkoja 500
Tyylisuunta Gotiikka
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

HistoriaMuokkaa

Kaarinan (Nummen) seurakunnan kirkkoherra mainitaan ensimmäisen kerran 1309 luvulla ja itse kirkko vuonna 1396.[1] Nykyistä kivistä kirkkoa edelsi luultavasti puinen kirkkorakennus jonka vihkivät käyttöön Turun piispa Hemming ja Växjön piispa Tuomas 23. tammikuuta 1351.[4][5][6] Kirkon vanhin osa on sakaristo jonka etelänpuoleiseen kylkeen rakennettiin kaksilaivainen kirkkosali. Kaksilaivaisuus viittaa siihen, että kirkko olisi rakennettu kivestä jo 1300-luvulla, samaten kuin kiviaineksen vaakasuora ja tasainen limitys ja päätykoristeiden puute.[1] Vuonna 1396 vitaaliveljeksiksi kutsutut saksalaiset merirosvot ryöstivät ja polttivat vanhan kirkon.[3] Uuden kirkkorakennuksen rakennustyöt käynnistyivät 1400-luvun alkupuolella. Tällöin kirkon rakenne muutettiin kolmilaivaiseksi.

Aikaisemmin kirkko sijaitsi Kaarinan kunnan alueella ja oli nimeltään Kaarinan kirkko. Vuonna 1939 kirkon ympärillä oleva Nummen alue liitettiin Turkuun, minkä jälkeen Kaarinan seurakunta ulottui sekä Turun että Kaarinan alueille. Vuonna 1991 Kaarinan puoleiset osat seurakuntaa irrotettiin omaksi seurakunnaksi kunnanrajaa pitkin. Sekaannusten välttämiseksi Turun kaupungin puolelle jäänyt osa seurakuntaa sai uuden nimen Turun Katariinanseurakunta ja kirkon nimeksi tuli Pyhän Katariinan kirkko. Kirkko on nimetty Katariina Aleksandrialaisen mukaan vuonna 1991. Pyhä Katariina Aleksandrialainen esiintyy kirkon yhteydessä ensimmäisen kerran 1309 sinetissä, jolla Nummen kirkkoherra Jaakob vahvisti tuolloin tapahtuneen piispanvaalin. Kaarinan kaupungin (silloin vielä kunnan) alueella oleva seurakunta on nimeltään Kaarinan seurakunta, ja Hovirinnan seurakuntakeskuksesta tuli uusi Kaarinan kirkko.[7][8]

Pyhän Katariinan kirkko on nykyään toinen Turun Katariinanseurakunnan kahdesta kirkosta – toinen on Varissuon kirkko.[9]

Rakenne, sisustus ja esineistöMuokkaa

 
Jussi Vikaisen laatima sankarihautojen muistomerkki vuodelta 1950. Taustalla arkkitehti Ingvald Sereniuksen suunnittelema siunauskappeli vuodelta 1929.

Kirkko sai vuonna 2000 lasiteoksen, alttarireliefin Lempeä Maria, jonka on tehnyt tunnettu lasimaalausten tekijä, turkulainen taiteilija Hannu Konola.[5]

KulttuuriympäristöMuokkaa

Museovirasto on määritellyt Pyhän Katariinan kirkon ympäristöineen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Kirkkoympäristöön kuuluvat kirkkotarha kolmine hautakappeleineen, kellotapuli vuodelta 1826, kirkkotori, kirkkoaitat ja alkuperäisillä paikoillaan säilyneet Kaarinan Nummen kylän kantatalot Pappila, Kuikkula, Kylä ja Simola, joiden rakennuskanta on pääosin 1700–1800-luvuilta.[10]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Kivikoski Ella, Oja Aulis: Kaarinan pitäjän historia : 1, Kaarinan pitäjän esihistoria. Kaarina: Kaarinan historiatoimikunta, 1946.
  • Lindberg Carolus: Suomen kirkot - Maamme kirkkorakennuksia käsittelevä tietoteos. Kustantaja Kuvataide, 1934.
  • Länsikirja Oy: Turun ja Porin läänin kirkot - Varsinais-Suomi. Raisio: Raision painopojat Oy, 1987.

ViitteetMuokkaa

  1. ↑ a b c d Carolus Lindberg: Suomen kirkot - Maamme kirkkorakennuksia käsittelevä tietoteos, s. 76. Kustantaja Kuvataide, 1934.
  2. ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 145. 3. uudistettu painos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISBN 978-952-222-600-6.
  3. ↑ a b Länsikirja Oy: Turun ja Porin läänin kirkot - Varsinais-Suomi, s. 150. Raision painopojat Oy, 1987.
  4. ↑ Pyhän Katariinan pihoilta: Kaarinan seurakunnan vaiheita. Kaarinan seurakunta, 1990. ISBN 951-95604-2-4.
  5. ↑ a b Pyhän Katariinan 650-vuotias kirkko saa uuden lasimaalauksen 30.11.2000. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 2.10.2010.
  6. ↑ http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2261
  7. ↑ Pyhän Katariinan kirkko. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
  8. ↑ Kirkko ja me 26.11.2009
  9. ↑ Palmunen, Kerttu: Monikulttuurisen lähiön monipuolinen kirkko. Kirkon Naakka, 2010, nro 2, s. 10. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä.
  10. ↑ Pyhän Katariinan kirkko ympäristöineen Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Katariinan kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.

KuviaMuokkaa

Turun uskonnolliset rakennukset
Evankelis-luterilainen kirkko

Henrikinkirkko • Hirvensalon kirkko • Kakskerran kirkko • Lutherin kirkko • Maarian kirkko • Martinkirkko • Mikaelinkirkko • Pallivahan kirkko • Pyhän Katariinan kirkko • Pyhän Ristin kappeli • Turun linnan kirkko • Turun tuomiokirkko • Varissuon kirkko • Ylösnousemuskappeli

Muut kristilliset

Betel-kirkko • Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko • Pyhän Hengen kappeli • Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli • Turun helluntaiseurakunnan rukoushuone • Turun ortodoksinen kirkko

Muut uskonnolliset rakennukset

Turun buddhalainen temppeli • Turun moskeija • Turun synagoga • Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon seurakuntakeskus

Tuhoutuneet

Beetlehem-kirkko • Betanian kirkko • Immanuel-kappeli • Rouvasväen raamattuseuran rukoushuone

Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pyhän_Katariinan_kirkko_(Turku)&oldid=18382388”